Kirjoittaja: Heikki Tuomela, asianajaja, Eversheds Asianajotoimisto Oy
Kansainvälinen työkokemus* on monen ekonomin tavoitteena, saadaanhan ulkomaan komennuksesta ainutlaatuista työ- ja elämänkokemusta. Monelle kansainvälisen työkokemuksen mahdollisuus voi olla jopa tärkeimpänä kriteerinä työpaikkaa valittaessa. Ennen ulkomaankomennusta on syytä huomioida, mitä seikkoja on huomioitava tehtävässä työsopimuksessa, mitä lakia sovelletaan komennuksella olevaan työntekijään, minkä maan verotusta noudatetaan ja millaisen sosiaaliturvan piiriin työntekijä kuuluu.
Yritysten keskeisimpiä syitä lähettää työntekijä ulkomaankomennukselle ovat tietotaidon siirtäminen kohdemaahan, uuden liiketoiminnan tai olennaisen muutoksen käynnistäminen tai yrityksen uudistusten jalkauttaminen kohdemaahan.
Kun työntekijä sopii työnantajan kanssa ulkomaan komennuksesta, yleisimmin työntekijän Suomessa voimassa olevaa työsopimusta täydennetään komennussopimuksella, joka on yleensä määräaikainen sopimus. Komennussopimukseen sisältyvät tiedot työn alkamisajasta ja siitä, kuinka pitkään ulkomaankomennus jatkuu. Komennuksen keston lisäksi sopimuksessa on syytä mainita asemamaa eli maa, jossa työtä pääasiallisesti tehdään, pääasialliset työtehtävät sekä yhteyshenkilö. On huomioitava, että määräaikaisen komennussopimuksen tulee kestää tiettyyn ajankohtaan tai tietyn työsuorituksen tekemiseen, kuten esimerkiksi työntekijän osallisuuteen projektissa.
Keskeistä on myös sopia palkkauksesta ja sen soveltuvuudesta kohdemaahan. Palkkauksessa on huomioitava muun muassa työn vaativuus ja työajan pituus sekä työntekijän ostovoiman säilyminen asemamaassa vähintään samalla tasolla kuin Suomessa. Vaihtoehtoisesti palkan perusteeksi voidaan ottaa asemamaan markkinapalkka kyseisessä tehtävässä eli ns. going rate –malli. Sopimukseen kirjataan myös luontaisedut, kuten asunto- ja autoedut sekä mahdolliset korotukset, mikäli asemamaassa on kotimaasta poikkeava työaika tai esimerkiksi erilaiset työolot kuin Suomessa. Sopimukseen tulee kirjata, minkä maan valuutassa palkka maksetaan. Silloin kun palkka maksetaan asemamaan valuutassa, on syytä sopia, minkä kurssin mukaan palkka maksetaan sekä miten olennaiset kurssimuutokset otetaan huomioon.
Komennussopimuksessa sovitaan myös matka- ja muuttokustannusten korvaamisesta, kotimaan säännöllisten kustannusten korvaamisesta sekä esimerkiksi päivähoito- tai koulumaksuista.
Työajasta on sovittava kirjallisesti jo ennen työntekijän lähettämistä ulkomaille. Olennaista on vuorokautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi sopia esimerkiksi siitä, määräytyvätkö vapaapäivät Suomen vai asemamaan kalenterin mukaan. Työsopimuksessa voidaan sopia myös suomalaisille tärkeiden juhlapyhien, kuten joulun, antamisesta vapaaksi.
Keskeistä on myös sopia työntekijän paluuoikeudesta eli työsuhteen jatkamisesta komennuksen päätyttyä. Yleinen tapa on sopia, että työntekijän työsuhde jatkuu kotimaassa vähintään niillä ehdoilla, jotka työntekijällä oli ennen ulkomaille lähettämistä.
Näiden lisäksi työntekijän ja työnantajan on hyvä sopia kirjallisesti työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämisestä komennuksen aikana, tehtävänimikkeestä ja tehtävistä, työntekijän raportointivelvollisuudesta sekä sopimuksen ennenaikaisen päättymisen seurauksista.
Mitä lakia sovelletaan ulkomaan komennuksella olevaan työntekijään?
Komennussopimukseen sovellettava laki määräytyy Rooma I -asetuksen mukaisesti. Lähtökohtaisesti osapuolet voivat sopia sovellettavasta laista työsopimukseen otettavalla nimenomaisella lakiviittauksella. Lakiviittauksella ei kuitenkaan voida vähentää niitä työntekijän oikeuksia, jotka tällä olisi sen maan pakottavan lainsäädännön mukaan, joka soveltuisi lakiviittauksen puuttuessa. Mikäli työsopimuksessa ei ole erikseen sovittu sovellettavasta laista, ensisijaisesti työsuhteeseen sovelletaan työntekijän tavanomaisen työskentelyvaltion lakia eli suomalaiseen työntekijään sovelletaan Suomen lakia.
EU-maissa työskenteleviä työntekijöitä suojaa lisäksi ”Lähetettyjä työntekijöitä” koskeva direktiivi. Direktiivissä säädetään työnantajan velvollisuudesta taata jäsenvaltion alueelle työhön lähetetylle työntekijälle siellä yleisesti lain tai sovellettavan työehtosopimuksen nojalla noudatettavat työehdot ja –olosuhteet.
Kuulutaanko ulkomaan komennuksella Suomen sosiaaliturvan piiriin?
Useimmiten työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin komennuksensa aikana. Työntekijä ei kuitenkaan automaattisesti jää Suomen sosiaaliturvan piiriin, vaan työnantajan on haettava työntekijälle todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomailla työskentelyn aikana. Todistus haetaan Eläketurvakeskuksesta* EU- ja ETA-maihin tai Sveitsiin tai Suomen sosiaaliturvasopimusmaihin. Kolmansiin maihin lähdettäessä päätös tulee hakea Kelasta. EU- ja ETA-maihin työntekijä tarvitsee lähtiessään A1-todistuksen eli lähetetyn työntekijän todistuksen, joka kertoo, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä työntekijään sovelletaan. A1-todistus tulee hakea aina kun työskentely EU-maissa kestää yli kuukauden.
Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen EU- ja ETA-maissa työskentelyn aikana on mahdollista, mikäli ulkomailla työskentely on tilapäistä (enintään 2 vuotta) ja työntekijä kuuluu lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan asumisen tai työskentelyn perusteella. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijä on ulkomailla työskennellessään työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan. Työntekijän lähettämisaikaa on mahdollista pidentää kahdesta vuodesta enintään viiteen vuoteen ns. poikkeusluvalla. Sopimusmaassa työskenneltäessä Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen edellytyksenä on työskentelyn tilapäisyys (sopimuksesta riippuen enintään 3-5 vuotta), työsuhde suomalaiseen työnantajaan tai suomalaisen työnantajan ulkomaiseen konserniyritykseen sekä kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomaankomennukselle lähtemistä.
Työntekijän ja työnantajan on ennen ulkomaankomennusta sovittava myös vakuutuspalkasta, joka on eri asia kuin työntekijälle todellisuudessa maksettava palkka ulkomaankomennuksen aikana. Vakuutuspalkkaa ei voida sopia vapaasti, vaan sen on vastattava sellaista palkkaa, jota työntekijälle maksettaisiin vastaavasta työstä Suomessa. Lisäksi sen perusteiden tulee olla työntekijän eläkelain säännösten mukaiset. Työnantaja maksaa vakuutuspalkan perusteella kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Myös työntekijän työeläke sekä vanhempain- ja sairauspäiväraha sekä kuntoutusraha määräytyvät vakuutuspalkan perusteella.
Miten ulkomailla työskentelevää verotetaan?
Jo ulkomaan komennusta suunniteltaessa on tärkeää selvittää, mihin valtioon työntekijä maksaa veronsa. Lyhyiden, alle kuusi kuukautta kestävien ulkomaankomennusten osalta palkka verotetaan Suomessa, jolloin työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen Suomen verokortin mukaisesti. Pidemmissä, yli kuuden kuukauden ulkomaankomennuksissa selvitetään, sovelletaanko työntekijään ns. kuuden kuukauden sääntöä. Säännön mukaisesti palkka on verovapaata, mikäli verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkaa, kyseessä on vähintään kuuden kuukauden yhtäjaksoisesti kestävä ulkomaantyöskentely eikä työntekijä oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää kuukautta kohti.
Ulkomaankomennuksen aikana saadun palkkatulon verotukseen liittyvät seikat on syytä selvittää huolellisesti veroviranomaisen ja muiden veroasiantuntijoiden kanssa hyvissä ajoin ennen komennukselle lähtöä.
Heikki Tuomela oli puhumassa aiheesta Helsingin Ekonomien webinaarissa. Tallenne löytyy webinaariarkistosta.