Uraäidin selviytymisopas

Uraäitiydestä kirjan kirjoittanut Anni Erkko antoi Ekonominaisten tilaisuudessa konkreettisia vinkkejä ruuhkavuosista selviytymiseen ja erityisesti niistä nauttimiseen.

 

Uraäitiys on ajankohtainen ja kiinnostava aihe. Ekonominaisilla oli ilo ja kunnia kutsua järjestämäänsä jäsentapahtumaan Anni Erkon kertomaan kirjastaan Uraäidin selviytymisopas – tarinoita ruuhkavuosien kuningattarilta. 

 

Keskustelu ja kommentointi kävi kiivaana myös kuulijoiden keskuudessa. Vertaistukea sekä parhaita käytäntöjä saatiin runsaasti myös osallistujilta. Itselleni ilta oli osoitus siitä, mitä Helsingin Ekonomien tilaisuus parhaimmillaan voi olla: mielenkiintoinen, osallistujalle tärkeä aihe sekä mahdollisuus verkostoitua saman mielisten kanssa.

 

Näin kertoo tilaisuuden järjestäjä Miia Forstén Ekonominaisista. Kuvia tapahtumasta löytyy artikkelin lopusta, mutta annetaan ensin Anni Erkon kertoa omin sanoin, mistä kirjassa onkaan kyse.

 

Uran ja perheen yhdistäminen voi olla ihanaa ja ruuhkavuodet mahtava elämänjakso – näin kokevat kirjassa tarinansa jakavat naiset.

 

Miten menestyä työelämässä ja olla samaan aikaan omistautuva vanhempi lapsilleen? Vastausta tähän kysymykseen lähdin etsimään kirjassani. Sitä varten haastattelin yhdeksää menestyvää uraa tekevää äitiä ja joukkoa asiantuntijoita, jotka kertovat, miten esimerkiksi hyvä ravinto, oikeanlainen liikunta ja tasapainoisen parisuhteen ylläpitäminen sekä omien arvojen löytäminen auttavat elämäntilanteessa, jossa tekemistä on enemmän kuin riittävästi.

 

Kirjassa käsitellään uraäitien tarinoiden ja asiantuntijoiden kautta myös esimerkiksi yksinhuoltajien arkea, perheystävällisiä työpaikan käytäntöjä, keinoja tehostaa omaa työtä ja oikean ja väärän syyllisyyden käsitteitä. Kirja sai alkunsa omasta tarpeestani: kun palasin vanhempainvapaalta tuolloiseen työhöni talousaiheisen aikakauslehden toimittajaksi, huomasin, että uran ja perhe-elämän yhdistäminen tuntui vaikealta. Minua vaivasi myös syyllisyys sekä töissä että kotona – koin tunnetta, että olen aina väärässä paikassa ja suoriudun velvollisuuksistani puoliteholla.

 

Aihe tuntui ajankohtaiselta, koska yhä useammat varsinkin korkeakoulutetut naiset haluavat pitää kiinni omasta urastaan myös perheellistymisen myötä. Sen osoittavat esimerkiksi uudenlaiset naisverkostot. Toisaalta halusin tuoda uuden näkökulman nykyiseen ongelmakeskeiseen keskusteluun työ- ja perhe-elämän yhdistämisestä. Halusin kirjalla tuoda esiin, että työn ja perheen yhdistäminen voi tuoda mukanaan paljon onnea ja että ainakaan urakehityksen takia ei ole syytä luopua lapsihaaveista. Moni kirjan naisista nimittäin koki, että äidiksi tulo oli vain parantanut heidän työsuoritustaan.

 

 

Mitä voimme oppia uraäideiltä?

 

Äideiltä, jotka tekevät vaativia töitä ja onnistuvat yhdistämään sen tasapainoiseen perhe-elämään, voi oppia paljon. Ainakin sen, että omat tarpeet tulee hyväksyä. Jos suhtautuu intohimoisesti työhönsä ja haluaa tavoitella ammatillisia haaveita myös lapsiluvun kasvaessa, tähän haluun on syytä suhtautua vakavasti. Kun ymmärtää, että voi olla parempi äiti sen avulla, että toteuttaa itseään kodin ulkopuolella, on helpompi päästää irti syyllisyydestä.

 

Toinen tärkeä oppi on suunnitelmallisuuden ja joustavuuden opettelu. Menestyvät naiset kertoivat kirjassa, että he ovat hyvin joustavia siinä, milloin he esimerkiksi tekevät työtä – etätyöt, iltatyöt ja esimerkiksi työmatkojen käyttäminen työntekoon ovat kirjan uraäitien keinoja saada asiat tehdyksi ja lisätä perheen kanssa vietettävän ajan määrää. Uraäitien perheissä sekä perhe-elämää että työntekoa suunnitellaan tarkoin. Monet esimerkiksi käyvät tulevan viikon tai kuukauden menot läpi etukäteen puolison kanssa. Näitä suunnitelmia päivitetään lennossa, kun tilanteet muuttuvat äkillisesti.

 

Kirjan uraäidit ovat myös mestareita priorisoinnissa – työssä tai perhe-elämän arjessa he valitsevat tarkoin, mitkä ovat ne tärkeät asiat, joihin he käyttävät aikaa. Vähemmän tärkeät asiat he jättävät surutta huomiotta. Työn tekemisessäuraäidit noudattivat 80 prosentin sääntöä. Täydellisyyteen ei pyritä, vaan hyvään, riittävään suoritustasoon. Monet kirjan äidit pitivät kiinni myös oman hyvinvointinsa vaalimisesta. He olivat todenneet, että omista yöunista ja harrastuksista kiinni pitäminen auttoi jaksamaan arjessa, joka on välillä kiireistä.

 

Tasapainon löytämisessä aivan oleellisen tärkeää on, että parisuhde on tasa-arvoinen. Tätä korostivat sekä kirjassa haastatellut uraäidit että asiantuntijat. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi työnjako perheessä on asia, joka pitäisi käydä läpi ja päivittää jopa puolen vuoden välein, sillä elämän- ja työtilanteet muuttuvat lapsiperheissä niin tiuhaan.

 

Entä se nautittavuus, mistä uraäidit sitä ammensivat? Ainakin siitä huumaavasta onnen tunteesta, että he olivat saaneet kaiken mitä halusivatkin. Kiinnostavan uran ja perheen, joka toi elämään merkityksellisyyttä. He olivat saaneet elämän, joka ei ole täydellinen, mutta heidän omien haaveidensa näköinen.

 

 

Tekstin ovat kirjoittaneet ja koostaneet: Anni Erkko, kirjailija & Miia Forstén, Ekonominaiset
Kuvat: Henni Hyvärinen

 

Lue tästä lisää Ekonomivirran juttuja