Vastuullinen sijoittaminen

Teksti: Jonathan Aalto, Varainhoitaja, Seligson & Co

 

Viime vuosien vahvoja trendejä sijoitusmaailmassa on ollut vastuullinen sijoittaminen. Mitä se tarkoittaa ja miten sitä tehdään? Vastaus ei ole ihan yksinkertainen.

 

Taustalla on eettinen sijoittaminen, jolla on pitkät perinteet. Metodistisen kirkon jäseniä kiellettiin jo 1700-luvulla sijoittamasta yhtiöihin, joiden liiketoiminta liittyi alkoholiin, tupakkaan tai uhkapeleihin. Erityisesti uskonnolliset yhteisöt suosivat yhä edelleen tiettyjen yritysten tai toimialojen poissulkemista sijoitussalkuistaan.

 

Nykyinen vastuullinen tai kestävän kehityksen sijoittaminen toimii kuitenkin hieman toisin. Se voidaan nähdä osana laajempaa trendiä, jossa kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia ja tietoisempia siitä, miten esim. ruoka ja vaatteet valmistetaan tai miten kulkuvälineen valinta vaikuttaa ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan.

 

Siksi tarkasteluun joutuvat yleensä kaikki yritykset, siis myös sellaiset joiden liiketoiminnassa ei sinänsä nähdä mitään tuomittavaa. Kestävän kehityksen sijoittajat yrittävätkin usein ennemmin valita salkkuunsa esimerkiksi ympäristön kannalta parhaat ruuantuottajat tai metsäyhtiöt. Näin ollen he eivät myöskään välttämättä halua sulkea automaattisesti pois vaikkapa yhtiöitä, joilla on jotain tekemistä alkoholin kanssa. Kun valinta ei ole eettinen, vaan painottaa yrityksen toimintaa yhteiskunnassa, voi hyvin sijoittaa viininvalmistajaan, joka viljelee ympäristön kannalta kestävästi eikä markkinoi epäasiallisin argumentein.

 

Käsitteiden kakofonia

Kuten muillakin erikoisaloilla, varsinkin sellaisilla joilla toimii paljon konsultteja, on vastuullisessa sijoittamisessa ihan oma sanastonsa. Tämän hetken tärkein termi on ESG. Se on lyhenne englanninkielen sanoista ”Environmental, ”Social” ja ”Governance” – eli tarkoittaa ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan huomioon ottamista sijoitusvalinnoissa. Eri sijoittajien täsmälliset määritelmät näiden pilarien sisällöstä vaihtelevat, mutta isot linjat ovat aika selviä. Ympäristön (E) kannalta olennaisia asioita ovat usein mm. eri hiilidioksidi- muiden päästöjen huomioiminen sekä energiatehokkuus. Yhteiskuntavastuu tai ”sosiaaliset kriteerit” (S) tarkoittavat esim. ihmisoikeuksien huomioimista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Hyvä hallintotapa -pilariin (G) kuuluvat mm. vähemmistöomistajien oikeuksien huomioiminen sekä hallituksen kokoonpano.

 

Jos sijoittajat eivät itse halua analysoida yrityksiä ESG-näkökulmasta, on olemassa monia konsultteja ja luokitusyhtiöitä, jotka mielellään tekevät sen heidän puolestaan. Erot eri näiden välillä voivat tosin olla varsin huomattavia. Sekä käsitteet, painotukset, että analyysitavat vaihtelevat.

 

Kasvava trendi vastuullisessa sijoittamisessa on osakkeenomistajien aktivismi. Tähän kuuluu mm. keskustelut yritysjohdon kanssa, virallisten kirjeiden lähettäminen sekä ESG-aloitteiden esittäminen yhtiönkokouksissa. Esimerkiksi moni E-pilarin kampanja on vaatinut avoimempaa ja monipuolisempaa raportointia päästöistä ja ympäristösuunnitelmista. Myös Seligson & Co on osallistunut joihinkin näistä.

 

Vertailu vaikeaa

Yritysten vertailua ja ESG-asiansa parhaiten hoitavien yritysten valintaa vaikeuttaa se, että eri toimialoja ei oikein voi tarkastella samoin kriteerein. On selvää, että maailman vastuullisinkin kuljetusyritys tuottaa toiminnassaan enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin juuri mikään pankki.

 

Vertailu on hankalaa myös eri maantieteellisten alueiden välillä. Maailmaanlaajuisissa tarkasteluissa eurooppalaiset ja varsinkin pohjoismaalaiset yritykset pärjäävät usein erinomaisesti. Kehittyvien markkinoiden yrityksistä on monesti vaikea saada edes vertailukelpoista tietoa tarkastelun perustaksi.

 

Seligson & Co:n kestävän kehityksen indeksirahastot onkin siksi jaettu maantieteellisesti (Suomi, Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia) ja niihin pyritään valitsemaan ESG-mielessä parhaat yritykset toimialojen sisällä, kokonaisia toimialoja ei siis suljeta pois. Yritysvalintoja emme tee itse, vaan seuraamme S&P Dow Jonesin ja Nasdaq OMX:n tuottamia kestävän kehityksen indeksejä.

 

Vastuullista vaurastumista?

Vastuullinen sijoittamista näkee aina välillä markkinoitavan niin, että sen pitäisi tuottaa paremmin tai ainakin vähentää salkun riskiä. Perusajatus näin väittävillä lienee, että ESG-kriteerit toisivat mukaansa hyötyjä liiketoimintaan, mikä taas tarkoittaisi positiivista osakekehitystä.

Väitteet mahdollisesta ylituotosta markkinatuottoon nähden kannattaa ottaa varauksella. On tietenkin selvää, että kaikki maailman erilaiset ESG-strategiat eivät pysty tarjoamaan sijoittajille parempaa tuottoa kuin markkinat keskimäärin. Sitä paitsi markkinoiden logiikan mukaan tietyt osakkeet voivat kyllä tilapäisesti ylituottaa, jos niistä tulee muodikkaita ja moni haluaa ostaa niitä, mutta juuri tämän takia näiden osakkeiden arvostustasot nousevat ja sen seurauksena tuotto saattaa hyvin olla heikompi taas tulevaisuudessa.

 

Vain sellaiset yritykset, jotka pystyvät jatkuvasti kasvamaan ja/tai parantamaan kannattavuuttaan muita yrityksiä paremmin, pystyvät tuottamaan pitkäjänteistä ylituottoa myös sijoittajilleen. Pystyvätkö sijoittajat ESG-analyysin avustuksella tunnistamaan nämä yhtiöt? Ehkä, mutta toisaalta täsmälleen tämä on ollut perinteisen osakeanalyysin tavoite vuosikymmenien ajan. Markkinoiden voittaminen on tunnetusti äärimmäisen vaikeaa, etenkin sijoittamisen kustannusten jälkeen.

 

Tutkimusten mukaan ESG-sijoittaminen ei tarjoa ilmaisia lounaita, mutta ei myöskään heikennä sijoittajan saamaa tuottoa. Yritykset, jotka pitävät ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet hyvin hallinnassa, pystyvät parhaimmassa tapauksessa välttämään skandaaleja ja sitä kautta keskittymään pitkäjänteisesti varsinaiseen liiketoimintaansa.

Yksittäisellä sijoittajalla ei siis ole syytä huoleen. Kaikkiin vastuulliseen sijoittamiseen yksityiskohtiin tai strategioihin ei suinkaan ole pakko perehtyä. Riittää, kun perusasiat ovat kunnossa: hyvä hajautus, kohtuulliset kustannukset ja pitkäjänteinen toteutus. Kestävän kehityksen indeksirahastojemme avulla tällainen salkku on helppo rakentaa – ja vastuullisen sijoittamisen valinnat tulevat bonuksena päälle.

 

Helsingin Ekonomit on kartuttanut vuosikymmeniä sijoitusvarallisuuttaan. Helsingin Ekonomien salkunhoitajina toimivat Seligson & Co sekä FIM. Salkunhoitoyhteistyö näkyy jäsenille mm. jäsenlehden artikkelien sekä neljännesvuosittain järjestettävien sijoittajaklubien kautta.

 

 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 5/2018 sivuilla 14-15.