Kirjoittaja: Riku Salokannel, Suomen Ekonomit
Suomen Ekonomit on vaikuttanut alkuvuoden aikana tuloksekkaasti erityisesti kolmeen ekonomikunnalle merkittävään asiaan: liittokierrokseen, aktiivimallin korjaamiseen sekä kilpailukieltosopimuksiin.
Nyt liittokierroksella sovitut palkkaratkaisut tuovat jäsenillemme seuraavan kahden vuoden aikana varovaisestikin laskettuna yhteensä noin 80 miljoonan euron yleiskorotukset. Tämä tarkoittaa keskimäärin reilusti yli kahta tuhatta euroa per jäsen seuraavan kahden vuoden aikana. Tässä on huomioitu työehtosopimuskorotusten piirissä olevat jäsenemme ja käytetty vertailupalkkana ekonomien mediaanipalkkaa, 5000:a euroa.
Palkkaliukumien keskittyessä yhä harvemmille on yleiskorotusten rooli yhä tärkeämpi. Tämä korostaa työehtosopimusten merkitystä myös Ekonomien jäsenille.
Palkankorotusten lisäksi monilla aloilla edettiin erilaisissa työehtosopimuksen muuhun sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Muun muassa paikallisen sopimisen mahdollisuudet lisääntyivät esimerkiksi palkkojen ja työaikojen osalta. Tiukka palkkakoordinaatio on kuitenkin monilla aloilla estänyt suurimmat rakenteelliset muutokset.
Liittokierroksella keskeisten vientialojen avaama linja, jota Elinkeinoelämän Keskusliitto tarkasti vartioi, piti varsin hyvin. Alakohtaisesti sovittujen ratkaisujen palkkatasoa nostava vaikutus on kahdessa vuodessa yleisesti 3,2 prosenttia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Turhat kilpailukiellot rajoittavat liikkuvuutta
Suomen eduskunta käsittelee parhaillaan kilpailukieltosopimuslainsäädäntöön liittyvää lakialoitetta, jonka valmistelussa Suomen Ekonomit on ollut asiantuntijana. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin aloitteessa työnantajalle ehdotetaan kompensaatiovelvollisuutta kilpailukiellon ajalta. Työntekijän irtisanoutuessa työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus perua kilpailukielto, eli jos työnantaja ei vetoa kilpailukieltoon, ei kompensaatiota tarvitse maksaa.
Suomen Ekonomit on yhdessä Akavan kanssa nostanut esiin kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat. Työvoiman liikkuvuutta rajoittavia kilpailukieltosopimuksia käytetään paljon tarkoitettua laajemmin. Jo yli joka toisessa uudessa ekonomin työsopimuksessa on kilpailukieltolauseke, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä uuden työnantajaan palvelukseen työsuhteen päätyttyä. Lain mukaan kilpailukieltoon pitää olla erityisen painava syy, mutta kilpailukieltoehtoja asetetaan ihan tavallisiin asiantuntijatehtäviin ja jopa harjoittelijoille.
Työntekijälle tilanne on varsin hankala. Kilpailevia yrityksiä ei ole yleensä määritelty sen tarkemmin, joten kiellon voi katsoa koskevan esimerkiksi koko toimialaa. Kilpailukieltosopimuksessa usein sovittu sopimussakko voi laueta, vaikka työnantajalle ei aiheutuisi sopimuksen rikkomisesta minkäänlaista konkreettista vahinkoa.
Karenssiajan kompensaatio toivottavasti johtaisi siihen, että kilpailukieltosopimuksen tarpeellisuutta arvioitaisiin oikeasti, eikä se tulisi automaattisesti osaksi työsopimusta, kuten nyt valitettavan usein on tapana.
Kilpailukieltosopimuksista on käynnissä myös selvitystyö. Selvitysmiehenä toimii Jukka Ahtela, ja selvitystyön pitäisi valmistua toukokuun lopussa.
Aktiivimallissa edelleen kehitettävää
Hallitus päätti huhtikuun puolivälissä pitämässään kehysriihessä täydentää työttömyysturvan aktiivimallia ja lisätä keinoja, joilla aktiivisuuden voisi osoittaa. Suomen Ekonomit on vaikuttanut siihen, että aktiivimalli tunnistaisi jatkossa paremmin myös ekonomien tavat hakea työtä. Valmistelu on käynnissä, ja hallituksen tekemien linjausten mukaan aktiivisuudeksi tulkittavat toimet laajenevat.
Esimerkiksi ammattiliittojen ja -järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kuntien sekä muiden vastaavien toimijoiden yksin tai yhdessä järjestämää työllistymistä tukeva toiminta katsotaan aktiivisuudeksi. Tässä edellytetään, että toimintaa rahoitetaan julkisista varoista tai TE-toimisto on todennut toiminnan työllisyyttä tukevaksi.
Aktiivimalli on puhuttanut paljon jäseniämme. Vaikka työllisyys on kehittynyt erittäin positiiviseen suuntaan, oli maalikuussa 2018 kauppatieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömänä 2062.
Aktiivimallin päivärahaleikkurit ovat kohdistuneet laajasti myös meidän jäsenkuntaamme. Tuoreimman arvion mukaan IAET-kassan tuhansista päivärahan saajista vain 33 prosenttia on alkuvuonna täyttänyt aktiivisuusedellytyksen. Heistä puolet on osallistunut työllistä edistäviin palveluihin, vajaa puolet tekemällä töitä tai yritystoiminnalla ja kymmenen prosenttia muilla TE-toimiston työllistymistä tukevilla toimilla.
Parannuksia on siis tapahtunut, mutta malli ei edelleenkään tunnista aktiivista omaehtoista työnhakua ilman TE-toimistoja. Lisäksi kun jäsentemme työsuhde päättyy esimerkiksi yt-neuvottelujen seurauksena suuressa yrityksessä, työnantaja usein kustantaa työntekijälle outplacement-palvelun, jonka avulla töitä yleensä löytyy tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan täytä aktiivisuusedellytystä. Suomen Ekonomit jatkaa työtä epäkohtien korjaamiseksi.
Tämä lehtiartikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 3/2018 sivuilla 6-7.