Kirjoittaja: Jonathan Aalto, Seligson & Co
Kuvittele, että olet perinyt suuren summan rahaa ja aiot sijoittaa sen osakkeisiin. Kyseisessä tilanteessa on loogista pohtia sijoitusten aikataulua. Kannattaako varat hajauttaa ajan yli vai tulisiko sijoittaa koko summa kerralla? Varsinkin taloudellisesti epävarmoina aikoina moni saattaa välttää pokeritermin mukaista ”all-in” –sijoitusta ja odottaa kunnes tilanne on sijoittajan kannalta suotuisampi.
Otetaanpa hypoteettinen esimerkki, jossa sijoittaja on varannut 12 000 euroa osakesijoituksille. Sen sijaan, että varallisuus sijoitettaisiin tänään markkinoille könttäsummana, aikoo sijoittaja vuoden aikana käyttää 1 000 euroa kuukaudessa osakkeiden hankkimiseen. Mikäli markkina on noususuuntainen jokaisena kuukautena tämän jakson aikana, maksaa sijoittaja keskimäärin korkeamman hinnan verrattuna vaihtoehtoon, missä koko summa on sijoitettuna kerralla. Vastaavasti hankintahinta on tietysti edullisempi, jos markkinat laskevat jakson aikana.
Jos sijoittajan huomio keskittyy mihin hintaan kuukausittaiset ostot toteutuvat, on helppo unohtaa, että merkittävä osa pääomasta makaa edelleen pankkitilillä osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuoton ulottumattomissa. Edellä mainitussa esimerkissä puolet sijoitettavasta pääomasta ei ensimmäisen vuoden aikana ole keskimäärin mukana markkinoilla. Tuottoa maksimoivalle sijoittajalle kyseessä saattaa olla merkittävä vaihtoehtoiskustannus.
Myös amerikkalainen varainhoitaja Dimensional Fund Advisors käsittelee ajallisen hajauttamisen ongelmatiikkaa tuoreessa tutkimuksessaan. Tutkimus tarkastelee sijoittajien saamia tuottoja USA:n osakemarkkinoilla vuosina 1926–2019 tilanteissa missä a) markkinat ovat juuri saavuttaneet uuden kaikkien aikojen huipun ja b) kun niillä on koettu yli 10 prosentin lasku.
Lopputulos voi ensin tuntua yllättävältä, sillä molemmissa tapauksissa sijoittajan keskimäärin saama tuotto vuoden, kolmen vuoden ja viiden vuoden periodeilla em. tapahtumien jälkeen on positiivinen ja selvästi esim. vuoden mittaisen korkosijoituksen tuottoa parempi. Näin tutkimus melko selvästi osoittaa, että kertasijoitus on ajallista hajauttamista parempi vaihtoehto, jos asiaa tarkastellaan vain sijoitusten taloudellisen menestyksen perusteella.
Syy lopputulokseen on yksinkertainen: osakemarkkinoiden pitkän aikavälin trendi on noususuuntainen – pitkäjänteinen osakesijoittaja pääsee ajan mittaan osalliseksi siitä kasvusta, joka syntyy kun taloudet kasvavat, teknologian kehitys parantaa tuottavuutta ja ahkerat ja älykkäät ihmiset perustavat menestyksekkäitä yrityksiä.
Sijoittajat eivät kuitenkaan aina toimi rationaalisesti, kun päätöksiä ohjaavat psykologiset tekijät. Tavanomaista on esimerkiksi jäädä odottamaan uusien sijoitusten kanssa, jos markkinat ovat hiljattain saavuttaneet uudet huippunsa.
Myös markkinoiden voimakas lasku tulkitaan usein niin, että lisää huonoja uutisia on tulossa, mikä tekee sijoittajista varovaisia. Pelko siitä, että sijoittaa juuri ennen kuin markkinat romahtavat voi yksinkertaisesti olla joillekin liikaa.
Ja jos tunnet, että sinun oma mielesi toimii näin, on ilman muuta järkevämpää ”tasata riskiä” hajauttamalla sijoitukset pidemmälle ajanjaksolle.
Leikkimielisesti voit testata itseäsi esittämällä seuraavan kysymyksen. Kun olen sijoittanut ensimmäisen sijoituserän niin toivonko, että markkina nousee vai laskee? Tässä tilanteessa rationaalista olisi toivoa markkinan laskua, koska tulevat erät saadaan mahdollisesti silloin ostettua edullisemmin.
Ajallisen hajautuksen ydin on siis sijoitusajankohtaan liittyvässä riskienhallinnassa eikä siinä, että sen avulla voisi rationaalisesti ajatellen tavoitella parempia tuottoja, eli – kuten termi kuuluu – ajoittaa markkinoita. Varojen pitäminen tilillä voi johtaa yleistä markkinakehitystä parempaan tuottoon vain, jos sijoittaja odottaa markkinoiden laskevan väliaikaisesti ja sen jälkeen nousevan uudestaan. Käytännössä tällaiset strategiat onnistuvat harvoin.
Sekä teoria että aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että kertasijoitus on tehokkaampi tapa maksimoida tuottoa ajan yli. Lopulta ratkaisevaa on aika, jonka sijoittaja on mukana markkinoilla, ei milloin hän ajoittaa ostonsa. Mutta ajallinen hajautus on hyvä vaihtoehto sijoittajalle, joka psykologisista syistä ei halua sijoittaa kaikkea kerralla, sillä suurin virhe on jättää kokonaan sijoittamatta.
Vaikka kertasijoitus on rahoitusteorian mukaan keskimäärin järkevämpi vaihtoehto, ei koskaan voi tietää markkinakehityksestä välittömästi yksittäisen sijoituksen jälkeen. Siksi sijoittajan kannattaa käydä omalla kohdallaan läpi molemmat vaihtoehdot: harmittaako enemmän jos markkina tilapäisesti laskee kertasumman sijoittamisen jälkeen vai onko kenties suurempi huoli, jos markkina nousee ja omat säästöt makaavat pankkitilillä?
Helsingin Ekonomien sijoitusvarallisuutta hoitaa kaksi salkunhoitajaa, Seligson & Co. ja Mandatum Life. Salkunhoitoyhteistyö näkyy mm. salkunhoitajien artikkeleina jäsenlehdessä ja sijoittaklubitapahtumakonseptina. Tämä kirjoitus on julkaistu jäsenlehdessä 5/2020.
TULEVA TAPAHTUMA
Sijoittajaklubi: All-in vai pala kerrallaan?
Pe 22.11. klo 11-12