Kiva vai kova – ­Millaista johtamista tuloksenteko edellyttää? 

Kirjoittaja: Jan Holst, valmentaja, Novetos

Millaista johtamista menestyminen ja kestävien tuloksien tekeminen edellyttävät? Tämä on yksi kaikkien johtajien ja esihenkilöiden peruskysymyksistä. Tuleeko johtajan olla kova, asiakeskeinen ja tuloksentekoon fokusoitunut vai kiva, inhimillinen ja henkilökunnan hyvinvointiin ja viihtymiseen keskittyvä?

Voimme lähestyä tätä kysymystä kahden fiktiivisen johtajan tarinan kautta. He ovat molemmat kokeneita johtajia, jotka ovat löytäneet oman tapansa johtaa.

 

Kiva johtaminen luo hyvinvointia

Ihmisjohtaja Kiva on lämmin ja inhimillinen johtaja, jonka johtamisen fokuksessa on henkilökunnan hyvinvointi. Kiva tarkastelee organisaatiotaan yksilöiden kautta ja strategia ja toimintasuunnitelmat laaditaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Kivalla ihmisyys on kaiken toiminnan lähtökohta ja hänen päällimmäinen tavoitteensa on saada kaikki viihtymään ja kukoistamaan työssään. Kivan laajassa johtoryhmässä haetaan yhdessä ratkaisuja organisaatiota haastaviin kysymyksiin.

 

Kivaa arvostetaan hänen miellyttävän persoonansa ja inhimillisten arvojensa takia. Henkilökunta ylistää hänen reiluuttaan ja lähestyttävyyttään. Toisaalta soraääniäkin on kuultu toiminnan ajoittaisen tehottomuuden ja selkeiden rakenteiden puutteen takia. Myös Kivan kykyä tehdä päätöksiä ja asettaa rajoja on kyseenalaistettu.

 

Kova johtaja tekee tulosta

Tulosjohtaja Kova puolestaan johtaa numeroiden kautta. Fokus on rakenteissa ja tehokkaissa prosesseissa. Kovalla on maine nälkäisenä tuloksen ja muutoksen tekijänä, joka tietää miten rahaa tehdään. Kova johtaa organisaatiotaan tiiviin johtoryhmänsä kautta. Hän on ylpeä johtoryhmänsä tehokkuudesta ja nopeasta toimeenpanokyvystä. Henkilökunnaltaan Kova odottaa uutteruutta, luotettavuutta ja ennakoitavuutta. Kokemuksesta Kova on oppinut, että ihmisistä saa parhaan irti, kun heille antaa tarkat tavoitteet ja ohjeet. Selkeät toimenkuvat ja mittarit sekä jatkuva seuranta tekevät työnteosta sujuvaa ja tehokasta.

Samalla kun Kovaa arvostetaan hänen tuloksentekokyvystään, pidetään häntä etäisenä ja pelottava henkilönä, jolle ei uskalleta kertoa kaikista organisaation ongelmista. Puheet henkilökunnan heikkenevästä hyvinvoinnista ja pyöröoviefektistä hän kuittaa muutosvastarintana ja asiaan kuuluvana vaihtuvuutena.

 

Tulos vai hyvinvointi?

Kumpi johtamistapa sitten on parempi? Siinä missä Kova kykenee nopeisiin muutoksiin ja hetkelliseen tuloksentekoon, tuhoaa hänen johtamistyylinsä organisaation pidemmän aikavälin tuloksenteon paisuvilla työterveyskuluilla, henkilökunnan alhaisella motivaatiolla ja suurella vaihtuvuudella. Kivan johtamat organisaatiot voivat puolestaan olla hyvästä hengestään ja korkeasta työviihtyvyydestään huolimatta tehottomia, hitaita ja vailla kirkasta suuntaa ja tavoitetta.

 

Inhimillinen tulosjohtaminen

Johtaminen on luonteeltaan paradoksaalista, ja siksi haastavaa. Johtaminen on vahvasti tilannesidonnaista – välillä tulisi olla kiva ja välillä kova. Kestävä menestys edellyttää kirkasta strategiaa ja selkeitä tavoitteita. Tehokkuuden varmistamiseksi tulee olla rakenteita, prosesseja ja järjestelmiä, selkeitä tehtävänkuvia ja toimintaa ohjaavia mittareita. Samalla henkilökunta tulee asettaa toiminnan keskiöön. Johtaminen pitää nähdä huippusuorituksen mahdollistava palvelutehtävänä ja tuloksenteon oheen keskeiseksi menestymisen mittariksi pitää nostaa työn merkityksellisyys, henkilökunnan hyvinvointi ja jatkuva kehittyminen. Kivan tai kovan vastakkainasettelun sijaan tarvitaan inhimillistä tulosjohtamista.

 

Empaattisen jämäkkä johtaja

Empaattisesti jämäkkä johtaja on ihmislähtöinen ja suoraselkäinen. Hän osallistaa ja kuuntelee, mutta ei kavahda päätöksentekoa ja erimielisyyttä. Toimintaa ohjaavat kirkas ja yhteisesti jaettu strategia sekä selkeät tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Ihmisenä empaattisen jämäkkä johtaja on helposti lähestyttävä ja muut huomioiva. Samalla hän on myös tuloshakuinen kehittäjä ja päättäväinen suunnannäyttäjä. Hänelle rakenteet, prosessit ja järjestelmät luovat puitteet, joissa työtä tehdään.

Niiden puitteissa empaattisen jämäkkä johtaja jakaa vastuuta, valmentaa, innostaa ja inspiroi. Hän luo psykologista turvallisuutta ja kannustaa moniääniseen dialogiin sekä oppien ja ideoiden jakamiseen. Hän kannustaa jatkuvaan kehittämiseen ja kokeiluun. Epäonnistumisiakin sattuu mutta niistä opitaan. Hän uskoo ihmisen potentiaaliin kehittyä ja haluun tehdä hyvää. Hän johtaa järjellä ja tunteella saaden muut tuntemaan itsensä merkityksellisiksi ja ihmisinä hyväksytyiksi.

 

 

Artikkelin kirjoittaja, Novetoksen valmentaja Jan Holst toimii yritysten johtamisen, johtamiskulttuurin ja esihenkilötyön kehittäjänä. Hän on inhimillisen johtamisen ja positiivisen haastamisen lipunkantaja. Hänen työssään korostuvat valmentava johtajuus, osallistava esihenkilötyö ja merkityksellisyys. Ennen konsultointiuraansa hän on toiminut eri toimialoilla esihenkilö- ja johtotehtävissä, mikä antaa hänelle selkänojaa ymmärtää johtajuuden haasteita ja paineita. Jan haastaa ja innostaa asiakkaitaan jatkuvaan kehittymiseen, itsensä likoon laittamiseen sekä ajattelun ja toimintatapojen uudistamiseen.

 

TULEVA TAPAHTUMA

 

 

LUE JÄSENLEHTI 4/2022

 

 

VASTUULLINEN JOHTAJUUS

Vastuullinen johtajuus -kokonaisuus on Helsingin Ekonomien ja Novetoksen yhteistyökonsepti, jossa vastuullisen johtajuuden teemaa avataan pala kerrallaan. Novetoksen asiantuntijat tarjoavat uusinta tietoa, toimivia työkaluja sekä näkemyksiä ja kokemuksia johtajuuden kehittämisestä artikkeleissa sekä niihin liittyvissä webinaareissa.