OMA POLKU
Kirjoittaja: Matti Lepistö
Kuvat: Henni Hyvärinen
Kun paineet nopeasta valmistumisesta ja selkeästä urasuunnasta alkoivat tuntua raskailta, Tia Rahkila löysi voimaa kuuluisan ekonomin tarinasta. Nyt hän rakentaa vapaaehtoisena yhteisöä, jossa kylterit ja ekonomit voivat kulkea omia polkujaan.
On syyskuu 2023. Tapahtumakeskus Koskenrannan ikkunoista hehkuu sinertävä tunnelmavalo ulos. Ovi käy ja ihmisiä virtaa sisään. Aulassa kuuluu iloinen puheensorina. Lasit kilisevät ja osa siirtyy jo salin puolelle. Ilmassa on odotusta. Ekonomi Summit tunnetaan inspiroivista puhujista.
Yhdellä penkkirivillä istuu Tia Rahkila. Tänä iltana hän ei kaipaa tarinoita nopeista urakiidoista tai ekonomeista, jotka valmistuivat ennätysajassa ja ehtivät rakentaa menestysuran jo ennen valmistumistaan.
Rahkila on uupunut. Opiskelun, työn, luottamushenkilötehtävien, järjestötehtävien, vapaaehtoistyön ja arjen paineet ovat kasaantuneet, ja vertailu muihin syventää väsymystä. Kyltereiden keskuudessa elää vahva ajatus, että kaiken pitäisi edetä tietyllä kaavalla: nopea valmistuminen, selkeä urapolku ja oikeat saavutukset oikeaan aikaan. Se tuntuu raskaalta.
Seminaarissa lavalle kolmantena puhujana astuu Sointu Borg. Hän aloittaa räväkästi, ravistelee yhteiskunnan odotuksia ja erityisesti nuoriin naisiin kohdistuvia paineita. Borg kannustaa anteeksipyytelemättömään asenteeseen. Kirosanat sinkoilevat, eikä häntä kiinnosta, jos joku yleisössä pahastuisi. Hän ei enää suostu miellyttämään kaikkia itseään pienentämällä tai muotteihin ahtautumalla. Sointu Borg kulkee omaa polkuaan.
Tia Rahkila kuuntelee ja tuntee kyyneleet poskellaan. Hän tajuaa kuulevansa juuri sen, mitä sillä hetkellä tarvitsee. Se resonoi vahvasti.
”Puhe kolahti ja osui juuri oikeaan hetkeen. Ajattelin ihmisten ympärilläni tuomitsevan minua siitä, mitä teen tai mitä en ole vielä saanut aikaiseksi. Ja nyt lavalla oli Sointu Borg kertomassa, että muiden ihmisten mielipiteillä ei ole mitään merkitystä”, Rahkila muistelee muutaman vuoden takaista Ekonomi Summitia.
Seuraavana päivänä hän kirjoitti puheesta päiväkirjaansa. Merkintään hän toisinaan palaa, kun perfektionistin mieleen hiipii riittämättömyys tai paine täyttää muiden odotuksia.
Oulusta pääkaupunkiseudulle
Kokkolasta kotoisin oleva Tia Rahkila haaveili lukion jälkeen sisustusarkkitehdin urasta, mutta tie katkesi pääsykokeissa. Välivuoden jälkeen hän aloitti kauppatieteiden opinnot Oulun yliopistossa.
“Oulu kiinnosti sen takia, että siellä pystyi suorittamaan yleiskandin tutkinnon. Se mahdollisti monipuolisen opiskelun ennen lopullista suuntautumista. En vielä silloin osannut sanoa, mikä minua kiinnosti eniten”, Rahkila kertoo.
Kauppatieteiden opinnot osoittautuivat lopulta hyväksi valinnaksi. Monipuolisuus tarjosi mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta, mikä sopi hänen uteliaisuudelleen ja halulleen ymmärtää asioita laajasti.
Opiskeluaikanaan Rahkila innostui myös järjestötoiminnasta.
“Luottamustehtäviä on kertynyt jo yli kymmenen vuoden ajalta – ensin ainejärjestön hallituksessa ja myöhemmin pari vuotta myös ylioppilaskunnan hallituksessa. Muutama muukin pesti on tullut plakkariin.”
Vuonna 2022 Rahkila muutti Oulusta pääkaupunkiseudulle työn perässä. Hän työskenteli Suomen Ekonomeilla asiakaspalvelun asiantuntijana.
Kesken olevat opinnot, uusi työ ja luottamustehtävät alkoivat kuitenkin väsyttää. Jatkuva suorittaminen söi voimia. Jostain oli luovuttava.
“Päätin pitää hengähdystauon ja välivuoden kaikista luottamustehtävistä”, hän kertoo.
Sointu Borgin puhe oli kuitenkin jäänyt pysyvästi mieleen. Rahkila halusi, että muutkin opiskelijat voisivat saada samanlaisia oivalluksia kuin hän itse sai tuolloin. Voisiko vastaavia kokemuksia päästä järjestämään muille Helsingin Ekonomien kautta, Rahkila pohti.
Helsingin Ekonomeissa toimikunnat vastaavat valtaosasta tapahtumista. Yksi niistä on Nuoret Ekonomit, joka järjestää erityisesti opiskelijoita ja uransa alkuvaiheessa olevia kiinnostavaa toimintaa. Nuorten Ekonomien kautta myös avautuu helppo väylä tulla mukaan Helsingin Ekonomien toimintaan.
Tia Rahkila houkuteltiin mukaan. Tauko luottamustehtävistä oli tuonut kaivattua hengähdystä, joten hän päätti osallistua Nuorten Ekonomien pikkujouluihin ja vuosikokoukseen. Vaikka hän ei vielä tuntenut muita kokousosallistujia, hänet valittiin heti toimikuntaan opiskelijajäseneksi.
Rahkila on sittemmin ollut mukana järjestämässä muun muassa afterworkeja, yritysvierailuja ja Wine and Paint -illan. Lisäksi hän tuottaa toimikunnalle sisältöjä sosiaaliseen mediaan ja visuaalisia materiaaleja.
Viime aikoina hän on ottanut yhä enemmän vastuuta.
“Halusin tälle vuodelle pientä haastetta, joten tammikuun järjestäytymiskokouksessa ilmoitin, että haluaisin varapuheenjohtajaksi.”
Hänet myös valittiin tehtävään.
Verkostoja ja uusia ystäviä
Luottamustoiminta Nuorissa Ekonomeissa on tuonut Tia Rahkilalle uusia verkostoja pääkaupunkiseudun ekonomiyhteisöön. Ne ovat muualta muuttaneelle opiskelijalle tärkeitä.
Verkostojen kautta on jo löytynyt kaksi yritystä, joiden kanssa hänellä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä gradun kanssa.
Rahkila kokee, että opiskelija voi rakentaa ekonomiyhteisön kautta tulevaisuuden verkostoja.
”Sieltä joku voi tarjota työtä tai toimia suosittelijana työpaikkaa. Tai jos itse joskus etsii työntekijä, voi verkostojen kautta muistaa hyvän tyypin, josta on jäänyt hyvä vaikutelma vuosien takaa”, Rahkila sanoo.
”Piirit ovat yhtä aikaa pienentyneet ja laajentuneet: ihmiset tulevat tutuiksi, mutta heidän kauttaan avautuu myös jatkuvasti uusia kontakteja”, hän jatkaa.
Helsingin Ekonomien kautta on löytynyt myös uusia ystäviä, joiden kanssa Rahkila on käynyt muun muassa festareilla ja keikoilla.
”Muuttopäivänä sain myös ekonomikavereita kantamaan tavaroita uuteen asuntoon”.
Rahkilan mukaan tapahtumien järjestäminen opiskelijoille ja ekonomeille on palkitsevaa.
”Jo osallistuminen tapahtumiin tarjoaa elämyksiä ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, mutta järjestäjän roolissa pääsee vielä syvemmälle. Voi järjestää juuri sellaisia tapahtumia, joissa itse haluaisi käydä. Tai sopia vierailuja yrityksiin, joista on itse eniten kiinnostunut”, hän kertoo.
Näin oma kiinnostus muuttuu koko yhteisön hyödyksi.
”Tapahtumien järjestämisellä pystyy auttamaan muita ja luomaan heille jotain mielenkiintoista tekemistä ja kokemista. Hyvän palautteen saaminen ja toisten ilahduttaminen vahvistavat tunnetta siitä, että on osa jotain merkityksellistä”, Rahkila toteaa.
Hän kertoo, että Nuorissa Ekonomeissa ja muissakin Helsingin Ekonomien toimikunnissa tapahtumia voi tehdä omaan tahtiin. Aikaa luottamustehtävään menee juuri sen verran kuin haluaa. Tässäkin hänen mukaansa voi kulkea omaa polkua, eikä turhia paineita tarvitse ottaa.
”Tällä asenteella luottamustehtävät antavat enemmän kuin ottavat”, hän toteaa.
Opiskelijoita toivotaan mukaan
Tia Rahkila haluaisi nähdä Helsingin Ekonomien tapahtumissa ja toimikunnissa yhä enemmän opiskelijoita.
”Harmillisesti moni ei kuitenkaan tiedä, että tapahtumat ovat avoimia opiskelijoille, ja että suurin osa tapahtumista on myös ilmaisia”, hän sanoo.
Millainen ekonomiyhteisö sitten olisi sellainen, johon opiskelijat ja vastavalmistuneet rientäisivät mukaan? Kun Rahkila saa vapaasti visioida unelmien ammattiyhdistystä, esiin nousee kolme ajatusta: hyvinvointiin ja jaksamiseen keskittyvä mentorointiohjelma, kokopäiväiset työntekijät kampuksilla ja yhä rohkeampi viestintä.
Idea hyvinvoinnin ja jaksamisen mentoroinnista kumpuaa hänen omista kokemuksistaan, kun opiskelun ja työn yhteensovittaminen ja luottamustehtävät veivät voimat.
”Se voisi tarjota tärkeää vertaistukea. Olisi myös siistiä, jos olisi samanhenkinen porukka, jonka kanssa käydä vaikka lenkillä kerran viikossa”, Rahkila sanoo.
Kokopäiväinen Helsingin Ekonomien tai Suomen Ekonomien työntekijä kampuksilla puolestaan toisi ekonomiyhteisön ja sen tapahtumat ja palvelut konkreettisesti lähelle opiskelijoita.
”On sparrausta työhakemuksen, CV:n ja työsopimusten laadintaan ja palkkaneuvotteluihin sekä uravalmennusta, mentorointia ja yksilöllistä lakineuvontaa. Palveluita on paljon, mutta tieto niistä ei aina tavoita opiskelijoita ja vastavalmistuneita. Siksi kampuksilla olisi hyvä olla jatkuvasti työntekijä, joka näistä kertoo opiskelijoille ja ohjaa mukaan toimintaan”, Rahkila pohtii.
Kolmas Rahkilan uudistusehdotus koskee viestintää.
”Asioista voisi puhua yhä rohkeammin ja näkyvämmin, jopa raflaavasti. Se voi herättää mielenkiintoa opiskelijoissa.
Kokemuksia luentosalien ulkopuolelta
Kun Rahkila palaa päiväkirjamerkintäänsä Sointu Borgin puheesta, hän muistaa tärkeimmän: ei kannata keskittyä liikaa muiden mielipiteisiin ja ulkopuolisiin odotuksiin.
Opintojen alussa oleville kyltereille hän sanoo, että heti ei tarvitse hahmottaa lopullista suuntaa.
”Yliopiston hienous piilee juuri siinä, että saa kokeilla erilaisia kursseja ja sivuaineita”, hän toteaa.
Oma polku on tärkein, hän muistuttaa. Ja sellainen voi hänen mukaansa löytyä Helsingin Ekonomien kautta.
”Rohkaisen hakemaan kokemuksia myös luentosalien ulkopuolelta. Helsingin Ekonomien tapahtumat ja esimerkiksi matalan kynnyksen webinaarit voivat tarjota uusia näkökulmia, oppeja ja kontakteja”
Lue tämä ja muut jäsenlehden artikkelit digilehdestämme!
