Helsingin Ekonomit jakaa vuosittain jäsenilleen apurahoja oman osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon. Tänä vuonna apurahoja myönnettiin 10 hakijalle. Yksi heistä oli Mikko Mattinen, joka osallistui tekoäly ja puhemarkkinat-seminaariin.
MIKKO MATTINEN, kaupallinen johtaja
Vielä hetki sitten mielikuvittelin, että mitä kaikkea voi älykaiuttimilla ja puheohjatuilla tekoälypalveluilla tehdä. Nyt tiedän mikä maailma meitä odottaa. Sain Helsingin Ekonomeilta apurahan, jonka avulla kävin New Yorkissa VOICE SUMMIT -konferensissa.
Puheohjatut palvelut ja niitä tukevat teköälyratkaisut ovat Pohjois-Amerikassa nopeasti kasvanut liiketoiminta. Keskimäärin puheohjatut palvelut näyttäytyvät käyttäjille Amazonin Alexan, Applen Sirin ja Googlen Assistantin kautta. Myös Samsung pyrkii kasvattamaan markkinoita omilla puhelin, televisio ja muilla kodinratkaisuilla.
Globaalisti laitepenetraatio on tällä hetkellä 3 miljardia laitetta. Todellinen käyttäjämäärä on 200 miljoonaa kun lasketaan Pohjois-Amerikan ja Euroopan älykaiutin markkinat yhteensä.
Palveluiden käyttökohteet voivat olla älykaiuttimet (Alexa, Homepod), puhelimet (Android, Siri), tietokoneet (Siri & Cortana) ja erilaiset kodinkoneet (televisio ja jääkaappi).
Markkinajohtajia ovat Google (33%) ja Samsung (33%) laitepenetraation perusteella. Seuraavaksi tulevat Apple (16 %), Microsoft (13 %) ja Amazon (5%). Toiminnallisesti uskottavimmat ekosysteemit ovat Google Assitant ja Amazon Alexa, koska kumpikin tarjoaa kielitukea useammalle markkinapaikalle, partneriprosessin ulkopuolisten tuottamien sovellusten julkaisuun sekä aktiivisen tuotekehityksen liittyen älykaiuttimiin. Käytännössä kilpailu markkinaosuuksista tiivistyy tällä hetkellä kielitukeen. Siri tukee 21 eri kielialuetta, Assistant tukee 12 ja Alexa tukee 8.
Puhemarkkinan suurin liiketoimintapotentiaali on neljässä eri kokonaisuudessa:
1. Agency-mallissa, jossa suunnittelutoimisto suunnittelee ja tuottaa palveluna organisaatiolle loppuasiakassovelluksen. Esimerkiksi suunnittelutoimisto voisi tuotteistaa Alkolle sovelluksen jonka avulla asiakas voi tilata tuotteita Alko.fi-verkkokaupasta. ”Hei Alko, haluan kaksi pulloa välivettä”.
2. Kuluttaja-sovellukset kuten pelit ja media. Esimerkiksi näiden palveluiden ympärille voisi syntyä uusi angrybirds-peli, jossa puheohjauksella pelattaisiin, vaikkapa musiikintunnistuskilpailua toisia pelaajia vastaan.
3. Tuottavuus-sovelluksia, jossa äänikomennoin voisi käyttää esimerkiksi Salesforce- tai muita CRM-ohjelmistoja. ”Hei Salesforce, kerro Mikko Mattisen myyntiluvut kesä-, heinä- ja elokuulta”.
4. Venturing tulee synnyttämään mahdollisuuksia tehdä sijoituksia kyseisen alueen kasvuyrityksiin.
Konferenssin perusteella markkinoilla tällä hetkellä erottuvat yrityksinä Amazon, Samsung ja Nuance. Amazon omalla älykaiutin tuoteportfoliolla sekä Alexa for Business-aloitteella. Samsung selkeästi pyrkii kasvattamaan markkinaosuuttaan. Nuance tuottaa ”white label”-palveluita muun muassa BMW:lle. Mielenkiintoisia ovat myös BBC :n ja Deutsche Bahnin älykaiutinsovellukset.
Silti markkinat ovat vielä hyvin pitkälti pioneerihenkiset. Esimerkiksi operaattorit puuttuivat VOICE SUMMIT-tapahtumasta kokonaan. Kiinalaiset yritykset esim. Baidu ja Tencent sekä Kalifornian jättiläiset Facebook ja Apple puuttuivat myös. Pääsääntöisesti osallistujat olivat suunnittelutoimistoja, kasvuyrityksiä sekä tietenkin Amazonin tai Samsungin edustajia.
Puhemarkkinat ja liiketoiminnan tila
Ihmiset haluavat hands free-palveluita. Sovellukset ovat suuren kiinnostuksen kohteena ja Amazon on ollut edelläkävijä sen markkinan kehittämisessä. Nykyisten älykaiuttimien käyttäjien tärkeimmät puhekomennot ovat: soita musiikkia, kerro sää, anna vastaus “johonkin yleiseen kysymykseen.
Samaan aikaan puhesovellusten tuote- ja brändimainonta on käynnistynyt. Yritykset pyrkivät differoitumaan älykaiuttimien ja omien puhesovellusten kautta. Kolmas mielenkiintoinen havainto on sisäisestä organisoitumisesta. Selvästi eniten synergiaetuja syntyy kun organisaatioissa puhesovellusten omistaja olisi tiimi, joka vastaa myös sosiaalisesta mediasta.
Paljon tapahtuu ja brändeillä on joitain mainitsemisen arvoisia avauksia. Mielenkiintoisimmat ovat Mercedes Benzin ”Hey Mercedes”-palvelu tai pesuainevalmistaja Tiden sovellus joka neuvoo pyykinpesussa ja KLM-lentoyhtiön puhesovellus kuulosti edistykselliseltä. Toisaalla jenkkien radioasemat ovat ottaneet paikkansa tässä markkinassa. Printtipuolellla on Iso-Britanniassa Evening Standard tuotteistanut uutiskatsaus-sovelluksen. Pelit-segmenttinä vaikuttaa supermielenkiintoiselta ja Amazon sekä Samsung promoavat tätä segmenttiä voimakkaasti.
Liiketoiminnan luomisessa Pohjois-Amerikassa ollaan samassa jamassa kuin aikanaan mobiilin sisältöpalvelujen käynnistyessä. Laitevalmistajilla on iso intressi luoda ekosysteemejä. Sisällöntuottajat ovat heränneet asiakastarpeeseen ja moni miettii miten hyödyntää ”voice commercea” verkkokaupan jatkeena.
Puheohjattujen palvelujen maailma on aukeamassa, koska esim. Alexassa on vasta 90 000 sovellusta. Erityisesti kun verrataan Applen sovelluskauppaan, jossa on 2,1 miljoonaa sovellusta. Kilpailu ei ole vielä käynnistynyt toden teolla. Tässä on varmaan yksi Rovion mentävä aukko….:-)
Lopuksi, vertaa itse kuinka kauan sinulla menee esimerkiksi säätiedon etsimiseen sovelluksella vs. että pyydät Siriä tai muuta puheohjattua palvelua etsimään Tampereen säätiedon. ”Niin älykaiutin vastaa kun sinne huutaa…..”