90 vuotta YHDESSÄ: osa 2/4
Yhdessä enemmän
Kirjoittaja: Felix Rahila
Kuvat: Helsingin Ekonomien kuva-arkisto
Tämä artikkeli on toinen osa neliosaista juttusarjaa, joka esittelee Helsingin Ekonomien historiaa. Ensimmäisessä osassa loimme näkymän koko 90 vuoden ajanjaksoon ja nyt sukellamme tarinaamme aina kolmenkymmenen vuoden ajanjakso kerrallaan. Tässä osassa syvennymme aikaan, jolloin kaikki sai alkunsa. Ekonoomiyhdistyksen (nyk. Helsingin Ekonomit) ensimmäisinä toimintavuosina 1930-luvulla luotiin perusta nykyisen ekonomiyhteisön menestykselle.
1930-luvun alkupuolella entisten kauppakorkealaisten illanvietossa oli pohdittu, miksi opiskeluajan tiivis yhteys katkesi, vaikka kaikki kaipasivat hyvää seuraa ja voisivat työssä ja harrastuksissa auttaa toinen toisiaan. Niinpä maaliskuun 21. päivänä vuonna 1935 perustettiin Ekonoomiyhdistys, jonka tarkoituksena oli toimia paitsi jäsentensä välisenä yhdyssiteenä, myös ”koota kauppakorkeakoulun käyneet valvomaan yhteisiä pyrintöjä ja edistämään taloudellisten kysymysten harrastusta ja kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan pyrintöjä”.
Alkuvuosina Ekonoomiyhdistys kokoontui neljästä viiteen kertaa vuodessa. Kokouksissa käsiteltävistä ajankohtaisista aiheista osa puhuttaa nykypäivänäkin – esimerkiksi pankinprokuristi V. Havu puhui lokakuussa 1935 kullan merkityksestä talouselämässä otsikolla Kultaongelma. Myös ekskursioita ryhdyttiin tekemään ja omaa lehteä, Ekoa, julkaisemaan.
Ensimmäisen kerhonsa (nyk. toimikunta) yhdistys sai, kun Ekonominaisten kerho perustettiin vuonna 1939. Tarkoituksena oli innostaa naisia yhdistyksen toimintaan muun muassa siten, että kokouksissa olisi esitelmien lisäksi muuta kiinnostavaa ohjelmaa, sekä esimerkiksi järjestämällä juhlia, koulutusta ja kielikursseja.
Vaikka sotavuodet pitkälti hiljensivät yhdistyksen toiminnan, naisekonomit lähtivät vilkkaasti mukaan. Sodan aikanakin joka kokouksessa kävi 30-50 jäsentä. Vuonna 1941 kerho otti ensimmäisen kummilapsen, jota alettiin avustamaan säännöllisesti.
Kerhoista toiminnan ydin
Vuonna 1941 perustetun Liiketeknillisen jaoksen, joka sittemmin muutti nimensä 1970 Liikkeenjohdon kerhoksi, ajatuksena oli panna vauhtia konttori- ja liiketekniseen kehitykseen. Kerhon merkittävin toimintamuoto oli yritysvierailut, joilla jäsenet pääsivät tapaamaan mielenkiintoisia yritysmaailman ihmisiä ja ammentamaan uutta tietoa. Liikkeenjohdon kerho oli pitkään suljettu kerho, johon pääsi mukaan vain johtokunnan kutsumana. Kerho avasi ovensa naisjäsenille 1980-luvun alussa ja ensimmäiset naisjäsenet olivat Sirkka hämäläinen, Pirkko Työläjärvi ja Ritva Rissanen.
Yhdistyksen toiminta aktivoitui ja kerhojen monimuotoisuus kasvoi vähitellen: vuonna 1945 perustettiin Myyntimiesten kerho jäsenten myyntitaitojen kehittämiseksi sekä kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ja ekonomien myyntityöhön innostamiseksi. Kerhon toiminnassa harjoitettiin ennen kaikkea jäsenten puheviestinnällisiä taitoja. Myyntimiesten nimi muuttui Myyntiekonomeiksi 1953 ja vuodesta 1971 lähtien toimintaa on toteutettu Markkinointiekonomit -nimen alla.
Vauhdikas 1950-luku
Ekonoomiyhdistykselle vuosisadan puoliväli oli vilkasta aikaa. Jäsenistö kokoontui uudenlaisissa merkeissä, kun ensimmäiset Ekonomipäivät järjestettiin vuonna 1946, ja toiset maalis-huhtikuun vaihteessa 1950. Päivä oli juhlava, sillä samassa tilaisuudessa vihittiin uusi Kauppakorkeakoulu ja järjestettiin kauppatieteiden maistereiden ja tohtoreiden promootio. Vuonna 1950 valtakunnallisen Ekonomiliiton (nyk. Suomen Ekonomit) perustamisen yhteydessä Ekonoomi-yhdistyksen nimi vaihdettiin Helsingin Ekonomit ry:ksi.
1950-luvulla kaksi keskenään hyvin erilaista kerhoa sai alkunsa. Ensimmäinen niistä on vuonna 1953 perustettu Kehonkohentajat, joka tunnetaan nykyisin Hyvinvointiekonomeina. Kehonkohentajien pyrkimyksenä oli tarjota mahdollisuus jäsenistön fyysisen kunnon parantamiseen, mitä tavoiteltiin aluksi muokkausvoimistelun ja lentopallon keinoin. Muutaman vuoden päästä uudeksi lajiksi tuli koripallo, joka lentopallon ohella vakiintui kerhon päälajiksi.
Toinen uusista kerhoista on vuonna 1954 alkunsa saanut Laskentaekonomien kerho, jonka tarkoituksena oli kehittää jäsentensä tietoja ja taitoja kaikissa tilinpitoon liittyvissä tehtävissä. Kerho järjesti vuosittain esitelmätilaisuuksia ja kävi ekskursioilla kuulemassa muiden ratkaisuista – esimerkiksi vuonna 1960 käytiin tutustumassa Sammon uuteen toimitaloon.
Suunnannäyttäjänä toimineen Ekonominaisten kerhon toiminta sai ajan mittaan uusia muotoja: voimistelu ja vierailut tulivat mukaan 1950-luvulla. Ekonominaiset osallistuivat talkoolaisina vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin: hovimestareina, kanttiinissa, toimistossa, varastossa. Ekonomipäivillä vuonna 1954 Ekonominaiset järjestivät paneelikeskustelun aiheesta, joka puhuttaa tähänkin päivään asti: Samasta työstä sama palkka.
LUKUVINKKI
90 HYVÄÄ TEKOA: Mielipotti
Mielipotti on osa Helsingin Ekonomien 90. juhlavuotta ja ekonomiyhteisön 90 hyvää tekoa -kokonaisuutta. Haastamme kaikki ekonomiyhteisön jäsenet ja sidosryhmät kartuttamaan pottia, jonka tuotoin mahdollistamme MIELI ry:n tärkeää mielenterveystyötä.
Tule mukaan tekemään hyvää ja lahjoita: https://mielipotti.fi/potti/helsingin-ekonomit