Kirjoittaja: Minna Helkiö
Kuvat: Henni Hyvärinen
Mikko Mattinen johtaa yksikköä, jonka tehtävänä on helpottaa suomalaisten sähköistä asiointia julkishallinnon kanssa. Mattisella on pitkä kokemus digitaalisen liiketoiminnan kasvattamisesta. Viime vuonna hän julkaisi työssä oppimansa kasvukaavat kirjaksi.
Tällainen mahdollisuus tulee eteen kerran elämässä, ajatteli Mikko Mattinen viime keväänä.
Suomen hallitus oli päättänyt perustaa maahamme Digi- ja väestötietoviraston. Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistymisestä syntyvän uuden viraston tehtävänä olisi helpottaa suomalaisten arkea digitalisaation keinoin.
Haussa oli sähköisestä asioinnista ja asiakaslähtöisyydestä vastaavan yksikön johtaja.
Mattinen tiesi, että tätä paikkaa hänen pitää hakea.
”Olin ollut mukana digitalisointihankkeissa monissa eri organisaatioissa. Nyt Suomen valtio oli rakentamassa ihan uutta digitaalisuuteen keskittyvää yksikköä. Eihän internetiä enää samassa mittakaavassa rakenneta kuin 2000-luvulla, jolloin pankit, mediat ja monet muut toimialat elivät suurinta internet-buumiaan. Tämä oli once in a lifetime -mahdollisuus”, hän sanoo.
Mattinen valittiin tehtävään ja hän aloitti lokakuussa. Hänen johtamansa yksikkö vastaa viraston toiminta-ajatuksen ytimessä olevan ”elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation” toteuttamisesta.
Naimisiinmeno, lapsen saaminen, läheisen kuolema, yrityksen perustaminen, työperäinen maahanmuutto ovat – paitsi isoja tapahtumia ihmisen elämässä, myös sellaisia, jolloin pitää asioida viranomaisen kanssa. Monelle viranomaisprosessit näyttävät mutkikkailta.
”Tämän mielikuvan me haluamme muuttaa. Ei kansalaisten tarkoitus ole palvella valtiota, vaan valtion on tarkoitus palvella kansalaisia. Yrityksillä on CRM-ohjelmia ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja, niin samalla tavalla valtionkin pitää osoittaa kansalaisille, että te olette tärkeitä ja haluamme auttaa teitä”, Mattinen sanoo.
Käytännössä Digi- ja väestötietovirasto paketoi palveluita verkkoon elämäntilanteiden ympärille. Yhdistämällä eri viranomaisten dataa, kansalaisen tiedot liikkuvat automaattisesti eri järjestelmien välillä.
”Tieto liikkuu, eivät ihmiset. Kun ihmiseltä esimerkiksi kuolee läheinen, asioiden hoitamisen on oltava helppoa. Puhutaan hallinnollisen taakan vähentämisestä.”
Panokset ovat kovat. Työn lopputulemat koskettavat jokaista suomalaista.
”Se, miten hyvin Suomen kansalaisia ja yrityksiä saadaan autettua digitalisointihaasteissa on pitkälti kiinni virkamiestyöstä”, Mattinen sanoo.
Julkishallinnon palvelukehityshankkeita on meneillään myös muissa Pohjoismaissa. Yhteistyötä tehdään hyvien toimintamallien löytämiseksi. Väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tarvitsevat toimivat prosessit kaikkialla.
Yksityiseltä sektorilta julkishallintoon
Mattinen siirtyi julkishallintoon kuusi vuotta sitten. Hän oli siihen asti työskennellyt yksityisellä sektorilla monella eri toimialalla.
Hän oli ollut kehittämässä Radiolinjan – sittemmin Elisan sisältöliiketoimintaa, perustamassa kaupallista pelisivustoa Veikkaukselle ja rakentamassa mediayhtiö Kärkimedialle digitaalista liiketoimintaa.
Vuonna 2014 hän kuuli kaveriltaan, että Verohallintoon haetaan viestintäjohtajaa.
”Naureskelin ensin, että enhän minä ole mikään viestintäihminen. Verohallinto oli kuitenkin kehittämässä vero.fi-palvelua ja uudistamassa viestintää sähköisissä kanavissa. Laitoin hakemuksen viimeisellä hetkellä.”
Mattinen pyydettiin haastatteluun. Verohallinnon silloinen pääjohtaja Pekka Ruuhonen teki välittömästi häneen vaikutuksen.
”Heti kun tapasin Pekan, tajusin, että tältä kaverilta tulen oppimaan paljon. Hän oli tehnyt 30 vuotta vaativaa johtamistyötä. Yhä vieläkin muistelen hänen toimintamallejaan.”
Mikä teki hänestä hyvän johtajan?
”Ensinnäkin hän oli herrasmies kiireestä kantapäähän ja hänellä oli aina hyvä käytöstavat. Hän oli hyvin kansainvälinen ja näki asiat muutenkin kuin vain Suomen näkökulmasta. Hän antoi jämäkät tavoitteet ja hänellä oli hyviä nyrkkisääntöjä. Yksi tällainen oli, että käyttäytymisen pitää olla ennustettavaa, mutta analyysit voivat olla armottomia. Erityisesti julkishallinnossa asioiden pitää kestää moninaiset analyysit. Täällähän on periaatteessa 5,5 miljoonaa osakkeen omistajaa.”
Verohallinnossa Mattinen vastasi viestinnästä ja markkinoinnista. Tehtäviin kuuluivat muun muassa mediasuhteet. Kärkimedian aikana mediatalojen toimintamallit olivat tulleet tutuiksi, mutta käytännössä Mattinen lähti rakentamaan toimittajasuhteita tyhjältä pöydältä. Hän tapasi päätoimittajia, toimituspäälliköitä, järjesti kesätoimittajille luentoja ja oli mediaan aktiivisesti yhteydessä.
”Asettauduin sellaiseen mediaa palvelevaan rooliin. Kun toimittajat tarvitsivat tietoa, autoin heitä mahdollisimman paljon.”
Mattisen aikana Verohallinto aloitti viestinnän sosiaalisessa mediassa. Ensimmäisenä käynnistettiin Twitter-tili Verouutiset. Some-päivityksiin tehtiin lukujärjestys. Oli tilastotiistai ja läppäperjantai. Väillä kerrottiin faktoja, välillä houkuteltiin lisää seuraajia.
”Verohallinnossa suhtauduttiin hyvin tarkasti mainontaan käytettävään rahamäärään. Ansaitun media arvoa kasvattamalla saatiin tuplattua näkyvyys”, Mattinen sanoo.
Kokemuksista kirja
Mattisen uran vaiheita yhdistää monta tekijää. Hän on aina ollut rakentamassa uutta. Tehtävät ovat aina liittyneet digitaalisuuteen. Kolmas yhdistävä tekijä on kasvu.
Oli kyse digitaalisen liiketoiminnan kasvattamisesta tai julkishallinnon digitalisaation edistämisestä, Mattinen on voinut käyttää samaa kasvun kaavaa jokaisessa organisaatiossa.
Voisiko kaava soveltua muillekin? Jos kokoaisin työssä oppimani menetelmät yhteen? Viime vuonna Mattinen päätti jakaa kokemuksensa. Hän kokosi oppinsa kirjaksi.
Ajatus omasta kirjasta oli alkanut kyteä toistakin kautta.
”Pari vuotta sitten uudenvuodenpäätökseni oli, että teen keittokirjan. Tein 52 reseptiä, yhden joka viikko, ja julkaisin omakustanteisen keittokirjan. Tajusin silloin, että pystyn tuottamaan pitkäkestoista sisältöä”, hän kertoo.
Seuraava askel kirjailijaksi oli, että Mattinen luki sata businesskirjaa. Jim Collins, Charles Duhigg, Lee Iacocca, Tom Peters jne. Hän opetteli formaatin, jota bisneskirjat noudattelivat. Sitten hän teki synopsiksen omasta kirjastaan ja meni sen kanssa Almalle.
”Kerroin, että ideani on tehdä digiajan kasvukirja.”
Vapun aikaan hän sai hyviä uutisia. Nimet kirjoitettiin kustannussopimukseen. Sitten asiat etenivät nopeasti.
Mattinen sai kustantajalta bisneskirjaan tarvittavan merkkimäärän. Hän suunnitteli Excelin avulla itselleen aikataulun. Hän kirjoittaisi maanantaista perjantaihin joka päivä 10 000 merkkiä. Aina ennen lopettamista hän listasi kolme asiaa, joista kirjoittaisi seuraavana päivänä.
Kesällä Mattinen lähti viikoksi saareen perheen mökille. Hän keskittyi kirjoittamiseen ja kävi lounaalla kesäravintolassa.
”Se oli hienoa. Tuli ihan Mika Waltari mieleen. No, Waltarihan kirjoitti Sinuhen yhden kesän aikana. Sinuhessa on 750 sivua. Minun kirjassani on 177 sivua.”
Heinäkuun alussa Mattinen jätti käsikirjoituksen kustantajalle. Kirjan julkistamistilaisuutta vietettiin tammikuussa.
”Kun sain kirjan käteeni, tunne oli jotain uskomattoman ja ihmeellisen välimaastosta. En ollut koskaan aikaisemmin ajatellut, että kirjoittaisin kirjan, tai vaikka olisin ajatellutkin, en olisi uskonut, että se on mahdollista.”
Kirjan julkistamisen jälkeen Mattinen on keskustellut kasvuliiketoiminnasta lukuisten yrityspäättäjien kanssa. Kirjan keskeinen viesti on se, että kasvussa on kyse synergiasta, asioiden yhteisvaikutuksesta. Yksi plus yksi on kolme.
”Kaksi asiaa tuottaa yhdistyessään valtaisan kasvun. Otetaan esimerkiksi Rovio. Kun se julkaisi Angry Birds -mobiilipelin, lanseerasi Apple samaan aikaan AppStoren, mikä mahdollisti nopean jakelun. Yksi plus yksi oli kolme. Miljardi pelilatausta.”
Mattinen muistuttaa Jim Collinsin Good to Great -kirjan viestistä. Kannattaa aina tähdätä parhaaksi.
”Parhaan pahin vihollinen on hyvä. Jos tyytyy siihen, että olemme hyviä, niin emme koskaan pääse vielä paremmaksi”, hän sanoo.
Entä mikä on tulevaisuuden kasvukaava?
”Osallistua maailman suurimpaan kansantalouteen – internettin, ja kansainvälistyä”, Mattinen kiteyttää.
- Sähköisen asioinnin ja asiakaslähtöisyyden johtaja Digi- ja väestötietovirastossa
- Koulutukseltaan Valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta ja eMBA Teknillisestä korkeakoulusta
- Kotoisin Turusta
- Harrastaa mökkeilyä perheen kanssa ja lukemista. Lempikirja Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kirja
- Sai Helsingin Ekonomien apurahan oman osaamisen kehittämiseen puhepohjaisissa palveluissa
- Kirjassaan Mistä kasvua? Opas digiajan johtajalle Mattinen auttaa yrityksiä kasvamaan hyödyntämällä digitalisaatiota