Miksi mielikuvitusta tarvitaan kipeästi juuri nyt?
Se, mitä ei vielä ole, on ensin kuviteltava. Nousevien teknologioiden, kuten tekoälyn, robotiikan ja metaversen kohdalla kuvitteleminen on toisaalta helppoa, koska mikä tahansa on mahdollista. Samaan aikaan se on vaikeaa, sillä teknologian uutuudesta riippumatta, sen joutuu ensin käsittelemään vanhojen ajattelumallien varassa. Kun mediapäättäjät kohtasivat aikanaan internetin, heille ei oikopäätä tai ylipäätään syntynyt ideaa Twitteristä, Facebookista tai Youtubesta.
Nousevat teknologiat ovat ennen kaikkea haaste mielikuvitukselle, joka kärsii aina jossain määrin vanhojen ajattelumallien rajoitteista. Vaikka kuinka yritämme, näemme uudet teknologiat vanhojen linssien läpi. Kun tehtaiden höyrykoneet vaihdettiin sähkömoottoreihin, odotusten vastaisesti tuottavuus kohosi vain vähän tai ei ollenkaan. Tuottavuusloikka realisoitui vasta, kun sähkömoottorit nähtiin sähkömoottoreina eikä uusina höyrykoneina. Katsantokannan muutoksen perässä muuttuivat myös tehtaat. Aiemmin akselien ympärille rakennetut tuotantolaitokset organisoitiin uudelleen, palvelemaan prosessia kömpelön voimanlähteen sijaan. Se oli mullistavaa. Ja jälkikäteen täysin ilmeistä, mutta jonkun sekin piti ensin kuvitella ja kokeilla.
Suomen kannalta hieman huolestuttavaa on se, miten myöhään ja miten mielikuvituksettomasti tekoälyn hyödyntäminen on alkanut. Kuvaavaa on esimerkiksi se, miten OpenAIn ChatGPT on herättänyt päättäjäryppäät vasta nyt ikävään todellisuuteen, vaikka ennustavien, generoivien ja kieleen perustuvien teknologioiden kehityskulut ovat olleet ilmeisiä vähintään seitsemän tai kahdeksan vuoden ajan.. Kun juuri nyt kuvittelun ja kokeilujen pitäisi olla jo pitkällä, näyttää siltä, että useissa yrityksissä hankitaan vasta perustietoja. Oikeastaan meidän tulisi olla hälytystilassa, jos uusi yleiskäyttöinen teknologia ei sysää liikkeelle mielikuvitusta korporaatioissa ja julkisella puolella edes silloin, kun se on jo murtautunut yleiseen tietoisuuteen ja kymmenet tai sadat miljoonat ihmiset käyttävät sitä päivittäin.
Innovaatioiden nopeus ei ole hidastumassa, vaan kiihtymässä. Siihen on olemassa yksinkertainen syy: innovoinnin ja teknologioiden demokratisoituminen. Meistä kaikista tuli “tekoälykehittäjiä”, kun Open AI jatkoi Googlen aloittamaa tekoälyteknologioiden demokratisoimista. Google avasi mahdollisuudet koneoppimisen syväosaajille ja OpenAI tarjosi seitsemän vuotta myöhemmin kaikkien käyttöön generatiivisen ja keskustelevan tekoälyn, joka potkaisi käyntiin uuden aikakauden ihmisen ja koneen välisessä yhteistyössä.
Nousevien teknologioiden hyödyntämiseen liittyy luonnollisesti kaikenlaisia ongelmia. Teknologioilla on esimerkiksi niin sanottuja vääriä alkuja ja satsauksen ajoitus pitäisi saada kohdalleen, mutta ei sitä juuri koskaan suunnittelemalla saa. Erään nimeltä mainitsemattoman mediatalon johtaja totesi minulle lakonisesti ihmettelevänsä, miten he olivat ensin onnistuneet olemaan internetissä viisi vuotta liian aikaisin ja hetken kuluttua havainneet olevansa kaikesta viisi vuotta jäljessä. Ajoituksen saa todennäköisimmin oikein vain innovoimalla koko ajan, joskus jopa sellaisten teknologioiden parissa, joihin yrityksen johto tai asiantuntijat eivät itse usko.
On täysin asiallista kysyä, kuka sellaiseen hulluuteen nyt rahojaan laittaisi ja nimi, jonka osaan antaa vastaukseksi on Ed Catmull. Tapasin maailman ensimmäisen koko illan tietokoneanimaatioelokuvan tuottaneen ja satumaisesti menestyneen Pixarin perustajan ensin Helsingissä ja sitten Pixarin pääkonttorissa Kaliforniassa. Kun keskustelimme VR-teknologian käyttämisestä tarinankerronnassa Ed ilmoitti, ettei hän usko VR teknologian lyövän läpi elokuvallisessa tarinankerronnassa. Heti perään Ed kuitenkin totesi, että juuri siksi he sijoittavat miljoonia VR-tarinankerronnan kokeiluihin. “Haluan olla itse ensimmäinen, joka saa selville, jos olen väärässä”, Ed perusteli ennen kuin ehdin kysyä.
Suomalaiset yritykset ja julkisyhteisöt eivät ole kuuluisia tuottavuusharppauksistaan ja vaikka pidämme itseämme teknologian hyödyntämisen kärkimaana, olemme kaukana siitä. Nykyinen mielikuvitusvaje nousevien teknologioiden hyödyntämisessä antaa ymmärtää, että muutamia hienoja poikkeuksia (ja start up -yrityksiä) lukuun ottamatta, suomalaisissa yrityksissä ja yhteisöissä päätöksiä tekevät pääsääntöisesti höyrykoneenvirittäjät tai parhaimmillaankin vain käyttövoiman uudistajat. Mielikuvitukseen aika ajoin erehtyväiset mestarit nolattiin, hiljennettiin ja karkotettiin Ruotsiin ja Amerikkaan jo aikoja sitten.
Kirjoittaja: Henri Hyppönen
Kuvat: Ada Pääskysaari
Artikkeli on julkaistu uusimmassa jäsenlehdessä. Lue lehti alta!
