Finanssikriisin jälkeen sijoittajan elämä on ollut helppoa. Tuottoja on tullut niin osakkeista kuin joukkolainoistakin. Osakkeet ovat kivunneet vuoden 2009 pohjistaan 350 prosenttia. Joukkolainatuottoja on puolestaan siivittänyt korkojen painuminen historiallisen mataliksi keskuspankkien elvyttäessä maailmaa täydellä teholla. Pitkä voittoputki alkaa kuitenkin maksaa veronsa, ja sijoittajien usko tuleviin tuottoihin on koetuksella.
Osakkeiden ja joukkolainojen parhaat ajat takana
Osakkeita on pitänyt nousuvireessä yritysten tulosten vahva kehitys. Maailma onkin ollut erittäin yritysystävällinen; rahoituskustannukset ovat olleet alhaalla, palkkojen nousu vähäistä, globalisaatio ja digitalisaatio ovat tuoneet uutta kysyntää ja painaneet tuotantokustannuksia jne. Näiden seurauksena yritysten kannattavuus on noussut ennätysvahvaksi. Vaikka yritysten näkymät ovat yhä hyvät, tulosparantamisen rajat alkavat tulla vastaan, joten osakkeiden kovin nousukiito on hiipumassa.
Korkosijoittajan tilanne on vielä selvästi hankalampi. Keskuspankki- ja valtionlainakorot ovat euroalueella nollissa tai jopa sen alapuolella. Yrityslainoista ja kehittyvien maiden lainoista on saanut korkosijoituksille lisätuottoja, mutta niidenkin luottomarginaalit ovat kutistuneet sijoittajien ostaessa lainoja yhä kalliimmalla parempia korkotuottoja hamutessaan.
Vaihtoehtoja kaivataan
Korko- ja osaketuotoilla ratsastaminen on jatkossa aiempaa haastavampaa. Sijoittajat haluaisivatkin salkkuunsa muita vaihtoehtoja sekä vakaampien tuottojen että hajautushyötyjen takia. Houkuttelevien vaihtoehtojen löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa nyky-ympäristössä. Ilmaisia lounaita ei ole olemassa, mutta tässä muutamia vaihtoehtoja, joita voi käyttää salkkunsa täydentämiseen.
Raaka-aineet ovat monipuolinen maailma, joita valitsemalla voi olla ennakoimassa talouden paranemista (metallit) tai suhdanteen heikkenemistä (kulta). Kun talous kasvaa kovaa kyytiä, investoinnit ja rakentaminen elpyvät, mikä lisää metallien, kuten teräksen, kuparin ja sinkin kysyntää. Jos taas talouden näkymät heikkenevät ovat kulta ja muut jalometallit turvasatamia, joihin siirretään varat talteen. Raaka-aineet tuovat salkkuun hajautushyötyjä, sillä ne eivät kulje käsi kädessä muiden omaisuusluokkien kanssa. Raaka-aineet eivät kuitenkaan itsessään tuota mitään, vaan niiden tuotto perustuu vain siihen, että joku on valmis ostamaan ne kalliimmalla kuin on itse ostanut. Siten niihin sijoittaminen ei kannata pitkällä jänteellä, vaan niitä on aktiivisesti ostettava ja myytävä saadakseen tuottoja. Suoraan raaka-aineisiin sijoittaminen on yksityissijoittajalle haastavaa, mutta tänä päivänä pörsseistä löytyy niiden kehitykseen sidottuja tuotteita, joilla kaupankäynti onnistuu.
Asuntosijoittaminen on noussut suureen suosioon viime vuosina. Väestön kasvu ja keskittyminen kaupunkeihin, matala korkotaso ja halu sijoittaa konkreettisiin kohteisiin ovat tekijöitä, jotka ovat houkutelleet sijoittajia asuntomarkkinoille. Asunnon vuokraaminen tuo säännöllistä rahavirtaa ja lisäksi mahdollinen hinnannousu tuo lisätuottoja. Suoria sijoitusasuntoja ostaessa haasteina ovat kuitenkin suuri yksittäinen investointi, kohdekohtainen riski ja kohtuullisen suuri työmäärä. Useisiin kohteisiin hajautettu kiinteistörahasto onkin helpompi vaihtoehto päästä kiinteistömarkkinoille, vaikka se tuokin oman kustannuseränsä.
Asuntojen reippaan hinnannousun jälkeen sijoittajat ovat etsineet muita kotimaisia, konkreettisia sijoitusvaihtoehtoja. Metsä on selvässä nousussa sijoituskohteena. Metsän kasvu tuo luontaista tuottoa ja metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puunkysyntää, mikä luo paineita puun hinnannousulle. Yksityissijoittajan haasteet metsäpalstaa ostettaessa ovat samankaltaisia kuin asunnoissa; työmäärä on melko suuri, rahat ovat kiinni yksittäisessä kohteessa ja tarvittava sijoitus on iso. Metsärahastot ovatkin tulleet avuksi, jolloin piensijoittaja saa paremman hajautuksen ja toisaalta ulkoistettua metsänhoitoon vaaditut työt ammattilaiselle.
Yksi 2000-luvun puhutuimmista sijoituskohteista ovat olleet absoluuttista tuottoa tavoittelevat hedge fundit. Niiden idea on hakea eri markkinoilta tuottoa kaikissa olosuhteissa erinomaisen salkunhoidon avulla. Monestikin tietokonepohjaisten mallien avulla on pyritty hyödyntämään eri markkinoiden epätehokkuuksia tuottojen metsästyksessä. Menestys on kuitenkin ollut erittäin vaihtelevaa; jotkin rahastot ovat pärjänneet mainiosti, kun taas toiset ovat olleet pettymyksiä. Huippurahastojen löytyminen onkin hankalaa. Lisäksi monet parhaiten menestyneistä rahastoista eivät helposti hyväksy uusia sijoittajia, tai vähintään vaadittavat sijoitussummat ovat erittäin suuria.
Hajautusta ja tuottojen tasaamista
Sijoittajalle on siis perinteisten korko- ja osakesijoitusten lisäksi muitakin vaihtoehtoja tarjolla. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ne sopivat kuitenkin moniin salkkuihin sijoitusten hajauttamiseen ja tuottojen tasaamiseen. Vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoittaminen ei kuitenkaan aina ole vaivatonta, vaan sijoittaja joutuu näkemään tavallista enemmän vaivaa niiden etsimiseen. Tänä päivänä kuitenkin on lisääntyvissä määrin kaikille sijoittajille sopivia tuotteita tarjolla. Matalien korkojen kauden jatkuessa kiinnostus näihin tuottolähteisiin jatkuu tulevaisuudessakin.
Lähde: FIM Varainhoito
Teksti: Lippo Suominen, päästrategi, FIM
Helsingin Ekonomeilla on sijoitusvarallisuutta, jota hoitaa varainhoitajat. FIM on toiminut toisena varainhoitajana vuodesta 2009 alkaen.