Kirjoittaja: Konsta Erola, järjestötoiminnan moniosaaja, Kipinä Marketing
Kolmas sektori tarjoaa työtä, jolla on tarkoitus. Millaista osaamista kansalaisjärjestöt tarvitsevat ja millaisia ne ovat työnantajina?
Kolmannen sektorin arvo on ongelmien ratkaisemisessa: se tarjoaa ketteryyttä sinne, mihin julkiset palvelut eivät ylety. Se luo inhimillistä, yhteistä hyvää voitoista välittämättä.
Suomi on kansalaisjärjestöjen luvattu maa. Suomessa toimii noin 106 000 rekisteröityä yhdistystä. Järjestöihin lukeutuu monenlaisia toimijoita, ja niiden toimintatavat vaihtelevat vaikuttamistyöstä ja kampanjoinnista avustustyöhön, tutkimukseen ja asiantuntijapalveluihin. Useissa maissa, myös Suomessa, kolmas sektori on merkittävä palveluntuottaja julkiselle sektorille.
Tarve osaamiselle ja resursseille
Kansalaisjärjestöt muuttavat maailmaa, mutta ne tarvitsevat siihen apua – ensisijaisesti osaamisen ja resurssien muodossa. Monet yllättyvät, miten valtavasti ekonomeja löytyy myös kolmannen sektorin palveluksesta.
Suomessa järjestöissä tehdään yli 70 000 henkilötyövuotta, ja työskentelen ekonomien kanssa lähes päivittäin. Kylterit löytyvät samoista tehtävistä kuin muillakin sektoreilla: talous-, henkilöstö- ja IT-hallinnosta, markkinoinnista ja viestinnästä sekä erilaisista johtotehtävistä. Luonnollisesti myös suurella osalla varainhankkijoista on kaupallinen koulutus.
Paljon hyvää ja kivaa, mutta vähän rahaa
Näyttelijä Antti Holma kertoi Ylen haastattelussa valitsevansa kolmikannalla: hyvää, kivaa, rahaa. Kahden kolmesta pitää toteutua, jotta hän ottaa työn vastaan.
Kansalaisjärjestöissä näistä painottuvat kaksi ensimmäistä. Tai kuten järjestökollegani asian ilmaisi: “Isompi merkitys, huonompi palkkataso, ei pukupakkoa, aina ei tarvitse edes hiuksia pestä, mutta hillitön ralli koko ajan päällä ja työn ja vapaa-ajan erottaminen vaatii miltei mahdotonta eforttia”.
Järjestöjen työntekijöitä motivoi ensisijaisesti merkitys: työllä on todella tarkoitus, eikä parasta palkkaa makseta euroina. En voisi kuvitella parempaa motivaatiota työlleni kuin sen tarjoama hyvä jollekin toiselle.
Lisäksi työskentely on usein joustavampaa, ja työntekijöillä on mahdollisuudet vaikuttaa työnsä sisältöihin. Jos järjestötyön kokee omakseen, löytää sieltä taatusti myös hengenheimolaisiaan.
Hyvä ja kiva siis löytyvät, mutta rahaa on käytössä selvästi muita sektoreita vähemmän. Tämä näkyy niin palkkatasossa kuin budjeteissakin. Järjestöjen työntekijät ovat useimmiten alempaa keskiluokkaa – palkalla tulee toimeen, mutta sillä ei rikastu.
Pienet resurssit vaikuttavat myös itse tekemiseen ja syövät toisinaan sitä “kivaa”. Moni asia, joka yritysmaailmassa ostetaan rutiininomaisesti, on järjestöissä todella iso investointi. Pienemmistä palkoista johtuen myös osaamisen taso vaihtelee, joka puolestaan lisää “säätöä” ja kompleksisuutta.
Mahdollisuus hyödyntää osaamistaan johonkin, millä on väliä
Kansalaisjärjestöt palkkaavat mielellään osaajia myös yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Tämän lisäksi ne tarvitsevat tuekseen yrityksiä. Oli kyseessä sitten työnhakija tai palveluksiaan kauppaava yritys, on tärkeää ymmärtää kolmannen sektorin erityispiirteitä. Pelkkä aatteen palo ei lämmitä, jos ratkaisut tai osaaminen eivät vastaa todellisia tarpeita.
Järjestöt tarjoavat työtä, jolla on tarkoitus. Palkat eivät päätä huimaa, mutta työllä on oikea, inhimillinen arvo. Tämän merkitystä ei voi väheksyä: herään joka aamu pelastamaan maailmaa parhaiden kavereideni kanssa. Vähempään en osaisi enää tyytyä.
Konsta Erola on Kipinä Marketing Oy:n perustaja ja järjestötoiminnan moniosaaja, joka auttaa voittoa tavoittelemattomia organisaatioita viestinnässä, markkinoinnissa ja varainhankinnassa.
KATSO WEBINAARITALLENNE: Kansalaisjärjestöt työnantajina