Kirjoittaja: Matti Lepistö
Kuvat: Henni Hyvärinen
Suomeksi vai englanniksi?
Opiskelijat tasapainoilevat mahdollisuuksien välissä
Apulaisoikeuskanslerin toukokuussa antaman kanteluratkaisun mukaan Aalto-yliopisto on rikkonut lakia, koska englanninkielinen opetus on kauppatieteellisen ja teknillisen alan maisterikoulutuksessa käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen ja muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi myös kandidaattiopinnoissa.
Viranomainen vaatii päätöksessään yliopistoa korjaamaan asian vuoden loppuun mennessä. Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden (KY) puheenjohtaja Rasmus Räsänen kertoo, että apulaisoikeuskanslerin päätös tuli opiskelijoille yllätyksenä. ”Englannin kieltä ei pitäisi nähdä uhkana Suomelle, vaan mahdollisuutena tuoda maailman tietoa ja osaamista Suomeen”, hän toteaa. KY:n hallitus teki aiheesta kannanoton. Siinä ymmärrettiin huoli suomen kielen aseman säilyttämisestä ja kehittämistä, mutta kauppakorkeakoulun opiskelijat näkevät englanninkielisen opetuksen ratkaisevan tärkeänä Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kannalta. Kantelupäätöksessään apulaisoikeuskansleri kiinnittää Aalto-yliopiston huomiota yliopistolain pykälän 11 noudattamiseen. Siinä määritellään yliopistoissa käytettävät opetus- ja tutkintokielet. Pykälää tulkitaan siten, että käytännössä kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot tulisi voida suorittaa Aalto-yliopistossa suomeksi nykyistä laajemmin.
Räsäsen mukaan viesti on epäselvä. Hän toivoo, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ottaisi selkeästi kantaa asiaan. ”Me olemme puun ja kuoren välissä. Tuntuu vähän jopa hassulta, että ensin opetusministeriö antaa tavoitteita olla kansainvälinen, ja jopa rahoitusmalli tukee sitä. Sen jälkeen tulee keppiä oikeusministeriöltä, että älkää tehkö näin. Tämä on jo sellainen asia, johon toivon nykyisen hallituksen huomiota.” Räsäsen mukaan suurin osa opiskelijoista ei koe englanninkielistä opetusta ongelmana. Hän toteaa, että englannin kielen vähentäminen opetuksessa voisi myös johtaa ojasta allikkoon, jos ei olla varovaisia. ”Aalto-yliopisto perustettiin, jotta se olisi innovaation kautta kansainvälisesti kilpaileva koulu. Jos otamme askelia taaksepäin kielen osalta, otamme samalla paljon takapakkia Aallon menestyksessä, ja tietenkin kansainvälisyydessä. Tämä pitää tiedostaa”, hän sanoo.
KY:n hallituksen kannanoton mukaan kansainvälisyydestä tinkiminen heikentäisi suomalaisten yritysten ja osaajien kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Järjestön mukaan englanninkielinen opetus tuottaa kansainvälisiä huippuasiantuntijoita ja luo merkittävää etua työelämään. Räsänen lisää, että englanninkieliselle opetukselle on myös hyvät käytännön syyt. ”Kun esimerkiksi saamme luennolla uuden artikkelin vaikkapa Harvardin yliopistosta, kukaan ei voi olettaa sen olevan suomeksi. Me haluamme päästä heti kiinni artikkeliin ja tutkimukseen ilman, että joudumme niitä kääntämään tai odottamaan suomennoksia.”
KANSAINVÄLISIÄ VERKOSTOJA
Aalto-yliopiston mukaan kansainvälisyys ja globaalit verkostot ovat tärkeä osa kauppakorkeakoulun tutkimusta ja opetusta. Yliopisto tekee myös tiivistä yhteistyötä maailman arvostetuimpien yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen kanssa. Räsänen kokee olevansa oikeassa paikassa. Hän innostuu puhuessaan kansainvälisyydestä. ”Kaikki mitä näen ympärilläni, on kansainvälistä. Ihmiset, tekniikka, kuluttamani tavarat. Kansainvälisyys ei ole mikään outo tai kaukainen käsite. Se on elämää ympärillä”, hän sanoo. ”Akateeminen maailma on ollut läpi vuosisatojen kansainvälinen verkosto, jossa ideat liikkuvat. Ennen ideat levisivät akateemisten julkaisujen kautta eri puolille maailmaa. Nyt olemme pääsemässä siihen, että ihmiset liikkuvat ja ideat siirtyvät ruohonjuuritasolla ihmiseltä toiselle.”
Aallon kauppakorkeakoulun kandidaatti- ja maisteritason opiskelijoista hieman yli 10 prosenttia on maailmalta Suomeen opiskelemaan tulleita opiskelijoita. Räsänen kertoo esimerkin ryhmätyöstä, jossa erilaisten opiskelukulttuurien parhaat puolet sai koko tehtävän tehokkuuden aivan uudelle tasolle, ja antoi itselleen paljon ideoita tulevaisuuden yhteistyötä varten. ”Opiskelijaporukassa on usein totuttu tekemään jokin asia tietyllä tavalla, aina. Tällä kertaa ryhmämme liittyi muutama vaihto-opiskelija. He opettivat meille uudenlaisen työtavan, jonka ansiosta saimme ryhmätehtävän valmiiksi parin viikon sijaan muutamassa päivässä”, hän kertoo. ”Saavutimme ryhmätyön tavoitteen, tehokkaammin ja lyhyemmässä ajassa. Tällainen tekemisen nopeutuminen tarkoittaa myös sitä, että professorien täytyy koko ajan keksiä lisää erilaisia yhä haastavampia tehtäviä, mikä auttaa meitä oppimaan enemmän.”
PERINTEISTÄ PIDETÄÄN KIINNI
Räsäsen mukaan kansainvälisyys ei johda perinteistä luopumiseen. Tätä hänen mukaansa joudutaan pohtimaan KY:llä, joka on vuonna 1911 perustetun Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan toiminnan ja perinteiden jatkaja. “KY on todella perinteikäs järjestö, mutta nykyään meillä on paljon kansainvälisiä jäseniä. Tämän huomioiminen vaatii jatkuvaa tasapainottelua. Se pitää tiedostaa koko ajan“, puheenjohtaja sanoo.
Jatkuva kehitys kohti kansainvälisempää ja saavutettavaa toimintaa, mm. viestintä englanniksi, jonka avulla varmistetaan kaikkien opiskelijoiden integraatio KY:n kulttuuriin. KY vaihtoi vuonna 2015 kielensä englanniksi, mutta jotkut perinteiset tapahtumat ovat yhä suomeksi. “Vaikka perinteisimmät tapahtumamme pidetään yhä suomen kielellä, olemme halunneet käyttää paljon aikaa siihen, että meillä on tekstityksiä, lauluja sekä historiaa englanniksi. Kukaan opiskelijoista ei saa jäädä kielen takia ulkopuolelle, kun vaalimme opiskelijakulttuurimme kuuluvia perinteitä.”
RASMUS RÄSÄNEN
- KY – Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat ry:n puheenjohtaja
- Opiskelee 4. vuotta taloustiedettä (KTK) ja 3. vuotta kiinteistötaloutta (TkK)
- Haluaa ekonomistiksi, koska taloustiede auttaa ymmärtämään maailmanlaajuisia haasteita ja antaa mahdollisuuden osallistua kestävien ratkaisujen löytämiseen.
- Odottaa tulevaisuudelta jatkuvaa oppimista ja erilaisia haasteita työelämässä.