Valkokaulusrikollisuus koskettaa laajasti yhteiskuntaa ja taloutta
Kirjoittaja: Rita Huttu, Järjestöekonomit, Helsingin Ekonomit
Valkokaulusrikollisuus on ilmiö, joka on noussut keskeiseksi aiheeksi rikosoikeudellisessa keskustelussa ja julkisessa huomiossa. Vaikka siihen ei useinkaan liity väkivaltaa, sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset voivat olla huomattavia. Heidi Lautjärvi, joka on tutkinut valkokaulusrikollisuutta kansainvälisesti, tarjoaa kirjassaan ”White-Collar Business Crime” (Edita, 2023) käytännön neuvoja siitä, miten yksilöt ja organisaatiot voivat suojautua tältä rikollisuuden muodolta. Valkokaulusrikollisuus tarkoittaa rikoksia, joissa tekijät ovat usein hyvämaineisia ja korkeassa asemassa. Tämä tekee näiden rikosten tunnistamisesta ja torjumisesta erityisen haastavaa. Käsite juontaa juurensa sosiologi Edwin Sutherlandin vuonna 1939 esittelemästä termistä, joka erottaa ”perinteisen rikollisuuden” ja korkean yhteiskunnallisen aseman omaavien tekemät rikokset. Valkokaulusrikokset liittyvät yleensä taloudellisiin väärinkäytöksiin ja laillisten järjestelmien hyväksikäyttöön. Esimerkkejä valkokaulusrikollisuudesta ovat petokset, veropetokset, sisäpiirikaupat, rahanpesu, kirjanpidon manipulointi sekä korruptio ja lahjonta. Näiden rikosten yhteiskunnalliset vaikutukset voivat olla erittäin suuria, sillä ne voivat johtaa taloudelliseen epävakauteen, luottamuksen murenemiseen ja merkittäviin taloudellisiin menetyksiin.
Valkokaulusrikollisuuden vaikutukset voivat olla valtavat. Esimerkiksi veropetokset ja sisäpiirikaupat voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Lautjärvi korostaa, että valkokaulusrikollisuus murentaa luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten pankkeihin ja poliittiseen järjestelmään, mikä voi johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin. Yksi tunnetuimmista valkokaulusrikollisuuden esimerkeistä on Volkswagenin päästöskandaali vuodelta 2015. Yhtiö jäi kiinni dieselmoottoriensa päästötestien manipuloinnista, mikä johti valtaviin taloudellisiin sakkoihin ja maineen menetykseen. Tämä tapaus osoittaa, kuinka laajalle levinnyt ja tuhoisa valkokaulusrikollisuus voi olla. Toinen esimerkki on Theranos-skandaali, jossa terveysteknologiayritys Theranos ja sen perustaja Elizabeth Holmes syyllistyivät massiiviseen petokseen. Yrityksen teknologia ei toiminut luvatulla tavalla, ja skandaali johti yrityksen romahdukseen ja Holmesin tuomitsemiseen. Valkokaulusrikollisuuden paljastuminen voi johtaa vakaviin seurauksiin rikollisille. Esimerkiksi Bernard Madoff tuomittiin elinkautiseen vankeuteen johtamastaan Ponzi-huijauksesta, ja Jérôme Kerviel tuomittiin viiden vuoden vankeuteen ja valtaviin korvauksiin Société Générale -pankille.
Lautjärvi tarjoaa kirjassaan useita käytännön keinoja valkokaulusrikollisuuden ehkäisemiseksi. Ensinnäkin tietoisuus ja koulutus ovat tärkeitä, jotta työntekijät oppivat tunnistamaan valkokaulusrikollisuuden tunnusmerkit. Toiseksi yrityksissä tulisi olla tehokkaat sisäiset valvontamekanismit, jotka auttavat havaitsemaan ja estämään rikollisuutta. Kolmanneksi eettinen yrityskulttuuri on keskeinen tekijä, ja yritysten tulisi tarjota työntekijöille turvalliset kanavat ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Lisäksi teknologiaa ja tietoturvaa tulee hyödyntää rikollisuuden havaitsemisessa ja estämisessä. Viimeiseksi viranomaisten ja yritysten välinen yhteistyö on tärkeää, sillä rikosten paljastaminen ja tutkinta vaativat laajaa asiantuntemusta ja resursseja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että valkokaulusrikollisuus on laaja-alainen ongelma, joka vaatii monipuolista lähestymistapaa. Lautjärven tarjoamat neuvot auttavat yksilöitä ja organisaatioita suojautumaan tätä rikollisuuden muotoa vastaan ja säilyttämään taloudellisen vakauden ja yhteiskunnallisen luottamuksen.
Heidi Lautjärvi (KTM) työskentelee Head of Marketing and Communications roolissa IPR-toimisto Boco IP:llä ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus strategisten markkinointi- ja viestintäsuunnitelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta, brändi-identiteetin ja maineen hallinnasta. Lautjärvi on kirjoittanut kaksi tietokirjaa valkokaulusrikollisuudesta: Business Crime, yritysjohdon miinakenttä (Edita, 2018) ja White-Collar Business Crime (Edita, 2023).
JÄRJESTÖEKONOMIT
Järjestöekonomit on Helsingin Ekonomien toimikunta, joka järjestää keskustelu-, esitelmä- ja koulutustapahtumia, yrityskäyntejä, opintomatkoja sekä kulttuuri- ja virkistystilaisuuksia.
MUKAAN JÄRJESTÖEKONOMEIHIN?
Lue lisää toimikuntahausta ja hae mukaan!