Sauli Silvonen

Intohimona koripallo – harrastuksesta ammatti

Kirjoittaja: Tuuli Marttila, Helsingin Ekonomit, Kuva: Otto Turunen

 

Koripallojoukkue Helsinki Seagullsin toimitusjohtaja Sauli Silvonen saapui haastatteluun sporttisesti pyöräillen Töölön Kisahallilta. Virtaa ja uteliaisuutta elämään huokuva Sauli on elävä esimerkki siitä, miten elämänmittaisesta harrastuksesta voi tulla ammatti.

 

Matka Helsinki Seagullsien toimitusjohtajaksi

 

35-vuotiaan Silvosen juuret ovat urheilullisesta perheestä Kotkasta, ja erityisesti koripallo on ollut iso osa elämää lapsuudesta asti. Lukuisten muiden lajien ohessa urheilu-ura eteni aikanaan SM-sarjaan kotkalaisen KTP:n edustusjoukkueeseen. Aloitettuaan kauppakorkeakouluopinnot Turussa jatkui koripalloilu aluksi pääsarjatasolla ja myöhemmin divaritasolla sekä Turussa että Helsingissä. Lopulta pelaajaura päättyi selkäongelmiin.

 

Urheilun ja opintojen ohella Silvosen arkeen on aina kuulunut myös työnteko kuten harjoittelupaikka Nokialla tai viikonlopputyöt led-valo start-upissa. Opintojen ollessa Turun Kauppakorkeakoulussa vielä kesken, imaisi työelämä mukanaan Helsinkiin IBM:lle harjoittelijaksi. Lopulta harjoittelupaikka johti vakituiseen työsuhteeseen IBM:n ohjelmistoyksikön markkinointipäällikkönä. Työura IBM:llä kestikin yhteensä viisi vuotta. Työuraan kuului mm. yhdeksän kuukauden myyntikoulutus, jonka Silvonen kertoo olevan yksi merkittävimmistä opeista koko työuransa kannalta.

 

Kun koripalloura äkillisesti päättyi, oli ensimmäinen ajatus panostaa täysillä töihin. “Kesti kuitenkin vain puoli vuotta, kun tuttu valmentaja sai houkuteltua takaisin koripallon pariin apuvalmentajan tehtäviin joukkueeseen 1. divisioonassa. Aluksi tuntui lähes mahdottomalta asennoitua rooliin kentän ulkopuolella, mutta pikku hiljaa huomasin, että lajista voi saada irti paljon, vaikkei olisikaan pelaaja”, pohtii Silvonen siirtymistään koripallon taustajoukkoihin.

 

Kun Helsinki Seagullsin kasvutarina lähti käyntiin seuraavana vuonna, oli Silvonen vahvasti mukana tämän taustaorganisaatiossa. Seuran nimi on osittain Silvosen käsialaa, koska hän tuli nostaneeksi sen nimivaihtoehtojen shortlistille ajattelen, että se varmasti herättäisi tunteita. Lehdistö nappasikin mielipiteitä vahvasti jakaneen nimen silloin ruodittavaksi, tehden Helsinki Seagullsin nopeasti tunnetuksi.

 

Helsinki Seagullsin ensimmäinen vuosi oli vuoristoratamaista, mutta joukkue nousi kuitenkin tuolloin Korisliigaan. Janne ja Sinikka Kulvik siirtyivät organisaation omistajiksi ja asioita lähdettiin tekemään täysin uudella tavalla. Silvonen siirtyi aluksi osa-aikaiseksi työntekijäksi Helsinki Seagullsiin, ja myöhemmin toiminnan kasvaessa hänestä tuli sen toimitusjohtaja.

 

Intohimoa työhön ja nöyrää asennetta

 

Koripalloa ammattina Sauli kuvailee aidoksi intohimotyöksi. Kun työpäivä loppuu, hän sanoo kiinnostuksen koripalloon pysyvän yllä. Toisaalta hän näkee myös tässä varjopuolen, sillä koripallo täyttää helposti myös vapaa-ajan. “Tässä kohtaa punnitaan usein se, onnistuuko siinä löytämään tasapainon, ja haluaako oikeasti työskennellä intohimonsa parissa”, pohtii Silvonen miettiessään työn ja vapaa-ajan hämärtynyttä rajaa.

 

Sauli kuvaa itseään oma-aloitteiseksi ja joustavaksi, osaten olla myös itsepäinen. Vahvuuksikseen hän kokee kyvyn luovia varsin erilaisten vuorovaikutustilanteiden välillä. Silvonen näkee tämän olevan tärkeä ominaisuus nykyisessä toimessa, koska sidosryhmistä löytyy toimijoita laidasta laitaan. Kun Sauli puhuu urheiluliiketoiminta-alalla työskentelystä yleisesti, painottaa hän nöyrää asennetta. Samana päivänä voit olla Urheiluruudussa puhumassa ja hetken päästä pitää sopia asioita yhteistyöseuran vapaaehtoistoimijan kanssa. Molemmat voivat kuitenkin olla organisaation kannalta yhtä tärkeässä osassa kokonaisuutta.

 

“Luonteeltani olen aina ollut utelias uusille asioille ja yritän ymmärtää ihmisten erilaisia näkökulmia. Vaikken toki väitä, että siinä aina täysin onnistuisin”, luonnehtii Sauli hieman vastentahtoisesti itseään. Tähän on osittain luonut pohjan matkustelu, työskentely ulkomailla ja lisäksi monessa mukana oleminen. Sauli kuvailee itseään myös yrittäjähenkiseksi, vaikka ei yrittäjä varsinaisesti olekaan. Hän on myös hands-on -henkinen, tekee ja ottaa paljon erilaisia työtehtäviä hoidettavakseen.

 

Haasteekseen Silvonen näkee itsessään sen, että on aina yrittänyt tehdä “kaiken mahdollisen”. Hän näkee siinä käyvän helposti niin, että osaa vähän kaikkea, mutta ei ole missään erityisen hyvä. Toki hän näkee, että hänellä on selvät vahvuusalueet, kuten markkinointihenkinen myynti sekä sisällöntuotanto. Johtajuutta pohtiessaan Silvonen ei näe isomman johtamiskulttuurin vielä auenneen hänelle ja näkee tässä itsellään selvästi kehitettävää. Vastuun ottaminen tuntuu kuitenkin luontevalta ja hommat pitää viime kädessä olla jonkun näpeissä.

 

Business Partners ja luottamushenkilötoiminta

 

Silvonen on toiminut luottamushenkilönä vuoden vaihteesta lähtien Helsingin Ekonomien Business Partners – kerhon johtokunnassa. Opiskeluaikana ei urheilun vuoksi ehtinyt oikeastaan lainkaan mukaan järjestötoimintaan, mutta nyt verkostojen merkityksen kasvu ja lisääntynyt vapaa-aika sai hänet lähtemään mukaan Helsingin Ekonomien luottamushenkilötoimintaan.
Silvonen on kokenut johtokuntatyöskentelyn mielekkääksi. Hän on kokenut saaneensa tuoda omia näkemyksiään esiin ja vastavuoroisesti päässyt mukaan uusiin ja erilaisiin juttuihin. “Voin suositella lämpimästi Helsingin Ekonomien kaikille jäsenille mukaan lähtemistä ja uskon, että jokaisella on luottamustoimiin omalla tavallaan jotain annettavaa”, Sauli tiivistää näkemyksensä Helsingin Ekonomeista. “Tämä on oiva tapa kasvattaa verkostoja niin luottamushenkilötoiminnan kautta tai ihan vaan osallistumalla Helsingin Ekonomien lukuisiin tapahtumiin.”

 

Tämä lehtiartikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 3/2018 sivulla 20.