Rohkeudesta syntyi yhteisö – 15 vuotta Nuoria Ekonomeja
Kirjoittajat: Tia Rahkila, Jussi Suominen
Noin kuusitoista vuotta sitten, Linda Alamäki vietti muiden KY-ystäviensä kanssa syyskuista kuntisiltaa Kaarle XII ravintolassa. Entiset ainejärjestöaktiivit olivat keskenään ystäviä ja valmistumisen kynnyksellä. He olivat käyneet muutamassa Helsingin Ekonomien tapahtumassa, mutta suurin osa osallistujista oli joko vanhempia ekonomeja tai eläkkeellä. Vaikutti siltä, että osallistujaporukka oli melko vakiintunutta, eikä tapahtumien sisältö vastannut aivan nuorempien ekonomien tarpeita.
Tästä heräsi ajatusta perustaa uutta toimintaa. Linda ja hänen ystävänsä, Maija Lukkariniemi, selvittivät, että uuden kerhon perustamiseen tarvitaan kannatusjäseniä ja mikä olisi parempi paikka kerätä kannattajia kuin Kalle ja KY:n kuntailta. Lomakkeilla varustettu ystäväporukka sai reilusti nimiä listaan ja kannattajat olivat innoissaan uuden toiminnan kipinästä. Kannattajien innoittamina ja hyvien tyyppien ympäröimänä perustettiin Nuorten Ekonomien kerho (nyk. toimikunta) helmikuussa 2010.
Samaa menneiden muistelua kuin oli läsnä haastattelussa, tarjosi tämänvuotisen Nuorten toimikunnan järjestämä yritysvierailu juuri siihen ravintolaan, josta kaikki alkoi. Pääsimme torstaina 23.10. kuulemaan mitä tarinoita Kaarle XII:n taideteosten taustalla on sekä koko rakennuksen historiasta. Monella osallistujalla jäikin päällimmäisenä mieleen se, että rakennus on suomenruotsalaisen osakunnan omistama. Tapahtumaan osallistuneet HEKO:n jäsenet kuvailivat iltaa nostalgiseksi, silmiä avaavaksi ja valaisevaksi kokemukseksi. Jotkut osallistujista olivat vierailleet viimeksi baarissa yli 25 vuotta sitten, omassa nuoruudessaan, ja toiset taas ihan viime aikoina. ”Mahtava tunnelma, hyvä että on uudistettu [kesällä alkanut remontti on loppusilauksia vaille valmis]; talon ja meidän ekonomien historiallinen jatkumo on selkeästi näkyvissä. Täällä on bailattu nuorena ja nyt vanhempanakin”, kertoo eräs tapahtumaan osallistunut jäsen.
Nuorten Ekonomien kautta lähdettiin rohkeasti viemään eteenpäin uuden toiminnan luomista ja nimenomaan rohkeus on säilynyt kantavana teemana vuodesta toiseen. Alamäen mukaan perustajajäsenten visiona oli, että Nuoret Ekonomit “voisi toimia yhteisöllisenä paikkana kohdata valmistumassa olevia ja jo valmistuneita”.
Ensimmäisinä toimintavuosina etsittiin siis keinoja tavoittaa juuri nuoret ekonomit. Kirjoitettiin artikkeleita HEKO-lehteen – eli täysin samaa kuin mitä nyt juuri luet blogiversiona – sekä aktivoiduttiin kauppakorkeakoulun suhteen. Tehtiin myös sähköinen jäsentiedote ja se tavoitti hyvin Helsingin Ekonomien nuorekkaampaa jäsenkuntaa.
Kun nuoria ekonomeja tavoitettiin paremmin, päästiin itse asiaan eli tapahtumien järjestämiseen. Vaikka muistot ovatkin jo vähän haalentuneet, Jonna Fabian muistelee, että seuraavien vuosien tapahtumissa näkyi selkeämmin aiheet, jotka kiinnostivat silloin nuoria – toki, osa aiheista kiinnostaa varmasti edelleen.
Tärkeänä näkökulmana tapahtumien järjestämiseen nähtiin ammatillinen kehittyminen uransa alkuvaiheessa oleville ekonomeille. Ensimmäisten vuosien aikana järjestettiin erilaisia koulutuksia ja luentoja, yritysvierailuja, vapaamuotoisia afterwork-tapahtumia sekä laajempia tilaisuuksia, joissa kokoonnuttiin kuulemaan isoja keynote puhujia. Tuotiin myös eduskuntavaalien nuoria ehdokkaita esille sekä heidän ääntään kuuluviin.
Vuonna 2012 toimintatapoja kehitettiin sekä omana kerhona että järjestön sisällä. Luotiin kestäviä rakenteita, kuten sähköinen arkistointijärjestelmä, josta kaikki myöhemmät toimikunnan jäsenet ovat hyötyneet.
Viestinnän ja näkyvyyden suhteen Nuoret Ekonomit on aina ollut tekemässä rohkeita valintoja ja kokeiluja. Alkuaikoina tärkein väylä tapahtumista kertomiseen oli jäsenlehti ja tapahtumamarkkinointi pyöri sen ympärillä, vaikka sosiaalisen median merkityksen lisääntyminen huomioitiin. Ensimmäisenä perustettiin oma Facebook-sivu, vaikka se ei Helsingin Ekonomien mukaan ollut sallittua. Jenni Reijonen muisteli, että pari vuotta perustamisen jälkeen näkyvyyttä lisättiin määrätietoisesti kasvattamalla Facebookin seuraajamääriä. Myös Nuorten omat nettisivut ja sinne noin 10 vuotta sitten aloitettu blogi on muistissa. Kuten huomattua, blogi on siirtynyt HEKOn yhteiseksi artikkelikokoelmaksi yhteisten nettisivujen alle. Rohkeasti kuitenkin kokeiltiin uutta, kuten esimerkiksi myös oman Instagram-tilin luomisessa, joka perustettiin vuonna 2018.
Tapahtumista, Rapujuhlat ja HEKO-illat muodostuivat yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviksi vuosittain toistuviksi tapahtumiksi ja rapujuhlat ovatkin jääneet vahvasti usean entisen toimijan mieleen. Ne järjestettiin ensin omin voimin, sitten yhteistyössä KY seniorikillan kanssa ja myöhemmin myös Nuorten Juristien kanssa. Valitettavasti korona vuodet ja kallistuneet tilavuokrat katkaisi hienon perinteen. Nyt on viimeiset kaksi vuotta järjestetty sitsejä, mutta kenties rapujuhlat tekevät paluun vuonna 2026?
KY:n ja sen alaisten toimijoiden kanssa järjestettiin myös lähes 15 vuoden ajan HEKO-ilta, jossa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja verkostoiduttiin luoden yhdessä laajempaa yhteisöä. Yhteistyökumppanuuksien hyödyntäminen toi siis lisää tapahtumatarjontaa nuorille ekonomeille.
Yhteistyötä, verkostoja ja urapolkuja
2010-luvun loppupuolella sidosryhmäyhteistyö alkoi laajentua ja Sara Hellman muistelee sen olleen osana useampaa toimintasuunnitelmaa vuosikymmenen vaihteessa. Jori Hurula kertoo yhteistyökumppaneiden painottuneen yhä laajemmalle; opiskelijajärjestöihin, sillä haluttiin tavoittaa valmistumisen kynnyksellä olevat tulevat ekonomit yhä paremmin sekä ”ekonomikuplan ulkopuolelle”, tehden yhteistyötä esim. juristi- ja lääkäriystävien kanssa. Ville Virkkala jatkaa, että afterwork -tapahtumat olivat erittäin suosittuja tapahtumia ja helppo paikka kertoa enemmän Helsingin Ekonomeista, mutta vuonna 2018 tässä tapahtui muutos, kun sosiaalisen median orgaaninen markkinointi tapahtumista ei enää saanut samaa näkyvyyttä ja kävijämäärät laskivat. Yhteistyösuhteiden solmiminen, tapahtumien järjestäminen yhdessä kumppaneiden kanssa sekä kesän afterworkien kokoaminen yhdeksi tapahtumakokonaisuudeksi pivotoi suunnan takaisin suosioon, josta se nauttii tänäkin päivänä. Näin tapahtuman osallistujat, tulevat ekonomit, pääsivät laajentamaan verkostoaan ennen työuralle siirtymistä.
Sidosryhmäsuhteiden ja verkostojen laajentuessa ja moninaistuessa Nuorten Ekonomien toiminnassa on nähty muutosta samassa suhteessa. Kun ennen johto- ja toimikunnan jäsenet olivat enemmän Helsingin kauppakorkeakoulun tai Aalto-yliopiston alumneja, nyt toimikunnassa on edustettuna useampi yliopisto ja opiskelijajäseniäkin on enemmän kuin yksi. Se, että pääsee tekemään ystävien kanssa kivoja juttuja opiskelujen jälkeenkin, ei ole kuitenkaan muuttunut lainkaan.
Monelle toimikuntalaiselle Nuoret Ekonomit on siis ollut jatkumo opiskeluiden jälkeen – aivan kuten perustajajäsenillekin. Myöhempinä vuosina erona on vain ollut sidosryhmäsuhteiden luoma laajempi näkyvyys ja sitä kautta mukaan tulleet muiden kauppakorkeakoulujen opiskelijat ja alumnit, kuten esimerkiksi Pyry Mustajärvi. Nuoret Ekonomit on luonnollinen väylä Helsingin Ekonomien toimintaan ja sen merkitys on huomattu.. Usein edustuskutsut ovatkin tulleet Nuorten Ekonomien toimikunnalle, muistelevat Hellman ja Mustajärvi. Ennen niitä tosin koetaan olleen enemmän kuin nyt pari vuotta myöhemmin.
Jussi Suominen puolestaan kuvailee omaa polkuaan vahvasti myöhäisheränneeksi muihin verrattuna. Hän kävi usein Nuorten Ekonomien tapahtumissa ja näki ne helposti lähestyttäviksi, mutta ei koskaan päätynyt toimikuntaan asti kunnes hän eksyi yhteen vuosikokoukseen ja pikkujouluihin ja on ollut nyt samalla tiellä neljä vuotta. “Oli aika kantaa omat kortensa kekoon Nuorten Ekonomien hyväksi”.
Uratarinoita on yhtä monta kuin entistä toimikuntalaista. Samoja piirteitä toimintaan mukaan lähtemiselle siis löytyy, mutta se minne tästä toiminnasta on ponnahdettu, on jokaisen itsensä näköinen tarina.
Jukka-Pekka Kokkoselle Nuorissa Ekonomeissa toimiminen oli lähtölaukaus omalle järjestöuralle. Hänelle kaikki lähti siitä, kun hän kävi paljon Nuorten Ekonomien tapahtumissa ollessaan jo työelämässä, mutta ei vielä valmistunut. Hän pääsi opiskelijana järjestämään ensimmäisen tapahtumansa, josta sitten innostui niin, että valmistuttuaan lähti heti mukaan Nuorten Ekonomien toimintaan, siitä toiseen toimikuntaan ja myöhemmin paikallisjärjestön sekä sittemmin liiton hallitukseen. Hän on saanut “ihan hirveesti elämään ja kaikki on lähtenyt tästä”.
Milteipä kaikilla haastateltavilla yhteisön merkitys on selkeästi tuonut arvoa silloin kun on itse ollut aktiivinen sekä sen jälkeen. Reijonen haluaakin nostaa esille ihmiset, ei pelkästään ammatillisen verkoston näkökulmasta vaikka sitäkin on saanut toimivuosinaan ja sen jälkeen Nuorten ansiosta, vaan sen, että yhdessä tehden on ollut hauskaa. Hän odotti kovasti kokouksia ja yhdessä hyvällä porukalla ideointia ja tekemistä. Samalla porukalla nähtiin kokousten ulkopuolella, vietettiin aikaa kesämökillä ja vieläkin jutellaan yhteisessä Whatsapp-ryhmässä. Mustajärvi komppaa ihmisten merkitystä sanoen, että “on hankala kuvitella elämää ilman Nuoria Ekonomeja kun se on vahva pilari tässä yhteisössä ja verkostoissa minkä on rakentanu[t]”. Eriäviä mielipiteitä ei asiasta ole – aika tyhjentävää eikö?
Nuorten Ekonomien tulevaisuus
Kaikki entiset toimijat ovat pitäneet siitä, että Nuorten Ekonomien toiminnassa pääsee järjestämään itseä kiinnostavia ja sitä kautta muillekin mahdollisesti merkittäviä tapahtumia. Arvostetaan sitä, että ei ole ollut liian tarkkaa formaattia, joiden puitteissa toimia, joten päästään rohkeasti toteuttamaan ja kokeilemaan uusia tapahtumakonsepteja sekä toimintatapoja myös jatkossa. Tämän nähdään edesauttavan jatkuvuutta kun vuosittain toimikuntaan tulee uusia toimijoita. Nuorissa Ekonomeissa on muuhun toimintaa verrattuna viehättänyt se, että on vapaat kädet myös Helsingin Ekonomien toimiston puolelta, sillä arvostetaan idearikkautta, jota nuorissa usein on.
Toisaalta, kun kysytään esimerkiksi opiskelijoiden mielipiteitä tapahtumien sisällöstä, ei saada selkeitä vastauksia siihen, minkälaisia ammattilaisia haluttaisiin tapahtumissa kuulla ja mitä toivottaisiin lisää.
Tapahtumatarjontaan on viimeisten vuosien aikana tullut paljon webinaarivaihtoehtoja, mikä tuo omat plussat ja miinukset tapahtumajärjestäjille sekä osallistujille – onnistuneen tasapainon löytämisessä on siis omat haasteensa etenkin kun Nuorten Ekonomien tapahtumat ovat aina lähtökohtaisesti olleet jäsenille ja opiskelijoille ilmaisia.
Sitouttamisen ja osallistujan saaman hyödyn konkretisoinnin ongelmat yhdistävät Nuorten toimijoita nyt ja vuosien takaa, joten on tärkeää pohtia kriittisesti mitä tapahtumaideoita lähdetään toteuttamaan ja mitkä jätetään työpöydälle tulevaisuutta varten.
Nuorten Ekonomien identiteetti ja perustarkoitus on säilynyt samana. Uusia kokeiluja ja sitä kautta hyviä onnistumisia on useita ja niihin vanhat toimijat kannustavat edelleen. Nuoret nähdään tulevaisuudessakin linkkinä liiton sekä vastavalmistuneen ja alumnitoimijan välillä, matalan kynnyksen tapana osallistua tapahtumissa tai muita kanavia pitkin. Edelleen ajatellaan Nuorten Ekonomien olevan ensimmäinen asia, jonka vastavalmistunut HEKOsta näkee.
Haastateltavat toivovat sidosryhmäyhteistyön eri järjestöjen kanssa pysyvän aktiivisena, jotta Helsingin Ekonomit tulisivat tutummaksi valtakunnallisestikin. Samalla toivotaan näkevän enemmän samankaltaisia uratarinoita kuin Kokkosella, sillä onhan useampi Helsingin Ekonomien hallitukseen päätynyt entinen Nuorten Ekonomien toimikuntalainen. Toiveena olisi myös nähdä lisää nuoria vaikuttamisen paikoilla, eikä vasta useamman vuoden päästä.
Entiset toimijat toivovat, että hyväksi havaitut toimintatavat ovat osa arkea myös tulevaisuudessa ja ollaan edelleen aallonharjalla tukemassa uran alkuvaiheessa olevia ekonomeja ja tuottamassa heille elämyksiä. Ensimmäisen puheenjohtajan sanoin: “Lisää rohkeutta hyödyntää kumppaneita ja vanhoja. Rohkeus olla yhteydessä että saa hienoja tapahtumia jatkossakin.”
Kuvassa:
vas. ylhäältä: Jori Hurula: puheenjohtaja 2019-2021, Jukka-Pekka Kokkonen: tiedottaja 2014 & varapuheenjohtaja 2015, Jussi Suominen: talousvastaava 2022, sihteeri 2023 & puheenjohtaja 2024-2025 sekä Pyry Mustajärvi: opiskelijajäsen 2020-2024&varapuheenjohtaja 2024
vas. alhaalta: Jenni Reijonen: viestintävastaava 2012-2013&puheenjohtaja 2014-2015, Sara Hellman: varapuheenjohtaja 2019-2021, puheenjohtaja 2022-2023 sekä Ville Virkkala: toimikunnan jäsen 2018-2021.
Lisäksi haastattelussa:
Linda Alamäki: puheenjohtaja 2010-2011
Jonna Fabian: 2012 rahastonhoitaja, 2013 puheenjohtaja
Tule mukaan Nuorten Ekonomien tuleviin tapahtumiin! Tulossa on mm. Yritysvierailu Allas Sea Poolille 10.2.2026, katso kaikki tulevat tapahtumat tapahtumakalenterista.