Kirjoittaja: Suvi Eriksson, koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Ekonomit
“Sinä olet yksilö. Yhdessä olemme arvokkaiden kohtaamisten yhteisö.”
Näin todetaan Suomen Ekonomien strategiassa. Miksi se on minusta tärkeää?
Olemme Suomen Ekonomien sisällä puhuneet siitä, miten työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien muutos heijastuu jäsenistöön ja potentiaaliseen tulevaan jäsenistöön. Ketkä oikeastaan voivat kuulua Suomen Ekonomien yhteisöön?
Työn murros ja mikä ihmeen useampijalkainen T?
Suomen kaltaisessa maassa osaaminen on se, jolla voitamme tai häviämme. Siksi teen päivittäin ilolla töitä osaamisen ja yliopistokoulutuksen parissa. Työn murrokseksi kutsuttava ilmiö heijastelee tietysti osaamisvaatimuksiin ja sitä kautta kaikenlaiseen tarjolla olevaan koulutukseen. Osaamista hankitaan myös formaalin koulutuksen ulkopuolelta, ja formaalia koulutusta myös haastaa kehittymään monenlainen uusi koulutustarjonta, usein digitaalinen ja helposti saatavilla oleva. Suomessa uskomme vahvoihin yliopistoinstituutioihin, mutta nekin joutuvat murroksessa hakemaan paikkansa uudelleen.
Helsingin Ekonomien aktiivien johdolla järjestettiin vuosi sitten Future Proof -tapahtuma, jossa myös Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä puhui hyvin työn murroksesta. Työmarkkinoiden kehitys haastaa meitä olemaan yhden osaamisalueen sijasta useamman sellaisen ymmärtäjä. Aikaisemmin asiantuntijan osaamista on kuvattu usein T-kirjaimella, jossa pystypalkki kuvaa omaa substanssiosaamista ja vaakapalkki yleisiä työelämävalmiuksia. Nyt onkin hyvä olla T:n pystypalkkeja useampia, ja yleisten valmiuksien vaakapalkin syytä olla entistä vahvempi. Tällöin joustavampi liikkuvuus työmarkkinoilla on mahdollista, samoin kuin yhteistyö monialaisissa tiimeissä.
Monialaisen osaamisen tarve tarkoittaa, että kysyntää syntyy monialaisille koulutuksille, ja eri alojen tutkintojen yhdistelmille. Kauppatieteiden monenlaisten ja monialais-ten maisteriohjelmien kysyntä ei siis yllätä. Alan koulutus on kansainvälistä ja vetovoimaista, ja Suomen kauppatieteiden tutkimuksesta ja koulutuksesta vastaavat yksiköt ovat kehittyneet viime vuosina erinomaisesti. Ne pystyvät houkuttelemaan maisterivaiheeseen hyviä opiskelijoita myös muilla taustoilla kuin kauppatieteiden kandidaatin tutkinnolla. Kauppatieteellinen osaaminen on monelle erinomainen pala aiemmin hankitun osaamisen päälle, toisille taas kauppatieteet tarjoaa pohjan suunnata tekemään toisen alan maisteriopintoja. Kehitystä on tapahtunut myös kauppatieteiden tutkintojen sisällä. Jo Suomessa yksiköiden välillä on profiileissa ja painotuksissa eroja, jotka heijastuvat myös valmistuneiden osaamisalueisiin.
Talouden osaajia koulutetaan eri yliopistoissa myös erilaisilla tutkintonimikkeillä. Esimerkiksi taloustieteeseen voi Suomessa suuntautua sekä kauppatieteiden että valtio- ja yhteiskuntatieteiden tutkinnoissa. Ymmärrys tutkintonimikkeen ja varsinaisen osaamisen monimutkaisesta yhteydestä kasvaa edelleen, kun huomaa miten moninaisilla tutkintonimikkeillä talouden ja liiketalouden asiantuntijoita koulutetaan yliopistoissa ympäri maailmaa. Kun ulkomailla valmistunut hakee Ekonomien jäsenyyttä, ei ole ole massa mitään yhtä yksittäistä tutkintonimikettä, joka vastaisi omiamme. Jäsenyyden arviointi perustuu aina laajempaan oppilaitoksen ja tutkinnon sisältöjen tarkasteluun.
Kuka sitten on ekonomiyhteisön jäsen?
Aloitin viittauksella Ekonomien strategiaan, joten palaan siihen lopuksikin. Strategiassa todetaan “Rakennamme yhteisömme jaettujen arvojen varaan ja määrittelemme jäsenkriteerimme sen mukaan.”
Minä en väitä, että kauppatieteiden tai yliopistotutkintojen arvo sinänsä olisi mihinkään katoamassa, vaan itse asiassa päinvastoin. Tutkinnot ovat meille tuttu ja arvokas tapa jäsentää ja paketoida osaamista. Se missä meidän ajattelutapaamme jo nyt ja lähitulevaisuudessa haastetaan on se, kertooko kukin yksittäinen tutkintonimike meille oikeastaan vielä paljonkaan tutkinnon sisällöstä saatikka sen jälkeisistä urapoluista. Väitän rohkeasti, että näemme enemmän, kun katsomme hieman tutkintonimikettä pidemmälle, ihmisen ja hänen osaamisensa ytimeen. Sieltä löytyy mielestäni se olennaisin, jonka pohjalle rakentaa vahva yksilöiden yhteisö.