Hallitusammatti-laiseksi

Teksti ja kuvat: Asta Sjöblom

 

Miten yritysten hallitusammattilaiseksi pääsee ja mitä hallitustyö sisältää? Hallitustehtävissä toimivat ekonomijäsenet Virve Groning, Tiina Pesonen, Jukka Hämäläinen ja Carl-Gustav Malmström jakavat kokemuksiaan, Hallituspartnerit Helsingin Tapani Haavisto kertoo valintaprosessista.

 

Helsingin Ekonomien ensimmäinen hallitusammattilaisuutta käsittelevä tapahtuma houkutteli KPMG:n auditorioon sata ekonomiosaajaa. Illan ideoija, Konsuliklubin johtokunnan jäsen Virve Groning kertoo hallitustehtäviin päätymisensä olleen pitkä polku.

 

 

Virve Groning juonsi tilaisuuden

 

”Kuten entinen artisti, soitin aluksi kaikissa orkestereissa, joihin pääsin mukaan – mm. säätiöissä ja yhdistyksissä, jotka liittyivät senhetkiseen elämänvaiheeseeni. Sitten tuli pyyntöjä neuvottelukuntiin ja hallituksiin, ja kun on tehty yhteistyötä tai jokin projekti, ne poikivat taas uusia tehtäviä.” Groning näkee hallituksen roolin korostuvan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on paljon perheyrityksiä. ”Pk-yrityksissä on paljon kehittymismahdollisuuksia, ja yksi tapa on ottaa hallitukseen ulkopuolista, jollain tavalla täydentävää asiantuntemusta, jota yrityksellä ei muuten ole.”

 

”On iso luottamuskysymys, millaisen henkilön kanssa yritystään kehittää. On tärkeää kuunnella, ymmärtää ja soitella samaa laulua. Siinä on myös sudenkuopan mahdollisuuksia.”

 

”Kannustan rajaamaan ja lähtemään mukaan sellaiseen, mihin itsellä on annettavaa, intohimoa ja innostusta. Käytä aikaresursseja viisaasti ja valikoiden.” Groning myös vinkkaa, että Helsingin Ekonomien jäsenet pääsevät Helsingin seudun kauppakamarin HHJ Hyväksytty hallituksen jäsen -kursseille jäsenetuhintaan.

 

 

Uutta rakentamaan

Sosiaali- ja terveysministeriön tietojohtaja Tiina Pesonen on toiminut reilun vuoden ensimmäisessä hallitustehtävässään Vimana Oy:ssä, ja on sen hallituksen varapuheenjohtaja. Kesällä 2017 perustettu valtio-omisteinen Vimana kehittää ja tuottaa tuleville maakunnille yhteisiä digitalisaatiota ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä ICT-infra-, järjestelmä- ja asiantuntijapalveluita.

 

Pesonen löydettiin Vimanan hallitukseen virkatehtävänsä kautta, minkä lisäksi valintaan vaikutti hänen tietotekniikka-alan kokemuksensa kaikilta kolmelta sektorilta: kansainvälisissä konserneissa, ministeriössä sekä järjestöpuolen hallituskokemus. Monipuolinen tausta tuo hallitustyöhönkin laajempaa näkökulmaa ja uusia ajatuksia.

 

Tiina Pesonen

”On erittäin mielenkiintoista olla rakentamassa uutta yritystä ja suunnitellun maakuntauudistuksen merkittävää toimijaa. On upea mahdollisuus olla mukana isossa reformissa ja nähdä yrityksen kaikki vaiheet. Aloittavassa yrityksessä hallituksella riittää todella paljon tehtävää. Hallitus joutuu ottamaan kantaa myös mm. toimitusjohtajavalintaan.”

 

”Kuten talon rakentamisessa, pohjan perustaminen on valtavan tärkeä ja vaatii runsaasti aikaa. Hallitustyöhän tehdään kokousten välissä. Kokoukset pidetään kuukausittain, ja sillä välin teemme valmisteluja ja seuraamme toimintaympäristön asioita. Lisäksi vedän kokousten välissä hallituksen strategiavaliokuntaa, jonka tehtävänä on linjata yhtiön parin seuraavan vuoden strategiset tavoitteet.”

 

 

Samaan pöytään

Jukka Hämäläinen on tällä hetkellä neljässä hallituksessa.

 

”Minulla on valtavasti kokemusta, sitä haluan jakaa, ja valmentaa yrityksiä huippukuntoon. Samalla pidän itseni aktiivisena: on syy seurata, mitä toimialalla maailmalla tapahtuu.” Uusille hallitusammattilaisille Hämäläinen korostaa perusteellisen valmentautumisen merkitystä. ”Koska hallituksen jäsenillä on lain mukaan suuri henkilökohtainen vastuu, kannattaa ensin tsekata yrityksen taustat. Tutustua yritykseen, sen liiketoimintaan, johtoon ja henkilöstöön. Kiertää ihan lattiatasolla – siellä kuulee paljon sellaistakin, mitä toimitusjohtaja ei kuule.”

 

Hallitustyön haasteet vaihtelevat yrityskohtaisesti. ”Esimerkiksi pk-perheyrityksessä, jossa hallitus kokoontuu keittiön pöydän ääressä ja yhtiökokoukset on perinteisesti käyty vaikka joulupöydässä tai pääsiäisenä, hallitusammattilainen voi törmätä aika korkeaan seinään.”

 

Hallitusammattilainen tuo pk-yritykseen uusia tuulia ja sparrausta usein staattiseen tilanteeseen. ”Omistajien ymmärrys hallitusammattilaisen tarpeesta ja lisäarvosta on tärkeää. Sen kynnyksen yli pääseminen on ensimmäinen edistysaskel.”

 

”Toisaalta kun sparrataan, pitää muistaa, että hallitus ei vain haasta, vaan myös neuvoo, ohjaa ja tukee toimitusjohtajaa, kun hän toteuttaa ja vie hallituksen yhteisesti hyväksymää strategiaa eteenpäin.”

 

Carl-Gustav Malmström (vas.) ja Jukka Hämäläinen

 

Kun antaa, saa

Muutosjohtaja Carl-Gustav Malmströmillä on usean toimialan kansainvälistä liiketoimintakokemusta, ja hän toimii kuuden yrityksen hallituksessa. ”Ulkopuolista kuunnellaan erittäin mielellään, kun yrityksessä on tullut kasvun lasikatto vastaan ja omat kyvyt eivät riitä. Omistajan tahtotila voi olla hukassa tai sitä ei ole.”

 

”Hallituksen puheenjohtajuus vaatii paljon enemmän, silloin kaksi-kolme tehtävää riittää. Joskus toimitusjohtajaan ollaan yhteydessä jopa päivittäin. On pakko olla ajan hermolla, koska olet toimitusjohtajan esimies. Ja jos on omistaja-toimitusjohtaja, tulee mielenkiintoista. Pitää ymmärtää mitä on meneillään. Kysy koko ajan: mitä muuta? Hallituksen ei kuitenkaan pidä sotkeutua operatiiviseen toimintaan.”

 

Hallitusuraa harkitsevia Malmström neuvoo olemaan ottamatta mitään vastuita, joita ei tunne tai ymmärrä. ”Älä lähde yksin vieraaseen ympäristöön, jossa on vain vastuu, muttei mahdollisuuksia toteuttaa. On parempi, että hallituksessa aloittaa kaksi uutta ei-omistajataustaista hallitusjäsentä. Jos olet yksin, olet todella yksin.” Miten uusi hallituksen jäsen perehdytetään tehtäväänsä? ”Case by case, mitä sallitaan. Eräässä 20 hengen asiantuntijayrityksessä sain täysin luvalla haastatella kaikki työntekijät. Keskustelimme ehdottoman luottamuksellisesti, eikä mitään negatiivista kerrottu eteenpäin. Jos sen saat tehdä, on aivan erilainen ote siihen yritykseen – pääset ihan sisälle. On kyllä ääriharvinaista, omistaja sen määrää. Mutta se on sen merkki, että sut on hyväksytty. Best case.”

 

”Täytin tänä syksynä 61 vuotta. Haluan antaa osaamistani ja auttaa yrityksiä välttämään epäonnistumisia. Hallitustehtävissä olen myös itse oppinut paljon uutta, tutustunut laajemminkin erilaisiin ihmisiin ja yrityskulttuureihin.”

 

Kokemusta ja kommunikointitaitoja

Hallitusammattilaisten verkostoja Suomessa ovat pk-yrityksiin keskittyvä Hallituspartnerit, pörssiyhtiöiden ja muiden merkittävien yritysten hallitustehtävissä toimivien DIF – Directors´ Institute Finland, sekä Boardman. Hallituspartnerit Helsingin hallituksen jäsen Tapani Haavisto vetää yhdistyksen jäsenvalintatyöryhmää ja johtaa hallituspartnereitten välitystoimintaa yrityksiin.

 

”Odotamme jäseneksi hakevilta sekä liikkeenjohdollista että hallitustyökokemusta jossain roolissa, ja jotain erityisosaamista, sillä hallituksiin kootaan monipuolisuutta. On myös osattava jäsentää omaa motivaatiotaan. Tärkeää on taito esittää näkemyksensä niin, että ne vastaanotetaan.”

 

Valintatiimi arvioi sähköiset jäsenhakemukset, ja sopivat hakijat haastatellaan. Jäseniksi valituille järjestetään perehdytystilaisuus, jossa he tapaavat muita hallituspartnereita.

 

”Monesti pk-yrityksen hallituksessa ovat omistaja ja hänen puolisonsa”, Tapani Haavisto kuvaa. ”Kun yritys ottaa meihin yhteyttä, siihen on jokin triggeri: murrostilanne, sukupolvenvaihdos tai strategian vaihe, jossa ei vielä tiedetä, mihin suuntaan pitäisi mennä ja miten.”

 

”Välitystiimimme tapaa yrityksen hallituksen edustajia ja käy läpi yrityksen liiketoimintaa, hallitustyöskentelyä, millaiseen tilanteeseen uusi hallitusjäsen tulee, ja mitä hänen pitäisi tuoda mukanaan. Kun luottamus on saatu, yritys kertoo mahdollisista ongelmistakin.”

 

Kysyttyä erikoisosaamista ovat nyt teknologia – digi, tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka – liiketoiminnan kehitys sekä tuotannon, jakelun, markkinoinnin ja asiakasrajapinnan tuntemus.

 

”Henkilökohtaisista ominaisuuksista tärkeimpiä ovat kyky itsenäiseen ajatteluun, vastuullisuus, yhteistyökyky, toimialakokemus, aktiivisuus, taito tuoda oma näkemys esille, ravistellakin hieman. Korostamme monimuotoisuutta ja kannustamme hakemaan myös uutta ja erilaista. Kaksi vuotta sitten 95% oli miehiä ja 5% naisia, nyt 65%-35%.”

 

”Sitten jaamme hakuspeksit jäsenistöllemme. Jos tehtävästä on kiinnostunut iso hakijajoukko, yritämme tehdä lavean esikarsinnan.”

 

Yleisökysymykseen hallitusammattilaisen palkkiotasosta Haavisto haarukoi ”toimitusjohtajan kuukausipalkkaa vastaava vuosipalkkio jollain kertoimella, puheenjohtajalle kahden kuukausipalkan verran.”

 

 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 5/2018 sivuilla 16-18.