Ekonomiksi aikuisiällä

Ekonomiksi aikuisiällä


Kirjoittaja: Matti Lepistö
Kuvat: Henni Hyvärinen

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen huolestuttaa Rita Huttua. Hänelle se mahdollisti nopean ja sujuvan valmistumisen kauppatieteiden maisteriksi.

 

Hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen ensi vuoden elokuusta alkaen. Kyseessä on toimeentuloa turvaava etuus, jota voidaan myöntää työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin.

 

Rita Huttu hyödynsi aikuiskoulutustukea, kun lähti opiskelemaan hieman alle 50-vuotiaana kauppatieteitä. Huttu työskenteli samaan aikaan Vantaan Salamat -yleisurheiluseuran toiminnanjohtajana.

 

Aikuiskoulutustuella rahoitetaan opintovapaan aikaisia opintoja.

 

”Olisin varmasti opiskellut ekonomiksi työn ohessa ilman tukeakin, mutta sen ansiosta pystyin ajoittain keskittymään täysin opintoihin ja pitämään hieman taukoa työelämästä”, hän kertoo.

 

Syksyllä 2018 opinnot aloittanut Huttu valmistui kauppatieteiden maisteriksi keväällä 2020. Hänen mukaansa opintovapaa mahdollisti nopean valmistumisen.

 

Hallitus perustelee aikuiskoulutustuen lakkauttamista taloudellisilla syillä.

 

”Tutkimusten ja selvitysten mukaan aikuiskoulutustuen hyötyjen ei nähdä riittävän koulutuksesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Eniten työuran aikaisesta koulutuksesta ovat hyötyneet peruskoulun suorittaneet henkilöt, jotka nostavat omaa koulutustasoaan. Uudelleen kouluttautuvilla korkeakoulun käyneillä opiskelun hyödyt eivät kuitenkaan riitä kattamaan koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia”, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö.

 

STM:n mukaan koulutukseen käytettävät resurssit pitäisi kohdistaa nykyistä tehokkaammin koulutustasoaan nostaviin henkilöihin sekä koulutuksiin, jotka edesauttavat työllistymistä työvoimapulasta kärsiville aloille.

 

Ministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää työuran aikana tapahtuvaa jatkuvaa oppimista aikuiskoulutustuen päättyessä.

 

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat vaatineet aikuiskoulutustuen lakkauttamisen valmistelun keskeyttämistä ainakin siksi aikaa, kunnes ministeriön asettama työryhmä on saanut aikaan konkreettiset keinot aikuiskoulutuksen kehittämiseksi.

 

”Nykyaikataulu uhkaa johtaa katkoksiin työikäisten osaamisen kehittämisessä, vaikka suunnan tulisi olla päinvastainen”, järjestöt sanovat yhteisessä kannanotossaan.

 

Rita Huttu on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on räikeässä ristiriidassa elinikäisen oppimisen tavoitteen kanssa, josta hallituskin puhuu.

 

”Kaikilla ei suinkaan ole varaa lopettaa työt ja ryhtyä opiskelijaksi. Toki työn ohessa opiskelu on mahdollista, mutta se voi olla melko raskasta. Kuinka perheelliset onnistuvat siinä? Opinnot antavat myös mahdollisuuden uran vaihtoon, joka voi olla osalle pakollista esimerkiksi terveydellisistä syistä. Lisäksi opintovapaa antaa pienen hengähdystauon töistä opintojen ajaksi, joka ehkä valmistumisen jälkeen auttaa jaksamaan ne viimeiset vuodet työelämässä. Tämäkin on kuitenkin nykyisin aito ongelma, miten työväestö jaksaa eläkeikään asti”, hän pohtii.

 

Hyppy tuntemattomaan

 

Rita Huttu opiskeli kauppatieteiden maisteriksi LUT-yliopiston Lahden kampuksella. Opiskelu onnistui pääosin etänä. Lähiopetusta oli kerran kuukaudessa kahden päivän verran.

 

Hänellä on entuudestaan muun muassa merkonomin ja tradenomin tutkinnot. Aikuisopiskelu oli tuttua, koska hän on suorittanut aiemmin työn ohessa muun muassa ylemmän amk-tutkinnon.

 

Yliopistossa opiskelua hän kuvailee hypyksi tuntemattomaan. Hänen aiemmat opintonsa ovat usein tavalla tai toisella linkittyneet jollakin tavalla omaan työhön urheilun ja yhdistystoiminnan parissa. Nyt hän oli uuden äärellä.

 

”Olin työskennellyt monta vuotta niin sanotussa liikuntayhdistyskuplassa, ja noin 40 aikuisopiskelijan ryhmässä meitä taisi olla kaksi järjestöpuolelta tulevaa opiskelijaa. Muilla oli vahvaa työkokemusta muilta aloilta. Olikin silmiä avartava kokemus, että elämää on sen yhdistystyön ja urheilutoiminnan ulkopuolellakin”, Huttu naurahtaa.

 

Opiskelijoiden erilaisuutta hän pitää yhtenä aikuisopiskelun parhaimpana puolena.

 

”Opinnoista jäi mieleen asiantuntijuuden määrä niin meitä opettaneiden kuin opiskelijoidenkin osalta. Iso juttu oli myös yliopistossa syntyneet verkostot. Ryhmässämme oli ihmisiä eri aloilta ja valtavasti osaamista. Nyt kontakteja on siellä sun täällä, jonka koen tärkeäksi”, hän toteaa.

 

”Aikuisiällä opiskelu on myös erilaista kuin nuorena. Nyt on jo perspektiiviä ja kokemusta takana, joten asioita pystyy ajattelemaan käytännön tasolla. Opiskelijaryhmästämme myös huokui se, että kaikki halusivat oikeasti opiskella ja imeä tietoa ja jakaa sitä toisilleen.”

 

Ekonomiksi valmistuttuaan Huttu päätti osin miehensä innoittamana suorittaa ammatillisen opettajan tutkinnon Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, sillä opettajan tehtävätkin voivat olla yksi vaihtoehto tulevaisuudessa.

 

”Minua voi kuvailla ikuiseksi opiskelijaksi. Uskon, että vielä jatkossakin tulen jotain opintoja suorittamaan jossain muodossa. Oman ammattitaidon kehittäminen läpi työuran on mielestäni tärkeätä oman osaamisen kannalta, mutta se on myös aina virkistävää vaihtelua työelämän rinnalle.”

 

Pitkän linjan järjestöosaaja

 

Huttu on tehnyt pitkän työuran yhdistyksissä ja järjestöissä.

 

”Parasta siinä on se, kun pääsee vaikuttamaan”, hän kiteyttää.

 

Toisena asiana Huttu nostaa työn monipuolisuuden, josta hän on nauttinut työskennellessään pienissä yhdistyksissä. Urheiluseurassa työskennellessään hän kertoo tehneensä kaikkea muuta paitsi valmentamista.

 

”Yhdistyksissä työ on lopulta samanlaista kuin pienyrityksen johtaminen, jossa pitää hoitaa monia asioita samaan aikaan. Pienessä organisaatiossa on usein yksi ihminen, joka johtaa, hoitaa taloutta, markkinointia, viestintää, myyntiä ja asiakaspalvelua.”

 

Hän nostaa esille konkreettisen esimerkin eräästä työviikostaan.

 

”Yhtenä päivänä keskustelin pankinjohtajan kanssa yhteistyökumppanuudesta ja seuraavana päivänä imuroin toimistoamme.”

 

Yhdistyksissä toimitaan myös esihenkilöinä.

 

”Ero yrityksiin on se, että yhdistyksissä pitää usein johtaa myös vapaaehtoisia ja saada heidät innostumaan tehtäviin, joista ei makseta palkkaa. Se vaatii tietynlaista osaamista”, Huttu sanoo.

 

Yhdistyksissä työskentelee ihmisiä, joilla on osaamista ja valmiutta erilaisiin tehtäviin. Hutun mukaan tätä ei aina ymmärretä yrityksissä.

 

”Olen valitettavasti huomannut sen, että pitkään yhdistyksissä työskennelleitä ei oteta tosissaan yrityksissä. Se on sääli.”

 

Tämän hän on saanut kokea kantapään kautta jäätyään työttömäksi. Hän työskenteli aiemmin Suomen Hostellijärjestön pääsihteerinä. Kyseessä oli äitiysvapaan sijaisuus, joka päättyi viime vuonna.

 

”Hain vuodenvaihteen jälkeen moniin paikkoihin, mutta en päässyt työhaastatteluihin yrityksiin. Yksi syy saattaa olla se, että minulla on niin pitkä yhdistystausta, jota yksityisellä sektorilla ei osata arvostaa.”

 

Huttu painottaa, että hänen tarkoituksenaan ei ole surkutella asialla, vaan tuoda esille yhdistystoimijoiden monipuolista osaamista, josta myös monet yritykset voisivat hyötyä. Lisäksi hän toivoo, että yli 50-vuotiaille naisille avautuisi työmarkkinoilla yhtäläisiä mahdollisuuksia kuin muillekin.

 

”Mehän vaan parannumme koko ajan työssämme.”

 

Työnhakua Huttu kuvailee raadollisen vaikeaksi.

 

”Se on ihan täysipäiväistä työtä. Samaan aikaan markkinoilla on ihan järjettömästi hyvää ja osaavaa porukkaa työttömänä, joten kilpailu työpaikoista on kovaa.”

 

Häntä suututtaa puheet ”laiskoista työttömistä” sekä asenne, että työttömyystukia alentamalla ihmiset saadaan kuin taikatempusta töihin – ikään kuin työttömyys olisi useimpien kohdalla oma valinta.

 

”Moni työtön menisi varmasti heti töihin, jos niitä olisi. Varmasti on heitäkin, joita työnteko ei kiinnosta, mutta se on hyvin pieni promille koko joukosta”, hän toteaa.

 

”Koko ajan keskustellaan siitä, miksi työttömät eivät mukamas hae tai halua töihin. Samaan aikaan ei puhuta ollenkaan siitä, miksi yritykset eivät palkkaa tai mitä kannustimia ne siihen tarvitsisivat. Tämä puoli puuttuu keskustelusta kokonaan ja työttömiä syyllistetään.”

 

Sinnikkyys työnhaussa lopulta palkittiin. Huttu aloittaa joulukuussa työt Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -yhdistyksessä, joka tarjoaa työelämä-, yrittäjyys- ja taloustaitoja tukevia palveluita ja oppimiskokonaisuuksia kouluille, oppilaitoksille ja kunnille.

 

”En ole lannistuva luonne. Olen ollut koko työttömyysjakson ajan todella toiveikas, että työtä löytyy”, Huttu kertoo.

 

Kyseessä on vanhempainvapaan sijaisuus. Tulevaisuus on sen jälkeen avoin, mutta suuntaviivat ovat selvät.

 

”Haluaisin, että tekemälläni työllä ja edustamallani organisaatiolla olisi jotain yhteiskunnallista merkitystä. Ja yhdistystyössä sellainen usein toteutuu. Toki se voi toteutua yrityksissäkin”, hän kertoo.

 

Iän myötä tuo näkökulma on Hutun mukaan vahvistunut entisestään.

 

”Esimerkiksi urheiluseurassa työskennellessä on aika palkitsevaa nähdä lapset ja nuoret kentällä liikkumassa. Silloin aina muistaa, miksi sitä työtä tekee. Ja samoin tämä tuleva NYT ry tekee tosi tärkeätä työtä tästä näkökulmasta. Tekemisellä on oikeasti vaikutusta nuorten oppimisessa. Ehkä se, jos joskus sattuisin opettajaksi päätymään, liittyy myös vähän tähän näkökulmaan. Sillä työllä on myös suuresti merkitystä ja vaikutusta.”

 

Esittely

 

RITA HUTTU

  • Valmistui kauppatieteiden maisteriksi LUT-yliopistosta, 2020
  • Helsingin Ekonomien Järjestöekonomit -toimikunnan puheenjohtaja
  • Innostuu helposti uuden oppimisesta, yhdistystoiminnasta, hyvästä ruoasta
  • Harrastaa konserteissa ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa käymistä, penkkiurheilua, lukemista, elokuvia, matkustelua
  • Haaveilee tällä hetkellä koko perheen yhteisestä seuraavasta Japanin matkasta