Työnhakijana korona-aallossa

LAURA UTTI, Helsingin Ekonomien hallituksen jäsen

 

Uuden työpaikan hakeminen on jo itsessään jännittävää puuhaa, mutta oman mausteensa sille antaa tietysti tällä hetkellä koronan vaikutukset työnhakumarkkinoihin. Tuhannen taalan kysymys onkin, miten erottua joukosta?

 

Olen itse päässyt kehittymään työnhakijana eri kesätyöpaikkoja hakiessani, valmistumiseni jälkeen ns. oman alan töitä etsiessäni sekä viimeisimpänä myös asiantuntijatasolla. Ensimmäisen kauppiksen aikaisen kesätyöni sain yliopistoni rekrymessujen kautta, jossa pääsin kertomaan paikan päällä, miksi juuri kyseinen yritys kiinnosti minua kovasti. Työnhaussa on ollut myös omat haasteensa ja omien virheiden analysoimisten päätteeksi havahduin jossain vaiheessa toteamaan, että myös kaikesta kipuilusta on todellakin ollut oma hyötynsä. Tässäpä siis jakamisen iloa yksi blogitekstillinen.

 

Mitä sitten työnhausta on tullut oikein opittua?

 

Ehkä tärkeimpänä on ollut ymmärtää, että työnhaku koostuu niin monesta muustakin ulottuvuudesta kuin itse hakemuspapereiden kokoamisesta ja lähettämisestä. Tietyt peruselementit ovat muodostuneet oman työnhakuni perustaksi – koronan kanssa tai ilman.

 

Ensimmäisenä vaiheena on itsellensä mielenkiintoisten paikkojen tai yritysten hahmottaminen sekä kartoitus.

 

Jos omat sävelet eivät ole vielä aivan selvät, tai niitä haluaa uudelleen tarkastella, ajankäyttö tähän vaiheeseen on yksinkertaisesti suoraan itseensä investoimista. Mielenkiintoisten yritysten listaaminen ylös on toiminut omalla kohdallani hyvin. Tämän lisäksi on tärkeää ottaa aikaa sille, mitkä asiat tulevassa työssä ovat olennaisimmat asiat itselle. Konkreettiset listaukset auttavat herättelemään ja selkeyttämään omia ajatuksia.

 

Seuraavana on kiinnostavan paikan tai yrityksen sosiaalisen toimintakentän tarkastelu.

 

Tänä sosiaalisen median kultakautena arvaat jo varmaan, mitä aion sanoa. Kyllä, LinkedIn on tähän tarkoitukseen oivallinen väline, jonka kautta on mahdollista selvittää avainhenkilöt liittyen tiettyyn yritykseen tai rooliin, sekä tietysti omat kontaktit yrityksessä. Kontaktointi on järkevää aloittaa tässä vaiheessa, jos kokee, että haluaa/tarvitsee lisätietoa paikasta tai yrityksestä, jota ei muuten etsimällä löydy. Tämän lisäksi mahdollisessa työpaikkailmoituksessa annetut yhteystiedot jo tietysti huutavat olemaan yhteydessä kyseiseen henkilöön, jos paikka todella kiinnostaa.

 

Kolmantena on itse CV:n ja työhakemuksen kirjoittaminen.

 

Tässä olen kokenut parhaimmaksi rakentaa molempiin omat pohjansa. Käytännössä dokumentit toimivat, jos ne tukevat toistettavuutta. Ja toisin kuin joku voisi luulla, tämä ei todellakaan tee hakemuspapereista vähemmän personoituja, vaan mahdollistaa jopa paremman kohdentamisen. Kun yleinen sapluuna on koossa, sen voi tallentaa pohjaksi, jota voi aina kohdentaa koskemaan hakemaansa paikkaa. Erinomaisia mallipohjia löytyy helposti nopealla googletuksella. CV ja hakemus on myös aivan erinomainen paikka esitellä omaa osaamistaan, vain mielikuvitus on rajana.

 

Neljäntenä on kontaktointi.

 

Jos kontaktointia ei ole vielä kokenut olennaiseksi tähän hetkeen mennessä, niin nyt on viimeistään aika aloittaa. Tässä vaiheessa hyödynnä löytämiäsi kontaktipintoja ja ole aktiivinen. Vinkkinä: joskus myös hakemuksen vastausviestistäkin voi napata yhden kontaktihenkilön. Kontaktoinnissa näin yleisesti on tärkeää muistaa, että se ei ole vain yksi suoritetuista vaiheista työnhaussa, vaan siinä pitää jaksaa olla pitkäjänteinen. Hyödynnä eri kanavia ja tee itsesi näkyväksi työnantajan silmissä.

 

Viidentenä on mahdollinen haastattelu.

 

Valmistautuminen on tässä vaiheessa olennaisin asia, mutta etenkin, jos haastattelutilanteet eivät ole tuttuja tai kun oma osaaminen on vasta rakentumassa. Onnistumiseen haastatteluissa pätee sama sääntö, kuin esiintymiseen – valmistaudu varmemmaksi.

 

Hyvä pohjatieto yrityksestä sekä itse haettavasta paikasta on ehkä itselläni ollut yksi olennaisimmista tekijöistä haastattelun onnistumisen kannalta. Vastausten muodostaminen nimittäin tähän pohjatietoon perustuen antaa jo oman varmuutensa haastatteluun. Tämän lisäksi tietyt periaatteet liittyen mm. hyvään vastaustekniikkaan voivat olla hyödyksi. Ehkä yksi tunnetuimmista vastaustekniikoista on kompetenssipohjaiseen kysymyksenasetteluun toimiva STAR-metodi. Kun pohjatieto ja vastaustekniikka ovat kunnossa, on tärkeää myös ottaa kunnolla aikaa omien vastausten harjoittelulle. Tässä vaiheessa kannattaa lähteä liikkeelle etsimällä yleisimpiä työhaastattelukysymyksiä, lukemalla esimerkkivastauksia ja hyödyntämällä niitä omien vastausten muodostamisessa.

 

Kuudentena työnhaun sosiaalinen ulottuvuus.

 

Kun työnhaun perustekniikka alkaa olla kunnossa, ollaan jo pitkällä. Aikaisemmat viisi vaihetta toimivat siihen jo hyvänä lähtökohtana. Työnhakuun liittyvät kuitenkin myös tietyt sosiaaliset lainalaisuudet. Esimerkiksi, jos vastaat listauksella, mitä asioita priorisoit ja sanot ensimmäisenä? Miten se muuttaa mielikuvaa sinusta ihmisenä tai työntekijänä? Kaikkien vastausten ei myöskään aina tarvitse tulla, kuin kaupan hyllyltä, joskus taas varma ja selvä vastaus toimii erityisen hyvin. Näiden tekijöiden huomioon ottamiseksi yksi konkreettinen vinkki on koittaa asettua rekrytoijan paikalle ja tarkastella omaa toimintaa ja vastauksiaan hänen näkökulmastaan. Työhaastattelutilanteessa tehtävänä on luoda täysin tuntemattomalle ihmiselle varmuus ja usko siihen, että juuri sinä olisit paras valinta kyseiseen paikkaan tai yritykseen. Kannattaa siis pohtia, voisitko esittää omat ajatuksesi tästä näkökulmasta vieläkin paremmin.

 

Tässäpä nämä – työnhaun peruspilarit omista lähtökohdistani tarkasteltuna. Korona-aika tuo tietysti myös oman lisänsä näihin elementteihin. Muun muassa piilotyöpaikkojen rooli korostuu, kun avoimessa haussa tarjonta on rajatumpi. Oman arvon ja osaamisen sanoittamiseen on tullut mukaan entistä tärkeämpänä esimerkiksi itsensä johtamiseen ja erilaisten virtuaalisten työkalujen käyttö. Myös työnhakuprosessit ovat muuttuneet jopa täysin virtuaalisiksi. Työnhaku korona-aallossa on kuitenkin monin osin myös samanlaista, kuin ennen. Se vaatii istumalihaksia sekä uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Vielä ripaus mielikuvitusta, niin matka kohti uusia haasteita voi alkaa.

 

Kovasti tsemppiä työnhakuun!