Tuetko vai nakerratko motivaatiota?

3 näkökulmaa sisäisen motivaation tukemiseen

Kirjoittaja: Laura Sundell, valmentaja ja coach, Novetos

 

Alkuvuosi on organisaatioissa erilaisten kehitys-, tulos- ja tavoitekeskustelujen kiivainta aikaa. Käsitellään mennyttä ja tulevaa. Haetaan yhteistä ymmärrystä uuden kauden tavoitteista ja siitä, mikä on kunkin tiimin ja yksilön vastuulla. Suunnitellaan toimenpiteitä, yhdessä tekemisen tapoja ja edistymisen seurantaa. Johtavassa asemassa olevalle jokainen keskustelutilanne tarjoaa mahdollisuuden tukea tai nakertaa johdettavan motivaatiota. Motivaatiolla tarkoitan tässä etenkin sisäistä motivaatiota, jonka myötä työn tekeminen itsessään on innostavaa ja palkitsevaa. Tutkimusten mukaan sisäisesti motivoitunut voi paremmin ja työskentelee tuottavammin kuin henkilö, joka ei koe sisäistä motivaatiota.

Sisäisen motivaation herättäjät

Mikä synnyttää sisäistä motivaatiota? Miten johtamisella voi tukea motivoitumista? Richard Ryanin ja Edward Decin luoman itseohjautuvuusteorian mukaan sisäisen motivaation herääminen edellyttää kolmen psykologisen perustarpeen läsnäoloa. Nämä perustarpeet ovat autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Frank Martelan ja Richard Ryanin myöhemmän tutkimustyön perusteella neljäs tärkeä elementti on hyväntekeminen.

• Autonomia tarkoittaa töissä esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa asioihin sekä tehdä omaan työhön liittyviä valintoja ja päätöksiä.
• Kyvykkyyden kokemus syntyy, kun kokee osaavansa työnsä, onnistuvansa haastavissakin tilanteissa ja saavansa asioita aikaan.
• Yhteisöllisyyteen liittyy kohdatuksi tuleminen ihmisenä, ja kokemus siitä, että muut työyhteisössä välittävät ja itse välittää muista.
• Hyväntekemisen kokemuksen saamme, kun omalla toiminnalla on myönteinen vaikutus muiden ihmisen elämään.

Johtajan kannattaa – sekä inhimillisyyden että tuloksenteon näkökulmasta – tukea johdettaviensa autonomian, kyvykkyyden, yhteisöllisyyden ja hyväntekemisen kokemuksia. Ensimmäiseksi on hyödyllistä pysähtyä itsetuntemuksen äärelle.

Vahvista itsetuntemusta

Itsetuntemus on ihmisen ymmärrystä siitä, kuka ja millainen ihminen itse on. Koska esimerkiksi tunteet, arvot, uskomukset ja persoonallisuuspiirteet vaikuttavat siihen, kuinka ajattelemme ja toimimme erilaisissa tilanteissa, on niistä hyödyllistä tulla tietoiseksi. Mitä paremmin ominaisuuksiaan, vahvuuksiaan ja vaikkapa rajoittavia ajattelutapojaan tunnistaa, sitä paremmat edellytykset on kehittyä johtajana.

Otetaan esimerkiksi kaksi johtamiseen liittyvää erilaista uskomusta. Jos johtajan ajatuksissa ”jokainen on oman työnsä paras asiantuntija”, tuntuu tiimin autonomian tukeminen todennäköisesti luontevalta. Jos uskomus on erilainen, esimerkiksi ”hyvä johtaja sanoo aina viimeisen sanan”, saattaa itseohjautuvuuteen kannustaminen tuntua vaikeammalta.

Mikäli huomaat jonkin uskomuksesi rajoittavan, voit kyseenalaistaa sitä. Onko ajatukseni totta? Mitä, jos päinvastainen onkin totta? Millainen uskomus tukisi motivaatiota rajoittamisen sijaan?

Kuuntele ja kysy

Kun keskustelutilanteen yhtenä tavoitteena on sisäisen motivaation tukeminen, kannattaa jo etukäteen valmistautua kuuntelemaan ja esittämään kysymyksiä. Rauhallisen ympäristön valinta ja sopivan mielentilan hakeminen itselle kuuluvat niin ikään valmistautumisvaiheeseen.

Alkuun keskinäistä yhteyttä on hyvä viritellä hetken rupattelulla. Myös ”mitä kuuluu?” -kysymys tukee yhteisöllisyyden kokemusta ja mahdollistaa päällimmäisenä mielessä olevan asian jakamisen.

Kun olet aidosti kiinnostunut toisen ajatuksista, ovat avoimet kysymykset muutenkin paikallaan. Ne nimittäin antavat ajattelun vastuuta keskustelukumppanille. Avoin kysymys alkaa kysymyssanalla – mitä, mikä, millainen, miten jne. – joten siihen vastataan laajemmin kuin ”kyllä” tai ”ei”. Esimerkiksi kysymyksistä ”Onko mielestäsi A tärkeää B:n toteutuksessa?” ja ”Mikä on mielestäsi tärkeää B:n toteutuksessa?” jälkimmäinen tuo todennäköisemmin esiin näkökulmia, joita kysyjä ei olisi itse tullut ajatelleeksi. Kuuntelu, kiinnostus ja arvostus kerrottuja ajatuksia kohtaan vaikuttavat parhaimmillaan niin autonomian, kyvykkyyden kuin yhteisöllisyydenkin kokemuksiin.

Johtavassa asemassa oleva saattaa olla kahdenkeskisissä keskusteluissa ja tiimipalavereissa eniten äänessä. Mikä olisi tavoiteltu tilanne puheajan jakautumisen suhteen? Mitä tavoitteeseen pääseminen edellyttää tiimin vetäjältä? Entä tiimin jäseniltä?

Sanoita hyvää

Onnistumisten ja vahvuuksien tunnistaminen lisää pystyvyysuskoa ja kyvykkyyden kokemusta. Sisäisen motivaation kannalta esimerkiksi sen tunnistaminen, mikä auttoi etenemään hankalassa tilanteessa ja mitä jatkossa otetaan opiksi, on hedelmällisempää kuin pelkkä ongelmien syiden ruotiminen.

Tiimin vetäjä saattaa huomata sellaistakin hyvää, jota toinen ei itse tule ajatelleeksi. Esimerkiksi tiimikaverin auttamisella tai kyvyllä vahvistaa turvallista ilmapiiriä työyhteisössä voi olla suurempi merkitys kuin henkilö itse oivaltaakaan. Hyvän sanoittaminen ja kiittäminen on arvokasta ja tukee parhaimmillaan sekä kyvykkyyden että hyväntekemisen kokemuksia. Ihmisten on tutkittu kaipaavan keskimäärin viisi kertaa enemmän kannustusta korjaavaan palautteeseen verrattuna. Jokainen tilaisuus hyvän sanoittamiseen kannattaa siis hyödyntää.

Muistilista motivoivaan keskusteluun:

• Tue autonomian, kyvykkyyden, yhteisöllisyyden ja hyväntekemisen kokemuksia.
• Kuuntele ja kiinnostu.
• Hyödynnä avoimia kysymyksiä.
• Sanoita vahvuuksia.
• Kannusta ja kiitä.

 

Kirjoittajakuvaus: Artikkelin kirjoittaja Laura Sundell toimii Novetoksessa valmentajana ja coachina. Hänen valmennustensa tyypillisiä teemoja ovat johtamisessa, valmentavassa otteessa ja itsetuntemuksessa kehittyminen. Coachina hän tukee sekä yksilöitä että tiimejä työelämän erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi johtaja- tai esihenkilöroolin haltuunotossa, itsensä johtamisessa ja uuden tiimin aloittaessa. Aiempi työkokemus esihenkilö-, projektipäällikkö- ja koulutustehtävistä tuo perspektiiviä valmennus- ja coachingtyöhön. Laura haluaa oivalluttaa ihmisiä sekä inhimillisyyteen että tuloksellisuuteen. 

 

TULEVA TAPAHTUMA

 

VASTUULINEN JOHTAJUUS

Miten johdat motivaatiota?

Keskiviikkona 28.2.2024 klo 9.00–10.00

Webinaari, ilmoittaudu mukaan tästä.

helsinginekonomit.fi/tapahtumat

 

TALLENNETÄRPIT

 

Vastuullinen johtajuus

• Johtotiimi: opi yhdessä, menesty yhdessä
• Fasilitointi – voimakas johtamisen työkalu
• Miten johtaa itseä ja tiimiä paremmin kiihtyvässä työelämässä?
• Inhimillinen tulosjohtaminen – kestäviä tuloksia ja hyvinvointia käsi kädessä

elounge.ekonomit.fi/webinaarit

 

VASTUULLINEN JOHTAJUUS

Vastuullinen johtajuus -kokonaisuus on Helsingin Ekonomien ja Novetoksen yhteistyökonsepti, jossa vastuullisen johtajuuden teemaa avataan pala kerrallaan. Novetoksen asiantuntijat tarjoavat uusinta tietoa, toimivia työkaluja sekä näkemyksiä ja kokemuksia johtajuuden kehittämisestä artikke­leissa sekä niihin liittyvissä webinaareissa.