Kirjoittaja: Kaisa Alapartanen, asiakkuusjohtaja ja viestintästrategi
Anssi Kelaa mukaillen muurareiden ja lääkäreiden sijaan meistä kaikista onkin tullut asiantuntijaviestijöitä, ajatusjohtajia ja vaikuttajia. Mutta mitä eroa näillä termeillä on vai onko?
Nykyaikaisen brändinrakennuksen ytimessä on dialogi ja siten sosiaalinen media: sekä organisaation oma yhteisö että asiantuntijoiden läsnäolo verkostoissaan. Ajatusjohtaja, työntekijälähettiläs, someninja – asiantuntijaviestinnän termistö vaihtelee, mutta tahtotila osallistavaan viestintään on vahva!
Tästä johtuen yhä useammalle työpaikalle on vuosien saatossa hiipinyt sosiaalisen median ohjeistus, innostus tai jopa pakotus. Asiantuntijalle astuminen vuorovaikutukselle alttiiksi voi tuntua tuskaiselta. Tärkeä näkökulma asiantuntijoiden viestintään onkin luonnollisesti viestijän itsensä siitä saavuttama hyöty. What’s in it for me, henkilöbrändäyksen valokeilaan astuva työntekijä kyselee! Vastaus voi löytyä oman osaamisen syventymisestä, verkoston laajentumisesta tai ajatusten jalostumisesta sosiaalisen median keskusteluiden kautta.
Sosiaalisen median tiivis tapa viestiä voi tuntua liian kevyeltä ja mahdollisuus perustella kantojaan riittämättömältä. Sosiaalisen median vuorovaikutus vaatii heittäytymistä ja perusymmärrystä kanavien logiikasta. Samalla asiantuntijaviestintä kuin talon muuraus: se on tehtävä tiili kerrallaan ja kunnollisille perustuksille.
Keskeinen lähtökohta asiantuntijalle on tunnistaa ne teemat, joista osaa ja joista haluaa puhua. Toinen keskeinen kysymys on pohtia sitä, kenelle viestinsä suuntaa. Oman viestin toitotus ei saa aikaan tulosta, jos se ei resonoi kuulijassa. Myös oikeiden kanavien valinta tapahtuu yleisön tuntemisen kautta. Kohdeyleisön tunnistamisessa hyvä lähtökohta on myös tutustua organisaation sosiaalisen median tavoitteisiin.
No mutta takaisin terminologiaan! Eli mitä eroa sillä ajatusjohtajalla ja vaikuttajalla siis olikaan? Ajatusjohtajan puoleen käännytään, kun halutaan näkemystä tai neuvoja jostain tietystä selkeästi rajatusta teemasta. Vaikuttajat puolestaan eivät välttämättä ole parhaimpia asiantuntijoita, mutta he osaavat viestiä asioista ymmärrettävällä tavalla ja ennen kaikkea saavat ihmismassat liikkeelle! Asiantuntijaviestijä taas on kuka tahansa meistä, joka kertoo itselleen merkittävistä työelämään liittyvistä ajatuksistaan omille verkostoille. Tiili kerrallaan.
Kanavat pähkinänkuoressa:
Twitter: Asiantuntijoiden, johdon, median ja poliitikkojen kanava, lieveilmiöinä trollit ja vihapuhe.
LinkedIn: Palvelua käyttävät niin arjen asiantuntijat kuin johtajat, ostajat, myyjät ja rekrytoijat. Työpaikkojen ja linkkien jakamisen lisäksi palvelussa valttia on omien ajatusten jakaminen.
Instagram: Visuaaliselle kertojalle ja inspiroitujalle. Kanavat kanavan sisällä, Instagram Story ja Reels mahdollistavat heittäytymisen myös liikkuvan kuvan puolella.
Facebook: Asiantuntijalle mahdollisuuksia piilee ryhmissä, joita Facebookista löytyy laidasta laitaan aiheista, joiden olemassaolosta emme ole edes tienneet.
Youtube: Hakukonenäkyvyydeltään erinomainen kanava, mutta vaatii sitoutumista. Merkitys asiantuntijoiden profiloitumiskanavana on noussut suuresti.
Artikkeli perustuu Helsingin Ekonomien luottamushenkilöiden syksyiseen some-koulutukseen. Yhdistyksessämme vaikuttaa vuosittain yli 160 luottamushenkilöä eri rooleissa ja heitä koulutetaan säännöllisesti.