Kirjoittaja: Perttu Koistinen
Kuvat: Henni Hyvärinen
Ekonomi Summit on valtakunnallinen tapahtuma, joka kerää yhteen ekonomit ja kauppatieteiden opiskelijat eri puolilta Suomea. Ilmoittautuneita oli yli 700 edustaen 27 eri ekonomi- ja kylteriyhdistystä. Tapahtuma mahdollistaa vuosittain merkityksellisten kohtaamisten lisäksi oivalluksia ja inspiraatiota seminaarissa sekä hauskanpitoa afterworkin merkeissä.
Ekonomi Summitiin oli tänä vuonna kokoontunut jälleen laaja joukko ekonomeja ja kauppatieteiden opiskelijoita ympäri Suomen, aina opiskelijoista eläkeläisiin. Mukana oli niin ensikertalaisia kuin aiempina vuosina osallistuneita summit-veteraanejakin.
Kestävään kehitykseen painottaneen ohjelman keskeisinä teemoina olivat vastuullisuus, yhteisö ja ympäristö. Aiheista kertoivat brändi- ja yritysvastuujohtaja Kati Ihamäki, Madventuresin Riku Rantala ja Tunna Milonoff sekä löytöretkeilijä Pata Degerman.
Tunnelma on jo ennen esityksiä innostunut ja puhe virtaa Helsingin kulttuuritalolla.
Asiakaskokemusjohtaja Marko Nenonen sanoo puolestaan ohjelman lisäksi ihmisten tapaamisen ja verkostoitumisen houkutelleen.
”Viime vuosi jäi väliin ja harmitti se.”
Vaikka kestävä kehitys ei hänen työnkuvassaan suoraan näykään, ympäristöasiat kuitenkin korostuvat hänen mukaansa työpaikalla.
”Parhaillaan just ollaan saamassa ympäristösertifikaattia.”
Seminaariesitysten jälkeen vuorossa on vapaamuotoista seurustelua ennen viimeistä ohjelmanumeroa, laulaja Osmo Ikosen keikkaa. Puheenvuorot ja ohjelma herättävätkin tuoreeltaan erilaista pohdintaa.
Turun kauppakorkeakoulussa opiskeleva Tuike Laaksonen pitää Summitin antia inspiroivana.
“Esitysten sisältö ja ohjelma on ollut ainakin tosi ajankohtaista ja tosi kiinnostavaa, vielä just kiinnostaa vastuullinen liiketoiminta. Opiskelen vielä toistaiseksi, että miettii just sitä mihin suuntaan haluais uraakin ohjata, niin tästä saa inspiraatiota siihen vastuullisen liiketoiminnan suuntaan”, hän sanoo.
Laaksosen mukaan ympäristöasiat näkyvät myös opintojen parissa.
”Meillä puhutaan ainakin jatkuvasti enemmän siitä, että miten tehdään bisnestä vastuullisuudesta ja meillä tulee koko ajan enemmän kursseja aiheesta ja workshoppeja ja vastaavaa, että kyllä se näkyy koko ajan enemmän.”
Eetu Nupponen, Juuso Kiiveri ja Vesa Takkala ovat Ekonomi Summitissa toista kertaa. He intoutuvat pohtimaan ympäristösertifikaatteja ja sitä mitä yritysmaailma voisi tehdä.
”Kyllä mä itse tietysti nään, että uusien tuotteiden ja teknologioiden kautta on se mitä yritysmaailma voi tehdä ja siihen tulee sitten puitteet lainsäätäjältä ja tietenkin sidosryhmiltä myös, mutta se on ehkä se keskeisin mitä kautta me voidaan tähän vaikuttaa”, Takkala sanoo.
”Mielestäni suomalainen teollisuus on jo tällä hetkellä aika valveutunutta ja ymmärtää mihin ollaan menossa. Että ehkä sitä voisi jonkinlaisena viestinä viedä jotain väylää myös muualle maailmaan, että hei me ollaan tehty tällaisia ratkaisuja suomalaisessa teollisuudessa ja toimisko nää mahdollisesti teillä”, Nupponen puolestaan pohtii.
Hän kertoo olevansa samoilla linjoilla Riku Rantalan esittämästä näkemyksestä, että tulosta saa tehdä mutta muutkin arvot on huomioitava.
”Se ei ole tällä hetkellä ole kauhean pitkäjänteistä bisnestä jos sä vaan mietit sitä tuloksen maksimointia. Se voi lyhyellä aikavälillä toimia, mutta se bisnes ei tule olemaan pitkässä juoksussa olemassa jos näitä arvoja ei huomioida.”
Nupponen kertoo harkitsevansa Degermanin esimerkin tapaan ostavansa suojeltavaa sademetsää.
”Mulla on jo vähän metsäomistuksia, ehkä sitä viidakkoa sitten seuraavaksi.”
Kiiverin mielestä ympäristösertifikaatteja on puolestaan jo melkein liikaa ja niistä on tullut konsulteille hyvä bisnes.
”Jos vertaan itseäni kuluttajana, niin en tunne puoliakaan niistä. Pitäisi keskittyä muutamaan, jotka on sitten aitoja, eikä sitä että hankitaan 20 erilaista ja kukaan ei tiedä mitä ne oikein on”, hän sanoo.
Sertifikaatit ovat Takkalan mukaan sinänsä hyviä, mutta niitä voisi hänenkin mielestään hieman yhdistellä.
”Niissä on yleensä joku ulkopuolinen varmentaja, kuluttaja ja yritysasiakaskin voi sitten olla tietyllä tavalla varma, että jotain asioita on tehty.”
Asia puhuttaa toisaalla myös Jussi Vesteristä ja Tarja Kokkoa.
”Mulla on vähän sellainen pelko, että se on enemmän bisnestä kuin todellisuutta”, Vesterinen aprikoi ympäristösertifikaatteja.
Kokko kertoo olevansa mieluummin hieman positiivisempi.
”Kuitenkin se pienikin parannus on sen parannuksen arvoista, että mennään oikeaan suuntaan edes.”
Vesterinen uskoo kuitenkin Suomen kantavan kortensa kekoon ympäristöasioissa. Esimerkiksi liikakansoitus ja valtamerillä seilaavien suurten konttilaivojen päästöt huolettavat häntä enemmän.
”Maailmahan on kreisi.”
Finance director Katariina Juthström kertoo alkaneensa heti esityksen päätyttyä miettimään mitä voisi omalla työpaikallaan tehdä. Taloushallinnossa vastuullisuuskysymykset eivät hänen mukaansa ole tulleet niin paljon esille päivittäisessä työssä.
”Mutta mä aattelin että maanantaina nyt otetaan sessio mun tiimin kanssa ja mietitään mitä me voidaan käytännössä tällä työpaikalla tehdä toimenpiteitä sen eteen, että saadaan tästä meidän maailmasta paljon parempi tulevaisuudessa.”
Hänen mukaansa Pata Degermanin Etelämantereen ympäristöä koskenut esitys nostatti eniten ajatuksia, vaikka Kati Ihamäen esityskin oli erinomainen.
”Kyllä mäkin niitä mun omia tyttäriä haluan miettiä tosi paljon, ja heidän puolestaan ja muidenkin lasten puolesta parempaa tulevaisuutta omilla toimenpiteillä edesauttaa.”
Talouspäällikkö Henrietta Heikkilä sanoo uuden työpaikkansa istuttavan jo puita Madagaskarille. Ympäristöasiat näkyvät hänen mukaansa jo myös rekrytoinneissa.
”Nämä nuoremmat jotka tulee töihin niin niillä on erilaiset vaatimukset kyllä, että se ei tosiaan enää riitä se tuloksen tekeminen tai hyvä työterveyshuolto, vaan arvostetaan muita asioita.”
Heikkilä kertoo miettineensä myös, miksi kaupallistamista pitää olla niin paljon ja pitääkö koko ajan tuottaa erilaisia asioita, vai voitaisiinko vähemmälläkin pärjätä. Hän myöntää kysyttäessä ajatuksen olevan vähän hassu ekonomille.
”Mutta näähän tulee nyt nämä ristiriitatilanteet taklattavaksi. Viisas ekonomi ratkaisee myös tämän.”
Tapahtumapalautetta:
“Loistavat esiintyjät. Aihepiirit olivat erittäin ajankohtaisia ja heillä jokaisella oli oma näkökulmansa, joka herätti pohtimaan monenlaisia asioita.”
“Kerrankin tuntui, että olin kaltaisessani seurassa ja allekirjoitin täysin sen, mitä puhujat sanoivat.”
“Pata Degerman onnistui herättämään; eikö ympäristöskeptikot ole nähneet näitä lukuja?”
“Kokonaisuutena todella hienosti järjestetty tapahtuma ja kaikki toimi!”
Katso Ekonomi Summitin aftermovie: