Ekonominaisten puheenjohtaja Tuula Salmi on ilon, innostamisen ja muutoksen ammattilainen.
Tuula Salmi tulee iloiseksi siitä, kun hän pääsee aloittamaan päivänsä jääkylmään meriveteen pulahtamalla.
– Meitä on kymmenisen aktiivista uimaria lähirannalla. Koiranulkoiluttajat tunnistavat jo minut siitä, että kuljen Lauttasaaressa aamuisin keltainen kylpytakki päällä, hän naurahtaa.
Hyisestä merestä Salmi hakee virtaa päivään. Niin hän on tehnyt myös ennen haastattelua.
– Vaikka kyse on nopeasta pulahduksesta, siitä saa adrenaliinia. Veri alkaa kiertämään ja ajatus kulkee. Siihen jää myös koukkuun. Jos uinti jää väliin, koko päivä tuntuu tunkkaiselta, Talviuintiseura Humaukseen kuuluva Salmi kertoo.
Onnellisuus on Salmelle juuri aamu-uinnin kaltaisia arjen pieniä iloja.
– Ilman iloa ei puolestaan synny onnistumisia, hän toteaa.
Tähän ajatukseen kiteytyy Tuula Salmen työfilosofia, johon jutussa palaamme myöhemmin.
“Ei pidä jämähtää”
Tuula Salmi on myynnin, markkinoinnin ja viestinnän osaaja sekä kouluttaja. Rautainen ammattilainen.
– Myynnin ja asiakastyön kehittäminen ja johtaminen parhaan asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi on intohimoni, hän kuvailee itseään.
Salmi on johtanut projektipäällikkönä lukuisia kehityshankkeita sekä vienyt uusia toimintamalleja ja strategioita käytäntöön.
– Olen aina ollut ihminen, joka haluaa kehittää ja kehittyä itse.
Uudistusten kanssa työskennellyt Salmi koki viitisen vuotta sitten, että uusi sivu on käännettävä myös omalla työuralla.
Ei pidä jämähtää tai mennä helpoimman kautta, Salmi totesi itselleen, kun 30 vuotta kestänyt työsuhde Kesko-konsernissa oli päättynyt. Hän asetti tavoitteen: seuraavan työn on oltava merkityksellistä, kehittävää ja luovaa. Työtä, josta tuntee iloa.
Salmi työskenteli Keskon jälkeen startup-maailmassa.
– Nuorten diplomi-insinööriksi opiskelevien ja menestystä janoavien yrittäjien kanssa työskentely oli virkistävää.
Pian hän huomasikin jo pyörittelevänsä mielessään omaa yritysideaa.
– Erinomaisen asiakaspalvelun aikaansaaminen on ollut aina sydämeni asia, ja yrittäjyys on kiinnostanut minua aina, hän kertoo.
Ei mennyt kauaa, kun palkkatyö vaihtui yrittäjyyteen. Syntyi Asiakasilo Oy (iloaasiakkuudesta.fi). Salmi ryhtyi puhumaan työkseen ilosta.
Innostusta, luovuutta, onnistumisen tunteita ja aktiivisuutta
Tuula Salmi uskoo vakaasti siihen, että liiketoiminnassa menestymisen ratkaisee lopulta tunne, joka asiakkaalle välittyy.
– Monille yrittäjille ja asiakaspalvelijoille työ on vain rutiinia. Se ei synnytä tunneta. Jos positiivisen kokemuksen ja tunteen luomisessa ei onnistuta, asiakas menee kyllä nopeasti rahojensa kanssa muualle, Salmi sanoo.
Häntä harmittaa se, että usein jopa pelkkä ystävällinen tervehtiminen tai katsekontakti unohtuu asiakaspalvelussa. Tämän huomion Salmi tekee myös haastattelupaikaksi valitussa helsinkiläisessä kahvilassa.
– Toisaalta työntekijöiden kiireen ymmärtää, mutta se ei voi mennä asiakkaan huomioimisen edelle.
Salmen puhe nopeutuu innostuksesta. Olemme päässeet siihen, miksi hän aikoinaan yrityksensä perusti.
– Haluan auttaa myynti- ja asiakaspalvelutiimejä hoitamaan asiakkaan parhaalla mahdollisella tavalla ja saamaan myös työntekijän tuntemaan iloa työstään.
Miten tähän päästään?
– Tarvitaan innostusta, luovuutta, onnistumisia ja aktiivisuutta, Salmi vastaa ja avaa yrityksensä nimessä olevaa Iloa-sanaa
– Niitä tarvitaan joka päivä, eikä vain kerran vuodessa tuloksen julkistamisen yhteydessä.
Nyt pääsemme siihen Salmen työfilosofiaan.
– Työn ilon säilyttäminen. Siinä on vastuu sekä työnantajalla että työntekijällä. Ei kehityskeskusteluja kannata käydä vain sen takia, että täytetään jokin paperi.
Salmi haastaa työnantajat pohtimaan seuraavaa.
– Onko henkilökuntasi iloinen ja onnellinen? Pystyykö se parhaimpaansa? Ovatko työvälineet ajan tasalla? Ilman hyvää oloa, iloista mieltä ja asiakasinnostusta ei synny parhaita asiakaskokemuksia eikä asiakkaan voi olettaa palaavan tai sitoutuvan yritykseen kovin pitkäksi aikaa.
Salmi on käynyt kouluttamassa asiakaspalvelijoita ja innostanut heitä löytämään iloa työhön.
– Haluan, että Suomesta tulee asiakaspalvelun ykkösmaa.
Uskooko hän, että tavoite joskus toteutuu?
– Vaikea sanoa, siinä onkin haastetta ja työmaata. Minulta ainakin loppuvat kilometrit, mutta mielestäni se on hyvä tavoite.
Yritystoiminnan lisäksi Salmella on monta muutakin rautaa tulessa.
– Olen ajatellut, että voisin vielä tehdä yhden uran. Terveydenhoitosektorilla on mielenkiintoisia digitaalisia innovaatioita, joiden eteenpäin viemiseen minulla olisi kokemusta. Insinööreillä ei usein ole sellaista markkinaosaamista, jota ekonomeilta löytyy.
”Johtokunnassa pitää olla hauskaa”
Ekonominaisten puheenjohtajana toimiva Tuula Salmi kokee, että kerhotoiminnasta on ollut hyötyä työelämässä ja yrittäjän uralla.
– Verkostoituminen ja uudet bisneskontaktit ovat olleet tärkeitä. Nuoria kannustan aina mukaan toimintaan ja yhdistyksen tapahtumiin, koska uusiin ihmisiin tutustumisesta on hyötyä oman uran rakentamisessa.
Puheenjohtajana hän on halunnut pitää yllä tekemisen iloa myös kerhotoiminnassa.
– Johtokunnassa pitää olla hauskaa, ja siinä olemme mielestäni onnistuneet.
Ekonominaiset on Helsingin Ekonomien vanhin kerho. Tänä vuonna kerhon perustamisesta tuli kuluneeksi 80 vuotta. Kerho perustettiin aikoinaan innostamaan naisia mukaan yhdistyksen toimintaan siten, että kokouksissa olisi esitelmien lisäksi esimerkiksi juhlia, koulutusta ja kielikursseja.
Ekonominaiset on ollut koko historiansa ajan yksi Helsingin Ekonomien aktiivisimmista kerhoista. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana kerho on järjestänyt yli 200 tapahtumaa, joissa on käynyt joka kolmas yhdistyksen naisjäsen. Merkityksellisiä kohtaamisia on siis syntynyt.
– Pyrimme aina siihen, että tilaisuuksissamme olisi vuorovaikutusta ja mielellään ohjattua verkostoitumista, Salmi sanoo.
Kerho järjestää myös ensi syksynä lukuisia tapahtumia, joissa osallistujilla on mahdollisuus kehittää itseään kokonaisvaltaisesti: ammatillisesti, henkilökohtaisesti ja sivistyksellisesti.
– Nykyisin emme naisnäkökulmaa juurikaan korosta, sillä tilaisuuksiimme ovat tervetulleita kaikki, Tuula Salmi sanoo.
Teksti: Matti Lepistö
Kuvat: Henni Hyvärinen
Lue tästä lisää Ekonomivirran juttuja
