Ekonomiyhteisössä kannattaa olla mukana aktiivisesti jo opiskelijana

JUKKA-PEKKA KOKKONEN, Helsingin Ekonomien puheenjohtaja

 

Liityin itse ekonomiyhteisön jäseneksi heti valmistuttuani ja lähdin aktiivisesti mukaan paikallisyhdistys Helsingin Ekonomien toimintaan. Polkuni on kulkenut Nuorten Ekonomien ja Finanssiekonomien kerhojen johtokunnista aina yhdistyksen hallitukseen ja lopulta puheenjohtajaksi. Olin aikoinani ollut hyvin aktiivinen myös KY:llä, ja olin muun muassa mukana tekemässä edustajistossa päätöstä uuden KY ry:n liittymisestä liittoon, kun yhdistys korvasi ylioppilaskunnan Aalto-yliopiston synnyttyä.

 

Ennen valmistumistani järjestin Nuorten Ekonomien kerhon vierailun työnantajalleni Danske Bankille. Pääsin itse kertomaan Dansken laajoista uramahdollisuuksista ja tämän jälkeen Varainhoidon johtaja Susanna Miekk-Oja ja Strategi Jussi Hyöty pitivät omat erinomaiset markkinakatsauksensa. Kovia nimiä puhumassa ja muistaakseni yleisössä oli tuvan täydeltä 60 nuorta ja vanhempaa ekonomia. Tuntui vahvasti, että olin tuonut hyötyä ja iloa heille kaikille.

 

Toinen mieleen jäänyt järjestämäni tapahtuma oli jätskifirma Kolmen Kaverin yritystarina. Heikki, yksi kolmesta kaverista, kertoi elävästi yrityksen tarinasta ja yleisö kysyi 45 minuuttia kysymyksiä – Suomessa! Jouduimme aikarajoitteen takia viheltämään pelin poikki, mutta uskon, että kaikki saivat paljon oppia yrittäjyydestä itselleen.

 

Tuo ajatus tehdä muille merkittäviä tapahtumia, jotta voi itsekin nauttia hyvillä mielien muiden työstä, on ollut minua motivoivaa jo ylioppilaskunta-aikoina.

 

Koulutusta ja verkostoitumista

 

Yhteisö on Suomen Ekonomienkin sydän ja moottori. Parhaimmillaan yhteisö luo ammatillista sisältöä kaikille, antaa mahdollisuuden oppia uutta, menestyä yhdessä paremmin ja kasvattaa verkostoja. Itselleni tärkeimmät hyödyt ovat sekä verkostot että uuden oppiminen.

 

Oma työnantaja kyllä kouluttaa töihin liittyen, mutta haluan oppia myös aiheista, joita en ole opiskellut tai tee päivätyökseni. Ekonomin työssä usein korostuu laajempi osaaminen ja tarve ymmärtää eri toimintojen kokonaisuudesta. Uranvaihtoa suunnittelevalle taas koulutukset ja uudet verkostot ovat kultaakin kalliimpia, näitä ei oman työn tai siihen liittyvän verkoston kautta niin helposti saa.

 

Helsingin Ekonomit järjestää vuosittain toista sataa tapahtumaa, joissa jäsenet ja kylterit pääsevät kuulemaan eri ammattilaisia ja kuumimpia yrityksiä. Itse olen muun muassa päässyt illalliselle Erkki Liikasen kanssa kysymään mitä vain finanssipolitiikasta ja kuulemaan tuoreeltaan Lauri Veijalaisen mietteitä Stockmannin pelastamisesta. Tällaisia mahdollisuuksia en olisi ilman tätä yhteisöä voinut saada.

 

Huipputason tapahtumat tuovat käytännön työelämää lähemmäksi jo kandiopiskelijoille. Koulukaverini totesi hänen ensimmäisen tapahtumansa jälkeen, että oppi illassa markkinoinnista enemmän kuin puolessa vuodessa koulussa. Valmiiksi pureskeltu ajantasaisin alan huipputieto saadaan eri alojen johtavilta yrityksiltä. Itseäni harmittaa, että tutustuin toimintaan vasta lähes valmistuttuani. Nykyään yritämme viestiä toiminnastamme paremmin jo opiskelijoille sekä pyrimme tekemään paljon yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa, jotta saamme opiskelijat mukaan toimintaan heti.

 

Yhdessä vahvoja

 

Ekonomiyhteisö tekee paljon muutakin kuin koulutuksia ja edistää verkostoitumista. Meillä on paljon Akavan kanssa yhdessä neuvoteltuja etuja ja alennuksia jäsenillemme. Lisäksi Talouselämän laadukas suomalainen talousjournalismi pitää meidät tietoisina ajankohtaisista asioista. Suomen Ekonomien kautta teemme myös edunvalvontatyötä, josta voi olla ylpeä.

 

Ekonomit korostavat yhteistyötä, yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän menestymistä sekä paikallista sopimista. Työnantajajärjestöt lobbaavat omia etujaan, muut työntekijäjärjestöt ajavat itselleen tärkeitä asioita, mutta ekonomin asioita ei vie eteenpäin kukaan muu. Meidän täytyy olla aktiivinen ja keskusteleva joukko, jotta voimme viedä eteenpäin meille tärkeitä asioita Akavassa ja laajemmin yhteiskunnassa.

 

Akavan johdossa jatkaa ekonomitaustainen Sture Fjäder ja lisäksi meillä on aktiivista yhteydenpitoa ekonomikansanedustajiin. Jos me emme tee uudenlaista työmarkkinapolitiikkaa, niin joku muu päättää meidän puolesta.

 

Haluamme muuttaa ay-liikettä sisältä päin. Yhdessä opiskelijayhdistysten kanssa voimme myös vaikuttaa kansalliseen korkeakoulupolitiikkaan sekä kehittää yhteistyötä yliopistojen kanssa. Olemme vaikuttava ainoastaan silloin, kun olemme riittävän kattava ja suuri joukko. Tällä hetkellä järjestäytymisaste tippuu yleisesti, mikä on huolestuttavaa.

 

Hyvin toimivat ja yhteistä liike-elämän menestymistä edistävät työmarkkinajärjestöt ovat etu sekä työntekijöille että yrityksille. Meidän vaikuttamisen kärjet tällä hetkellä liittyvät uuden kasvun syntymiseen yrittäjyydestä, kilpailukieltojen vähentämiseen, paikallisen sopimisen edistämiseen, jatkuvaan oppimiseen, tasa-arvoiseen ja monimuotoiseen työelämään sekä toimimiseen ilmastonmuutosta vastaan. Näistä monet tavoitteet voi varmasti jokainen meistä allekirjoittaa.

 

Kauppatieteilijät ovat yleensä keskimääräistä liberaalimpia ja ajattelevat, että pärjäävät yksinkin ja sopivat mielellään itse työehtonsa. Meidän jäsenistämme noin 60 prosentilla on kuitenkin kilpailukieltosopimus, joka heikentää työvoiman liikkuvuutta sekä meidän urakehitystä. Lisäksi meidän mediaanipalkka on pitkään pysynyt lähes ennallaan, nousua on 0,4% vuodesta 2019. Kun tätä vertaa lakimiesten 1,5%, diplomi-insinöörien 1,6% tai tradenomien upeaan 3% kasvuun, niin emme voi väittää onnistuneemme hyvin.

 

Ekonomien heikompaa palkkakehitystä voi selittää työelämän murros, jossa yhä useammat keskijohdon työt ovat korvaantuneet ylempien asiantuntijoiden rooleilla. Joka tapauksessa emme voi jättäytyä työmarkkinatoiminnan ulkopuolelle, vaan meidän täytyy yhdessä pitää huolta menestymisestämme, ekonomin koulutuksen jatkuvasta kehittymisestä sekä oman osaamisemme ylläpitämisestä.

 

Jo heti opiskeluiden alussa on myös syytä liittyä KOKO-kassan jäseneksi, jotta voi alkaa täyttämään 26 viikon työssäoloehtoa, jota opiskelijat voivat poikkeuksellisesti kartuttaa lyhyissäkin osissa opiskelujen ajan. Näin ollen on mahdollista saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa valmistumisen jälkeen, jos ei heti löydä töitä. Suomen Ekonomit myös tukevat kassan ohella ura- ja lakipalveluilla työelämän murrostilanteissa.

 

Tervetuloa mukaan!

 

Kutsun teidät jokaisen mukaan kehittämään toimintaamme edelleen ja osallistumaan keskusteluun, mitä Suomen Ekonomien tulisi olla ja mitä voimme tehdä sinun hyväksi.

 

Lopuksi vielä muistutus, että Helsingin Ekonomien tapahtumat  ja lukuisat webinaarit ovat avoimia kaikille kyltereille ympäri Suomen. Katso kaikki tapahtumat tästä.