Vaihdoin hiljattain työpaikkaa. Uuden tiimini nimessä esiintyy sana transformaatio. Kun tutkii vaikkapa LinkedIn kontakteja, yhä useampi mainostaa olevansa kokenut muutosagentti tai on muuten jotenkin transformaation kanssa tekemisissä. Tämä kertoo siitä, että muutos on nykyajan työelämän keskiössä.
Itse olen aina pitänyt muutoksesta, sillä kaikesta uudesta voi oppia jotain ja saada hyödyllisiä uusia kokemuksia – niin yksilö kuin yrityskin. Kokemukseni kautta tiedän kuitenkin, että kaikki eivät ajattele asiasta samalla tavalla. Muutos voi myös ahdistaa ja aiheuttaa siksi vastarintaa.
Valmistautuakseni uuden tiimin jäseneksi kahlasin huvikseni läpi muutaman muutosjohtamisen kirjan, sillä vaikka olenkin ollut useasti erilaisissa muutoksissa mukana myös niiden etenemistä edesauttamassa, ei ole koskaan pahitteeksi tietää enemmän asian teoriasta.
John P. Kotter on muutosjohtamisen uranuurtaja, joka on määritellyt mm. menestyksekkään muutosprojektin kahdeksan askelta, joten päätin tarttua ensimmäiseksi johonkin hänen kirjaansa. Luin sadun muotoon kirjoitetun kirjan pingviiniyhteisöstä, jonka jäävuori sulaa1 – todennäköisesti useammallekin ekonomille tuttu opus. Muutosprojektin kahdeksasta askeleesta parhaiten jäi mieleen sekä viestinnän että pienten voittojen tärkeys, jotta innostus pysyy yllä. Todennäköisesti muistan nämä askeleet parhaiten, koska olen itse joskus törmännyt niiden huonoon toteutukseen, tapauksissa joissa muutosprojekti ei ole mennyt kuin Strömsössä.
Toinen opus joka tarttui haaviini, oli JTO:n Juha Arikosken ja Mikael Sallisen kirjoittama kirja muutoksen taitavasta johtamisesta2. Siinä huomioni kiinnittyi erityisesti kappaleeseen, jossa kuvaillaan muutoskykyisen ryhmän tunnusmerkkejä. Eräs tunnusmerkki muutoskykyisyydestä on että ryhmän jäsenissä on mukana niin sanottuja T-ihmisiä, joilla ei ole vain kapeaa erikoisosaamista, vaan myös laaja-alaista osaamista liittyen viereisiin tiimeihin. T-muoto kuvaa juuri osaamisen kurottautumista sivulle päin. Näin sekä yhteistyö muiden tiimien kanssa että myös uuden tiedon jakaminen viereisiin tiimeihin on helpompaa.
Muutosjohtamisen kirjoja kahlatessa mieleeni tuli kuitenkin, että suuri osa muutokseen liittyvästä kirjallisuudesta liittyy nimenomaan sen johtamiseen. Eli näkökulma on johtajan, eikä niinkään työntekijän. Tässä palataan alussa mainitsemaani tilanteeseen, että muutos voi aiheuttaa ahdistusta työntekijässä. Eli mistä yksilö löytää ohjeita siihen miten voi johtaa itseään jotta pärjää muutoksen syövereissä.
Vaikkei työpaikalla olisikaan parhaillaan mitään suurta muutosta, siitä voi lukea melkein päivittäin sanomalehdistä ja erilaisista blogeista, tyyliin ”tekoäly vie työpaikat”. Jossain Helsingin Ekonomien tapahtumassa muistankin kuulleeni ihmisten aitoja huolia liittyen heidän omaan työpaikkaansa, katoaako se tekoälyn tullessa.
Paras tapa yksilölle pärjätä muutoksen tuulissa on pysyä mahdollisimman joustavana. Apuja ja vinkkejä tähän voi löytää mm. tämän vuoden Suomen Ekonomien teemasta hyvinvointi, jonka alle on valittu tälle vuodelle kuusi eri näkökulmaa: aika, asenne, työ, kunto, joustavuus ja ihmiset. Jokaista aihealuetta käsitellään Suomen Ekonomien sivuilla kahden kuukauden ajan. Syys-lokakuussa fokuksessa on joustavuus, jonka avulla yksilö voi hallita muutosta ja siihen liittyvää epävarmuutta.
Lisäksi yllättävän monessa Helsingin Ekonomien tapahtumassa on usein jollain tavalla muutos aihealueena mukana. Vaikka joskus sanotaan että tieto lisää tuskaa, itse näkisin että mitä enemmän muutosta aiheuttavista asioista ymmärtää, kuten esim. juuri tekoälystä, josta hiljattain pidettiin myös Helsingin Ekonomien tapahtuma, sen paremmin pystyy hahmottamaan miten se ihan oikeasti vaikuttaa omaan työalaan.
Ja jos taas haluaa tulla enemmän T-ihmisen kaltaiseksi, eli ihmiseksi, jonka yritys mielellään rekrytoi luotaessa muutoskykyisiä ryhmiä, siinäkin Helsingin Ekonomien tapahtumat on hyvä vinkki. Kun vaikka controlleri käy markkinointiin liittyvässä tapahtumassa, tai toisin päin, se mahdollistaa työpaikalla eri alojen ihmisten luovat kohtaamiset, kun terminologia on jo valmiiksi molemmille tuttua.
Eli käykääpä Suomen Ekonomien sivuilla tutustumassa vinkkeihin joustavuudesta ja muutoksesta, ja hyödyntäkää Helsingin Ekonomien tapahtumia monipuolisesti!
Anu Mantere
Hallituksen jäsen, Helsingin Ekonomit
1 Kotter, J & Rathgeber, H (2005) Jäävuoremme sulaa -muutos ja menestyminen kaikissa olosuhteissa, WSOY, Porvoo.
2 Arikoski, J & Sallinen, M, JTO ja Työterveyslaitos (2008) Vastarinnasta vastarannalle – Johda muutos taitavasti, Otava, Keuruu.