Erityisen haasteellisia ovat ne uudet uhkat, jotka eivät näy arjessa

 

Kirjoittaja: Päivi Laurila, Helsingin Ekonomien koulutustyöryhmän jäsen

 

Tähän aikaan sopiva otsikko on lainattu sisäministeri Maria Ohisalon puheesta Naisten Valmiusliiton turvallisuusseminaarissa syksyllä 2019, ajalta ennen koronaviruspandemiaa. Ohisalo mainitsee tällaisina näkymättöminä uhkina energianjakelun häiriöt, väestöryhmien välillä kasvavat jännitteet tai nopeat muutokset maailmanpolitiikassa – pandemiaa ei kukaan siinä vaiheessa ajatellut.

 

Muutamia vuosia sitten työhöni liittyneen uhkatilanteen jälkeen tunsin tarvetta päivittää arjen turvallisuustaitoja. Mieheni vinkkaamana hakeuduin mukaan Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitukseen. Tahdoin päivittää perustaitoja, kuten hätäensiapua, mutta myös saada lisää tietoa näkymättömistä uhkista ja niihin varautumisesta. Harjoituksen ensi hetkistä olin vaikuttunut nopeudesta, jolla satojen toisilleen ennestään tuntemattomien eritaustaisten naisten ryhmäytyminen tapahtuu. Harjoituksiin tullaan vapaaehtoisesti, omalla ajalla ja omalla rahalla -vahvasti motivoituneena siis.  Motivaatio näkyy keskittymisenä, haluna oppia uusia taitoja ja ylittää omia rajoja.

 

Kun harjoitukset ovat nyt koronan takia tauolla, päätin soittaa liiton pääsihteerille Kaarina Suhoselle ja kysyä, miten hän näkee toiminnan vaikutuksen koronakriisin valossa. ” Harjoituksiin osallistuminen lisää turvallisuuden perusvalmiuksia ja luottamusta omaan osaamiseen.  Ne naiset, joilla nämä asiat ovat kunnossa, eivät lamaannu kriisissä. Liiton toimistolle olemme myös saaneet paljon yhteydenottoja naisilta, jotka nyt tahtoisivat tarjota osaamistaan ja apuaan sitä tarvitseville.”  Kysymykseeni digiloikasta Kaarina vastaa, että webinaareja on tulossa, mutta jatkossakin pääpaino on toiminnallisissa harjoituksissa. Digitaalisuutta voidaan jatkossa hyödyntää myös ennen harjoitusta, jotta osanottajat saatettaisiin tietylle lähtötasolle.

 

Harjoitusten teemat ovat ajankohtaisia – kyberturvallisuus, informaatiovaikuttaminen – tai ajattomia selviytymistaitoja kuten vesiturvallisuus tai maastotaidot. Turun puukotustapahtuman jälkeen valikoimaan tuli suosittu ”Toiminta väkivaltaisessa ääritilanteessa” -kurssi, jonka aikana pääsimme lavastetuissa tilanteissa harjoittelemaan toimintaa erilaisissa uhkatilanteissa. Ainakin omalla kohdallani se, että olen kerran miettinyt, miten toimisin tositilanteessa, auttaa lieventämään pelkoa ja opastaa siihen, miten olla olematta ”helppo uhri”.

 

Harjoitusten kouluttajat ovat alansa parhaimmistoa. Suurin syy, joka saa minut osallistumaan uudelleen, on kuitenkin harjoituksessa vallitseva yhteisöllisyys. Herkkyys, joka näkyy ryhmän tavassa kohdata toistensa erilaisuus ja hyödyntää sitä ryhmän parhaaksi.  Joku joukosta on tottunut maastossa liikkuja, toinen hallitsee tulen tekemisen, kolmas on ammatiltaan sairaanhoitaja – kaikkien osaamista hyödynnetään ja jakamalla se lisääntyy. Harjoituksen jälkeen palaan kotiin vähän varmempana osaamisestani ja kalenterissa jo seuraavan harjoituksen ajankohta.

 

Ehkä tapaamme NASTA-harjoituksissa?

 

****

 

Mikä on Naisten Valmiusliitto?

 

Naisten Valmiusliitto ry on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka on perustettu vuonna 1997. Liitto yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii lähes 150 000 naista.

 

Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminta ei ole sotilaallista.

 

Naisten Valmiusliiton päätoimintaa ovat NASTA- ja PikkuNASTA-valmiusharjoitukset, joita toteutetaan eri puolilla Suomea.

 

Lue lisää tästä.