Teksti: Ari Kaaro, toimitusjohtaja, Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj
Valitse Seligson & Co:n Suomeen sijoittava indeksirahasto! Ykköspalkintoja vuodesta toiseen!
Pahoittelut, jos lounaskahvi meni väärään kurkkuun. Yllä olevan tarkoitus oli kyllä herättää huomiosi, mutta ei sentään tehdä ketunhäntä kainalossa epäasiallista mainontaa. Menneeseen perustuvat palkinnot eivät tietenkään takaa mitään tulevista tuotoista.
Palkinnoista ja historialliseen tuottoon perustuvasta sijoitustuotteiden mainonnasta on kuitenkin hyvä kirjoittaa silloin, kun on palkintoja saanut. Näin ei kukaan voi väittää niiden merkityksen vähättelyn johtuvan ainakaan siitä samasta syystä, jonka vuoksi ketun sanotaan nyrpistelevän kuonoaan pihlajanmarjoille.
Kirjoittamisen kimmokkeena toimii nyt se, että Seligson & Co:n pörssinoteerattu indeksirahasto sai maaliskuun alussa rahastoluokittaja Morningstarin parhaan suomalaisiin osakkeisiin sijoittavan rahaston palkinnon. Suomi Indeksirahasto sai saman tunnustuksen keväällä 2018.
Morningstar on jakanut palkintoja Suomessa myytäville rahastoille jo kymmenkunta vuotta ja niihin liittyvät artikkelit löytyvät internetistä vuodesta 2011 alkaen. Palkintoprosessi etenee niin, että etukäteen julkistetaan kolme ehdokasta eri kategorioissa ja niistä valitaan aikanaan voittaja juhlallisin menoin.
Palkintoja analysoitaessa on ehkä järkevintä tarkastella ”mitalisijoja” eli ehdokkuuksia. Voittajan ja toiseksi parhaan erot ovat usein niin pieniä, että niillä ei juuri ole käytännön merkitystä. Ehdokkuuksien kautta saa myös laajemman tilastollisen otoksen.
Palkintoehdokkuuksia on vuodesta 2011 alkaen kertynyt 207 kappaletta, peräti 43:n eri rahastoyhtiön rahastoille. Seligson & Co on saanut niitä eniten. Syvyyttä tarkastelulle saa vertaamalla ehdokkuuksia kunkin yhtiön hoitamien rahastojen määrään.
Nordea hallinnoi 130 eri rahastoa ja niistä useita kymmeniä osuu rahastoluokkiin, joissa näitä palkintoja jaetaan (pois jäävät esim. kiinteistö- ja raaka-ainerahastot). Seligson & Co:lla on 16 rahastoa, joista 12 sijoittaa eri palkintokategorioissa. Pohjoismaisten osakkeiden luokassa meillä ei ole ollut sopivaa kandidaattia. Jakolaskulla ”palkintoehdokkuudet / rahastojen määrä” hyvin pärjänneitä yhtiöitä ovat olleet meidän lisäksemme ainakin Fondita, Handelsbanken, LähiTapiola ja Evli.
Mitä merkitystä?
Mikä on palkintojen merkitys sijoittajalle? Noin vuositasolla ehkä vain se, että voi onnitella itseään onnistuneesta valinnasta, jos on ollut mukana hyvin menneessä rahastossa. Pidemmällä aikavälillä voi ryhtyä pohtimaan onko hyvin menestyneillä rahastoyhtiöillä yhteisiä ominaisuuksia.
Yksi tekijä liittyy rahastojen kustannuksiin. Morningstar tekee hyvää työtä sijoittajavalistuksessa ja on itse useissa julkaisuissa selvittänyt luokittelujen tehon paranevan huomattavasti, kun niitä yhdistää rahastojen kulutasoon. Hyvin tuottaneet rahastot pärjäävät huomattavasti todennäköisemmin hyvin myös jatkossa, jos ne ovat kustannustasoltaan suhteellisen edullisia.
Kaikki kustannukset eivät muuten vieläkään näy rahastojen julkaistuissa tunnusluvuissa. Esimerkiksi ”juoksevat kulut” ja ”TER” eivät ota huomioon vaikkapa arvopaperikaupan kustannuksia tai valuutan vaihdon kuluja. Molemmat voivat olla merkittävä kuluerä. Seligson & Co pyrkii aina minimoimaan kaikkia rahastojen kustannuksia, riippumatta siitä mitä yleisesti käytetyt tunnusluvut kulloinkin mittaavat.
Aktiivisesti hallinnoituja rahastoja on paljon enemmän kuin passiivisia, mutta monien niistä oikea aktiivisuus, eli poikkeaminen markkinan koostumuksesta, ei ole ollut kovin merkittävää. Muutoin jo sattuman olisi pitänyt saada aikaan passiivisten rahastojen palkintomäärien jääminen pienemmäksi.
Suomeen sijoittavien rahastojen osalta tuloksiin vaikuttaa tosin sekin, että kumpikaan indeksirahastoistamme ei sijoita yleisindeksin mukaisesti eli koko markkinaan, vaan lähinnä Helsingin pörssin suuremman pään yhtiöihin. Siksi näiden rahastojen hyvä menestys kertoo myös siitä, että isommilla yleensä vientivetoisilla suomalaisyrityksillä on viime vuosina mennyt paremmin kuin pienemmillä ja enemmän kotimarkkinoille keskittyneillä.
Yrityskulttuurin kanarialintu
Rahastoluokittaja Morningstarille rahastopalkinnot ovat liiketoimintaa. Vuosittaisten tunnustusten lisäksi Morningstar antaa rahastoille kuukausittain päivitettävän tähtiluokituksen, jonka perusteella täydet viisi tähteä saa 10 % ”parhaista” rahastoista eri kategorioissa, siis varsin iso joukko. Sekä tähtiä että vuosipalkintoja voi maksua vastaan käyttää rahastojen markkinoinnissa.
Niin myös tehdään. Rahoitusalan ammattilaiset tietävät, että menneet tuotot eivät ole minkäänlainen tae tulevasta, tai ylipäätään kerro tulevasta menestyksestä juuri mitään. Silti näemme jatkuvasti mainontaa, joka perustuu erilaisiin palkintoihin ja luokituksiin.
Sijoittaja voi halutessaan käyttää yhtiöiden reagointia rahastojen palkintoihin epäsuorana yrityskulttuuritestinä. Siis sinä kuuluisana hiilikuilun kanarialintuna: miten hyvin tipu säilyy hengissä huolimatta markkinoinnin huitaisuista, rahastojen (piilo)kustannuksista ja muista kettumaisuuksista? Palkinnoista kerrottaessa tulisi nimittäin muistuttaa selvästi – ei vain pienellä harmaalla präntillä mainoksen alareunassa – että ne perustuvat menneisiin tuottoihin eivätkä juurikaan lisää tulevan ylituoton todennäköisyyttä.
Jos tämä kerrotaan suoraan, on se yksi merkki sijoittajan pitkäjänteistä vaurastumista edistävästä yrityskulttuurista. Mutta jos palkintoja hehkutetaan kuin ne olisivat oikeasti merkittävä syy tietyn rahaston valintaan, voi miettiä onko huomion keskiössä nykyisten asiakkaiden etu vai uusien houkutteluun tähtäävä markkinointi.
Sijoitustuotteet eroavat ratkaisevasti konkreettisista kulutushyödykkeistä. Kun jokin automalli tulee ykköseksi vaikkapa Tekniikan Maailman vertailussa, on todennäköisesti kyseessä varsin hyvä auto. Hinta saattaa voiton vuoksi nousta, mutta auto on luultavasti hyvä edelleen: rahalla saa.
Rahastopalkinnot taas kertovat vain ja ainoastaan siitä, että rahasto on jollain menneellä aikavälillä tuottanut hyvin. Aiempien voittajien palkintojen jälkeistä menestystä tutkimalla on helppo todeta, että laatua palkintohetkestä eteenpäin ne eivät takaa. Ja korkeat kustannukset ovat suoraan pois saadun palvelun laadusta eli siitä tuotosta, jota sijoitustuotteen ostamisella tavoitellaan.
Sijoitusmenestyksen avaintekijöitä ovat pitkäjänteinen suunnitelmallisuus, hyvä hajautus ja kustannusten pitäminen kohtuullisina. Hieman saattaa olla hyötyä siitäkin, jos oma rahastoyhtiö jaksaa muistuttaa, että näin todella on – eikä siis markkinoinnin keinoin maalaa harhateille johtavia tähtikuvioita sijoitusviestinnän muutenkin sekavalle taivaankannelle.
No, maalailuksi taisi mennä tämäkin. Siitä johtuvan kettuilun välttämiseksi asian ydin vielä lyhyesti selkosuomeksi: kiitos rahastotunnustuksista, mutta rationaalinen sijoittaja tekee valintansa niistä suuremmin piittaamatta.
SALKUNHOITAJAT
Helsingin Ekonomien sijoitusvarallisuutta hoitaa kaksi salkunhoitajaa, jotka ovat tällä hetkellä FIM ja Seligson & Co.
Salkunhoitoyhteistyö näkyy salkunhoitajien artikkeleina jäsenlehdessä sekä neljännesvuosittain järjestettävissä sijoittajaklubeissa.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 2/2019 sivuilla 6-7.