Kuinka paljon farkkushortseilla voi vaikuttaa?

Teksti: Jori Hurula, Helsingin Ekonomien jäsen, Stora Enson HR Director ja innokas luottamushenkilövaikuttaja

Kuvat: Henni Hyvärinen

Vaikuttaminen tarkoittaa toimintaa tai prosessia, jonka tavoitteena on vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, asenteisiin, käyttäytymiseen tai päätöksentekoon. Vaikuttamisen kohteena voi olla yksilö, ryhmä, yhteisö tai jopa laajempi yhteiskunnallinen taso. Vaikuttamiseen kuuluu erilaisia keinoja ja menetelmiä. Vaikuttaminen voi olla joko avointa ja läpinäkyvää tai piilotettua ja manipuloivaa.

Tämän määritelmän osasi kertoa tämän ajan yksi vaikuttamisen keskeisimmistä työkaluista eli generatiivinen tekoäly. Jo nyt luova tekoäly kirjoittaa tekstiä tai luo kuvia, joita vastaanottaja ei enää välttämättä itse jaksa lukea tai tulkita vaan senkin hoitaa tekoäly, puhumattakaan deep fake videoista. Wikipedia muotoili vaikuttamisen määritelmän hieman toisin, mutta vaikutan blogitekstiini ja sinuun niin, että jätän sen tällä kertaa pois.

Runkona hyödynnän ystävämme ChatGPT:n jatkamaa määrittelyä eri kategorioissa, joita täydennän ihmisen luomalla tekstillä eli omilla kokemuksillani ja havainnoillani.

• Viestintä ja tiedotus: Tiedon levittäminen ja mielipiteiden muokkaaminen viestinnän avulla. Tähän yhdistän tämän ajan uuden vaikuttamisen muodon eli hybridivaikuttamisen, josta puhutaan paljon itänaapurin uutena työkaluna. Siinä yhdistellään eri vaikuttamisen muotoja ja tarkoituksia, muun muassa kybervaikuttamista, taloudellisia rajoitteita tai kannustimia tai diplomaattisia jippoja. Media vaikuttaa merkittävästi siihen mitä luemme ja näemme, miten niitä pitäisi tulkita, mistä puhutaan ja mistä ei, kuka puhuu, ja kuka ei. Yrityksissä on myös usein tietoista viestintää halutuista teemoista ja ikävistä aiheista tyypillisesti vähemmän. Päivätyökseni toimin Stora Ensolla HR Directorina, jossa vaikuttamista tapahtuu hyvin paljon viestinnän ja keskusteluiden kautta, yksilönä ja yhteisönä joka päivä. Tässä oma tavoitteeni on tehdä yhä isompaa ja vastuullisempaa vaikuttamista.
• Lobbaus: Poliittisen päätöksenteon suuntaan vaikuttaminen keskustelemalla päättäjien kanssa ja tarjoamalla heille tietoa päätöksenteon tueksi. Näin eurovaalien alla tämä nousee luonnolliseen keskiöön, sillä EU-tasolla lobbaaminen on organisoitua ja usein myös suhteellisen läpinäkyvää, ja toisaalta myös yhtä lailla eduskunnassa tai työmarkkinapolitiikassa työnantaja- ja työntekijäjärjestöt eri osapuoliin. En itse hae europarlamenttiin, mutta HOK-Elannon edustajistossa haluan lobata asioita eteenpäin sisältä käsin asiakasomistajien hyväksi tulevalla kaudella. Suomen Ekonomien liittokokouksissa tai eri yhdistysten vuosikokouksissa hienovaraisemmalla lobbaamisella halutaan saada yhteisön hyväksi päätöksiä ja linjauksia. Uutisissa oli myös mielenkiintoinen juttu Suomen lobbaamisesta tähtinäyttelijöille, jotka on lobattu tulemaan Suomeen kuvaamaan uusia elokuvia.
• Markkinointi ja mainonta: Kuluttajien käyttäytymisen ohjaaminen tuotteiden tai palveluiden hyödyntämiseen. Tämän varmasti tunnistavat kaikki, tai toisaalta tietävät, mutta eivät aina tunnista miksi se Fairy on riittoisin tai miksi Trivago löytää halvimman hotellin. Hesarin etusivu on keskeinen markkinapaikka, jolla halutaan puhutella tai SuperBowlin mainoskatkot Jenkkilässä ovat usein keskeisempiä kuin itse ottelu. Samaan tapaan influensserit eli somevaikuttajat halutaan promoamaan tuotteita tai palveluita somealustoilla kuten TikTokissa tai Threadissa juuri sinulle tai lapsillesi ja tuttavillesi, jotka myyvät idean sinulle viimeistään merkkipäiviensä alla – ja muistathan hyväksyä cookiet selaimessasi.
• Aktivismi ja kampanjointi: Yhteiskunnallisten muutosten aikaansaaminen julkisten kampanjoiden, mielenosoitusten tai muun aktivismin kautta. Näin työmarkkinalakkojen suuraikana tämä on hyvin näkyvää vaikuttamista, jolla on kallis hintalappu yhteiskunnallemme. Yhtä lailla monet muistavat esimerkiksi Elokapinan mielenosoituksen Mannerheimintiellä ja muut vastaavat tempaukset. Välillä tuntuu, että nämä vaikuttamisen muodot ovat ylikorostuneet tai ihmiset eivät enää muita keinoja keksi kuin barrikadit. Minkä asian puolesta sinä olisit valmis osallistumaan mielenosoitukseen?
• Koulutus ja valistus: Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muokkaaminen opetuksen ja valistustyön avulla. Tästä syystä koulutusjärjestelmällä on keskeinen hyvinvointiyhteiskunnallinen rooli niin Suomessa kuin maailmallakin, ja PISA-tuloksia seurataan aktiivisesti. Tieto on valtaa, ja valheellinen tieto on pelottavaa valtaa. Monet järjestöt ja organisaatiot haluavat kouluttaa jäseniään, niin myös Helsingin Ekonomit noin parin sadan tapahtuman verran vuosittain. Tulin maaliskuussa valituksi Kiinteistöliitto Uusimaan hallituksen jäseneksi, jossa puolestaan koulutetaan ja valistetaan taloyhtiöiden hallitustoimijoita parempiin ratkaisuihin ja parempaan hallitustyöhön, mikä on omalta osaltaan innostavaa ja mielenkiintoista. Suomen yhteiskuntaa halutaan tietoisesti asenteiden osalta ohjata kansainvälisemmäksi ja suvaitsemammaksi, jotta yhteiskunta pysyisi elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Ei ole kauaakaan, kun pääsimme eduskuntavaalien yli, hallitus tekee omaa vaikuttamistaan ja siihen tyytymättömät tekevät parhaillaan omaa vastavaikuttamistaan. Presidentinvaaleissa teimme keskeisiä päätöksiä uuden ajan presidentistämme kolmen pointin kera, ja Yhdysvalloissa vaikuttaminen on alle kahdeksan kuukauden päästä kovimmillaan, minkä vaikutukset ulottuvat ympäri maailmaa. Toivotaan sentään, että Windows95man vaikuttaa eurooppalaisiin farkkushortseillaan ja tuo voiton kotiin toukokuussa. No rules!

Jori Hurula

Kirjoittaja on Helsingin Ekonomien hallituksen jäsen, Stora Enson HR Director ja innokas luottamushenkilövaikuttaja