Teksti: Pirta Hulsi
Kuva: Olli Häkämies
Kuka olen? Mitä haluan? Kuka minua kontrolloi? Näitä kysymyksiä kannattaa pohtia, sillä itsensä tunteminen luo pohjan hyvinvoinnille ja onnistumisille, psykologi Tuomas Grönman painottaa.
Menestys vaatii lahjakkuutta ja kovaa harjoittelua. Tämän tietää entinen NHL-kiekkoilija ja Naganossa olympiapronssia voittanut Tuomas Grönman. Yhtä lailla hän tietää, että menestykseen tarvitaan muutakin.
“Myös elämäntaitoa tarvitaan. Elämäntaidoksi kutsutaan yhtälöä, joka muodostuu elämänhallinnasta ja elämänarvostuksesta. Hyvä itsetuntemus ja elämäntaito lisäävät hyvinvointia, jolle myös menestyminen viime kädessä perustuu.”
“Elämän peruskysymyksiä, kuka olen ja mitä haluan, olisi jokaisen aika ajoin hyvä pysähtyä miettimään”, Grönman muistuttaa.
Näiden kysymysten parissa hän paini itsekin, kun lupaava jääkiekkoilijan ura päättyi turhan nuorena useisiin loukkaantumisiin.
“Huippukiekkoilun lopettamisen jälkeen en enää tiennyt kuka olin ja masennuin. Identiteetti oli löydettävä uudelleen. Pohdintavaiheen jälkeen uusi suunta löytyi psykologian opinnoista.”
Itsetuntemukseen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset kiinnostavat Grönmania, joka työskentelee nykyisin sekä urheilu- että työterveyspsykologina.
“Henkisen hyvinvoinnin merkitys urheilijoiden onnistumiselle ymmärretään jo hyvin, mutta panostukset siihen ovat yhä edelleen monin paikoin riittämättömiä.
Tämä on valitettavaa, sillä paljon potentiaalia jää käyttämättä, jos lahjakkuuksia ei osata tukea oikein.”
“Sama ilmiö on havaittavissa myös työpaikoilla”, Grönman harmittelee.
Grönmanin mukaan menestyneet yritykset satsaavat hyvinvointiin ja mieltävät sen investoinniksi, joka näkyy myöhemmin myös tuloksessa.
“Sairauspoissaolot vähenevät, ja työntekijät ovat luovempia, empaattisempia ja yhteistyökykyisempiä.”
Grönman muistuttaa, että yksi esimiesten tärkeimmistä tehtävistä on luoda edellytyksiä psykologisten perustarpeiden tyydyttymiselle ja siten myös onnistumisille.
“Hyvä johtaminen edellyttää esimiehiltä itsetuntemusta ja kykyä johtaa itseään. Esimiehen pitää ymmärtää oman käytöksensä taustalla olevia syitä ja sen seurauksia, jotta hän osaisi johtaa muita.”
Hae rohkeasti apua
“Tunteilla on keskeinen merkitys työssä jaksamiselle. Tämä näkyy myös vastaanotollani, jonne saapuu joka viikko uusi työuupumuksesta kärsivä asiakas”, Pohjola Sairaalassa työskentelevä Grönman kertoo.
Työuupumuksessa kyse on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Jos samasta työyhteisöstä tulee useampi uupumuksesta kärsivä asiakas, on työympäristössä jotakin, johon pitää puuttua.
“Vastaanotolla näkyy selvästi sukupolvien välinen ero. Nuoret osaavat hakea herkemmin apua, mutta vanhemmalle polvelle – erityisesti miehille – kynnys lähteä psykologin vastaanotolle on yhä turhan korkea.”
Grönmanin mielestä on valitettavaa, jos avun hakemista pitkitetään leimaantumisen pelossa. Henkisiin ongelmiin liitetään helposti stigma, jota halutaan välttää oman hyvinvoinnin kustannuksella.
“Uupumisessahan on kyse sinänsä normaalista reaktiosta, joka on seurausta liiallisesta kuormituksesta. Työuupumisesta kärsivien kohdalla voisi puhua ennemminkin henkisestä rasitusvammasta kuin varsinaisesta mielenterveysongelmasta.”
Grönman myös muistuttaa, että ihmisten kyky kestää kuormitusta vaihtelee, mutta kohtuutonta kuormitusta ei kukaan jaksa loputtomiin.
“Toisilla psyykkinen rasitus on ollut kohtuutonta jo lapsuudessa esimerkiksi koulukiusaamisen, perheolosuhteiden tai traumaattisten tapahtumien vuoksi. Tällöin psyykkistä kapasiteettia ei välttämättä ole käytettävissä samalla tavalla kuin muuten olisi. Onneksi vaikeistakin asioista voi selvitä, joten avun hakemista ei kannata pitkittää”, Grönman muistuttaa.
Artikkeli liittyy joulukuussa 2018 järjestettyyn Helsingin Ekonomien Kehonkohentajien toteuttamaan jäsentapahtumaan, jossa entinen NHL-kiekkoilija ja nykyinen psykologi Tuomas Grönman luennoi aiheella: Miten tunteet vaikuttavat onnistumiseen?
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 1/2019 sivuilla 24-27.