Oletko pohtinut, millaista olisi liittyä johonkin Helsingin Ekonomien kerhojohtokunnista? Kerhojohtokunnat ideoivat ja toteuttavat tapahtumia jäsenille. Business Partnersin johtokunnassa tekeminen on rentoa ja hauskaa! Nyt Mia Paul ja Samu Eskola kertovat lisää millaisista taustoista ovat liittyneet toimintaan ja millaista toiminta on ollut. Toimintaan pääsee usein mukaan joustavastikin. Tapahtumat ja tekemiset ovat monenlaisia, lue alta lisää.
Kirjoittajat: Mia Paul ja Samu Eskola
Mitä teet työksesi/missä olet töissä?
Mia: Toimin Microsoftilla ‘Azure-pilviasiantuntijana ratkaisumyyntitiimissä. Azure on yksi maailman kolmesta suurimmasta hyperskaalautuvasta pilvialustasta, ja me tarjoamme asiakkaillemme täyskattavan kokoelman pilviratkaisuja organisaatioiden erilaisiin tarpeisiin. Asiakkaani ovat suomalaisia Enterprise-kokoluokan organisaatioita ja yrityksiä erityisesti julkissektorilla.
Samu: Toimin ABB:llä Drives-liiketoiminnoissa henkilöstö-, organisaatio- ja kulttuuriaiheiden parissa paikallisesti Helsingin kampuksellamme ja globaalisti. Osaavat ammattilaisemme kehittävät ja myyvät taajuusmuuttajia eniten maailmassa ja Helsingissä sijaitsee globaali tuki muun muassa tuotekehityksessä.
Miksi olet mukana juuri Business Partnersissa?
Mia: Tapasin vanhan opiskelukaverini Jiajian kanssa lounaalla, ja hän houkutteli minut mukaan johtokuntaan. Olin myös opiskeluaikoina muutamassa aktiivitoiminnassa mukana ja ajattelin, että olisi hauska olla mukana myös alumnitoiminnassa. Meillä on Business Partnersissa todella mukava porukka, tähän oli helppo päästä mukaan. Pidän myös siitä, että meillä on hyvin eri taustaisia henkilöitä mukana. Tämän vuoksi myös tapahtumamme ovat monipuolisia.
Samu: Alun perin pääsin mukaan opiskeluaikoina opiskelijajäsenenä. Olin Aalto-yliopistolla Management- & International Business-koulutusohjelman ainejärjestön hallituksessa ja jo silloin joka vuosi hallituksesta pääsi opiskelijajäsen mukaan myös HEKO Business Partnersin johtokuntaan vaikuttamaan. Onneksi tämä hieno yhteistyömuoto on jatkunut myös sen jälkeen! Olen valmistumisen jälkeen jäänyt varsinaisena jäsenenä mukaan toimintaan, joka on ollut mukaansatempaavaa: meillä rennolla humoristisella otteella keskustellaan maailman menosta ja järjestetään mielenkiintoisia tilaisuuksia Helsingin Ekonomien jäsenille.
Mikä on parasta kerhojohtokunnan työskentelyssä?
Mia: Tapahtumien ideoiminen ja järjestäminen sekä uusiin ihmisiin tutustuminen! Hyvässä porukassa on helppo viihtyä. Lisäksi on ollut mielenkiintoista olla paraatipaikalla kuulemassa HEKOn toiminnasta.
Samu: Ehdottomasti meidän mahtava porukka ja ihmiset ylipäätään. Emme ainoastaan suunnittele mukavia antoisia tapahtumia vaan pidämme hauskaa, jaamme kokemuksia aiheesta kuin aiheesta, syömme hyvin ja vierailemme Helsingin ekonomien monissa mielenkiintoisissa tapahtumissa. Ihmisten ja tapahtumien kautta pääsee oppimaan monenlaisia työelämän(kin) asioita, joista on hyötyä.
Mikä on omasta mielestäsi Helsingin Ekonomien toiminnassa tulevaisuudessa yhä tärkeämpää?
Mia: Tulevaisuuden trendit, kansainvälisyys ja avoimuus toiminnassa sekä työelämään liittyvä tuki. Viime vuosina on tapahtunut ihan järjetön määrä muutoksia ja mullistuksia markkinoilla globaalilla tasolla. HEKO:lla on mielestäni tärkeä rooli tuoda esiin näitä kehityksiä sekä luoda keskustelua. Erityisesti toivoisin, että HEKO edesauttaisi omalta osaltaan Suomen markkinoiden kansainvälisyyttä ja tasa-arvoa, mm. paneelikeskusteluilla, koulutuksilla tai muilla kansainvälisyyteen rohkaisevilla tapahtumilla.
Samu: Yhä enemmän näkisin että opiskelijat voisivat olla mukana toiminnassa, joka toisi myös monimuotoisuutta mukaan toimintaan ja tapahtumiin. Itse olisin arvostanut ekonomiyhteisöä jo aiemmin opiskeluaikoina, sillä silloin erityisesti ekonomin työelämän kysymyksiä pyörii mielessä opiskeluelämän lisäksi. Myös sisältöjä ja tapahtumia englanniksi tulisi saada enemmän, jotta isompi joukko Suomessa asuvia ekonomeja voisi osallistua toimintaan, jossa suomen kieli ei ole vaatimus.
Miksi Helsingin Ekonomien jäsenen kannattaisi hakea mukaan kerhojen johtokuntatoimintaan?
Mia: Koska tää on kivaa 🙂 Saat uusia tuttuja ja kontakteja, pääset puuhaamaan ja järjestämään tapahtumia itseäsi kiinnostavista aiheista sekä edistämään alumnitoimintaa omalla paikkakunnallasi.
Samu: Toiminta on todella mukavaa ja antoisaa! Pääsee tapaamaan mielettömiä ihmisiä erilaisissa rooleissa ja eri taustoista, samalla kuitenkin monet kiinnostuksen kohteet ovat työelämässä samoja ja tämä kombinaatio tekee yhteisestä tekemisestä kiinnostavaa. Tapahtumien järjestäminen on tehty HEKO toimiston olemassaolon vuoksi todella helpoksi ja samalla pientä vaivaa vastaan päivälliset ovat piffattu kun tapaamme toimintaa suunnitellen. Päivällistapaamiset ovat hyvin rentoja meillä eikä ne ole tuottaneet muuta kuin iloa.
Mikä turhalta opiskelijana tuntunut vaihe ekonomiopiskelussa onkin osoittautunut yllättävän hyödylliseksi työelämässä?
Mia: Ryhmätyöt. Ne olivat joskus vähän rasittavia, esim. kun joutui laitettuna johonkin ryhmään eikä kaikkien työpanos aina ollut ihan tasavertaista. Proffat aina perustelivat, että tavoitteena on opetella yhteistyötaitoja. Työelämässä näitä taitoja onkin sitten tarvittu päivittäin, ja usein saa lisäpisteitä siitä, että pystyy johtamaan projekteja sekä koordinoimaan muiden tiimiläisten tekemisiä. Myöskin esiintymistaidot ovat kullan arvoisia työelämässä. Vielä ei ole tullut vastaan sellaista roolia, jossa ei olisi etua hyvistä presentaatiotaidoista. Jos esiintyminen jännittää, niin sitä kannattaa harjoitella juuri opiskeluaikana, kun on turvallista harjoitella.
Samu: En ikinä olisi arvannut kuinka todella tarpeeseen tulivatkin hyvin konkreettiset harjoitukset MS Excelin parissa. Monenlaista datankäsittelyä varmasti moni ekonomi tekee työkseen, ja sen käsittelyn taidot ovat tärkeitä. Lisäksi, vaikka omakin työrooli on varsin konkreettinen monessa suhteessa, tutkimuksellinen opiskelu on sekin ollut yllättävän tarpeen: erilaiset tilastolliset tekijät ja perusasioiden ymmärrys auttaa työssä, kun tehdään päätöksiä dataan perustuen.
Mikä on kokemuksiesi perusteella uniikkia suomalaiselle työkulttuurille?
Mia: Työ- ja vapaa-ajan tasapaino. Tässäkin on tietysti eroja firmojen kulttuurien välillä, mutta Suomessa lähtökohtaisesti painotetaan tasapainon tärkeyttä ja tarjotaan työntekijöille keinot palautua työstä. Tämä on ihan ehdoton tietotyöläisillä ja asiantuntijatyössä.
Meillä myös ollaan aika vaatimattomia, ei turhaa nosteta omaa osaamista tai onnistumisia esille, vaan töitä tehdään kovaa ja nöyränä. Vaatimattomuus ei kuitenkaan ole aina hyvä juttu, jos se tarkoittaa ettei uskalla tuoda esiin omaa tulostaan tai osaamistaan. Joskus tulee myös nostaa käsi pystyyn ja jakaa omaa ammattitaitoaan 🙂
Samu: Oman kokemukseni mukaan suomalaiset arvostavat keskimäärin enemmän teknologian tuomia mahdollisuuksia työskentelyssä. Tekniset työkalut työssä kuin työssä ovat meillä useammin priimaa. Lisäksi suomalaiset (ainakin minä) menevät asiaan suoraan, jolloin hiukan vähemmälle jää ehkä asiat pääasian ympärillä, jotka ovat joissain kulttuureissa erittäin tärkeitä.
Haluatteko jatkaa etätyön tekemistä myös COVID-19-tilanteen helpottaessa?
Mia: Olen ehdottomasti joustavan työtavan kannalla. Vaikka pandemia aiheuttikin tämän muutoksen pakosta, on sen myötä tullut niin valtavasti kehitystä, etätyön mahdollistavista työkaluista aina organisaatioiden työkulttuuriin. Mielestäni ei ole perusteita palata takaisin vanhaan malliin. Hybridityöskentely on nykyaikaa, ja antaa uusia vapauksia tehdä työtä juuri itselleen sopivalla tavalla, ja tämä taas on mielestäni yksi tärkeimmistä työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. On vanhanaikaista velvoittaa työntekijöitä istumaan toimistolla, jos työnkuva ei sitä vaadi. Nyt ei kovin monesta roolista voi enää sanoa, että läsnäolo olisi välttämätöntä.
Samu: Kuulun myös valtaosaan mitä ilmeisemmin viimeaikaisten tutkimusten mukaan: en halua palata kokonaan toimistolle työskentelemään, vaan olen jo tottunut hybridityöskentelyyn kotoa ja toimistolta. Työskentely hoituu usein tehokkaammin kotoa käsin. Toki on tärkeää tavata ihmisiä silloin kun se on mahdollista, sillä pidemmän aikavälin kehitystyö ja työyhteisön kokonaisvaltainen kehittyminen mielestäni vaativat myös tapaamista niin käytävillä vapaamuotoisesti kuin myös intensiivisten työpajojen parissa.
Mitä haluaisitte sanoa vinkiksi/terveisiksi työuraansa aloittavalle vastavalmistuneelle ekonomille?
Mia: Yksi parhaista saamistani vinkeistä on eräältä vanhalta esimieheltäni: kun olet vaihtamassa työpaikkaa, tee valintasi esihenkilön mukaan, älä pelkän työpaikan. Tällä hän viittasi siihen, että jopa siellä omassa unelmien työpaikassakin voi menettää kaiken motivaation, jos esihenkilösi ei osaa tukea sinua ja omaa kehitystäsi.
Sitten vielä oma vinkkini: on ihan ok muuttaa mieltään ja kokeilla erilaisia juttuja. Opiskeluja tai edes omaa uraa ei kannata ottaa liian vakavasti tai suunnitella tulevaisuuttaan liian jäykästi, sillä et voi tietää miten omat mieltymyksesi/työroolit/markkinat yleisesti muuttuvat tulevaisuudessa. Mene, kokeile, matkusta, ota harkittuja riskejä! Voi olla, että löydät itsestäsi vahvuuksia, joita et tiennyt sinulla olevan.
Samu: Pidä mielesi avoinna uudelle: lopulta esimerkiksi yliopiston kurssit eivät määrittele tulevaisuuttasi kovin pitkälle todennäköisesti. Työelämässä voi päätyä monenlaisiin kiinnostaviin projekteihin ja rooleihin, joista oppii paljon. Avoimesti kun suhtautuu tulevaisuuteen, voi löytää jotain mitä ei alunperin kuvitellutkaan, ja joka on parempaa, kun osasi odottaa. Lisäksi eri taustaisiin ihmisiin omalla alalla tai sen ulkopuolella tutustuminen antaa paljon: erilaisten näkökulmien ymmärtäminen on arvokasta työssä kuin työssä. Opiskelijoiden lisäksi alumneille eri järjestöt, kuten Suomen Ekonomit, tarjoavat hyviä mahdollisuuksia tutustua eri ihmisiin ja eri näkökulmiin.
Miten palaudut työstä? Mikä inspiroi vapaa-ajalla eniten?
Mia: Panostan perheen sekä ystävien vietetyn ajan laatuun, yritän priorisoida unta ja liikuntaa sekä yritän käydä mahdollisimman usein ulkoilemassa. Korona-aika opetti viihtymään luonnossa ja nyt en voisi olla ilman.
Samu: Hektistä arkea hyvin tasapainottaa liikunta ja ystävät. Tykkään paljon työpäivän jälkeen lähteä lenkille tai tekemään muuta aktiivista, jolloin ajatukset tuulettuvat, ja pääsen siirtymään vapaalle.
Mikä on tärkein oppi työelämässä tähän mennessä?
Mia: Kuinka olla “kasvumielinen henkilö”, toisin sanoen miten haastan itseäni tekemään minulle vaikeita asioita ja näin nopeuttamaan kehitystäni sen sijaan, että pidättäytyisin siinä mitä jo osaan. Kuten monilla muillakin aloilla, myös teknologia-alalla huijarisyndrooma on todella yleistä (organisaationi itse asiassa panostaa tämän taklaamiseen paljon), ja on ollut tärkeä oppi luottaa omaan tekemiseen sekä antaa aikaa omalle sekä muiden oppimiselle. Nykyinen esihenkilöni kertoi heti haastatteluissa ettei hän olettanut minun jo osaavan kaikkea, koska tässä firmassa pärjäävät ne, jotka ovat valmiita oppimaan kaikkea, niin sanotusti “know-it-all” versus “learn-it-all”. Tällainen organisaatiokulttuuri sopii minulle, ja olen päivittäin riemuissani siitä, että saan olla tällaisessa paikassa töissä. Kohtaan jatkuvasti haastavia tilanteita ja joudun puskemaan itseäni mukavuusalueeni ulkopuolelle, mutta on ollut todella koukuttavaa huomata, miten jyrkkä oma oppimiskäyräni on ollut nykyisessä työssäni. Kyky sietää epävarmuutta ja muutosta on työelämän uusi musta.
Samu: Minulla on kaksi tärkeää oppia, jotka ovat itselle olleet tärkeitä. Ensimmäiseksi, kaikki ei mene aina täydellisesti, ja se kuuluu työhön kuin työhön. Näissä tilanteissa usein voi tilanne turhauttaa, mutta kun ison kuvan pitää mielessä, kannattaa katsoa mihin keskittyy. Toiseksi, työstä asioita yhdessä mieluummin kuin erikseen. Yksin tekemisen sijaan kannattaa ottaa mukaan sparrailemaan muitakin, jolloin tekemiseen saa vahvuutta, ja luultavasti lopputulos on eheämpi ja kokonaisvaltaisempi.
Kiinnostaako sinua päästä mukaan HEKO Business Partnersin toimintaan? Voit ottaa yhteyttä vapaasti Miaan ja Samuun LinkedInissä!