Miten milleniaaleja tulisi johtaa?

Kirjoittajat: DI Atte Mellanen ja KTM, psykologi Karoliina Mellanen

 

Hyvinvointikin kaipaa johtamista – varsinkin milleniaalien mielestä

 

Toteutimme syksyllä 2019 laajan kyselyn työelämän nuorimman sukupolven, vuosina 1980-2000 syntyneiden millenniaalien, tarpeista johtamiselle ja työlle. Kysely, johon osallistui yli 1300 vastaajaa, oli taustatutkimus menestyskirjalle Hyvät, pahat ja millenniaalit – miten meitä tulisi johtaa, joka on kerännyt valtavasti mielenkiintoa ja kiitosta niin yrityselämän johtajilta kuin työntekijöiltä. Millenniaalien arvot, tarpeet ja asenteet niin työtä kuin muutakin elämää kohtaan poikkeavat aiemmista sukupolvista, minkä johdosta heidän johtaminen on usein koettu mahdottomaksi tehtäväksi – sitouttamisesta puhumattakaan.

 

Myös nuoret kokevat välillä olevansa työpaikoilla ajatustensa kanssa yksin. Kysyttäessä nuorilta tärkeimpiä tekijöitä esimiehessä kärkeen nousivat esimiehen ja työntekijän välinen luottamus, reiluus ja tasapuolisuus sekä tavoitteiden ja odotusten selkeä kommunikointi. Nämä olivat tärkeimpien tekijöiden joukossa myös vanhemmilla sukupolvilla. Se, mikä korostui millenniaalien vastauksissa suhteessa vanhempiin sukupolviin, oli työntekijän hyvinvoinnista huolehtiminen (4. tärkein tekijä).

 

Ensimmäinen ajatus voi olla, ettei ole esimiehen tehtävä toimia työntekijöiden hyvinvoinnin lapsenvahtina tai terapeuttina – eikä olekaan. Maailma on kuitenkin muuttunut ja tulee muuttumaan yhä kiihtyvää vauhtia. Siirryttäessä fyysisestä työstä ajatustyöhön, työn haasteetkin ovat muuttuneet. Aiemmin rajattiin selkeästi, ettei töihin tuoda yksityiselämän huolia. Nykyään kuitenkin ymmärretään, että se, mikä hiertää kotona, haastaa keskittymistä ja suorituskykyä myös töissä. Tällöin työntekijän työn ulkopuoliset ongelmat liittyvät myös esimieheen, sillä on tämän vastuulla, että työt tulevat tehdyiksi ja että työ vastaa työntekijän työkykyä ja resursseja. Vastuu työntekijöistä ei voi täysin olla esimiehelläkään, vaan taustalle on luotava turvallinen kulttuuri sekä rakenteet, jotka ovat osa organisaation strategiaa ja arvoja.

 

On muistettava myös, että tyhjästä kupista on vaikea kaataa muille. Ensimmäinen askel työntekijöiden hyvinvointiin panostettaessa alkaakin siitä, että esimiehen hyvinvoinnista huolehditaan. Ylistressaantuneen esimiehen, kuten kaikkien ihmisten, ajattelu ja tunne-elämä kaventuvat ja vastaanottavuus, empatia sekä pitkäpinnaisuus katoavat. Esimiehen on hyvinvoivana ja tuettuna helpompi kohdata muita ja tukea heitä työn ongelmakohdissa. Ja koska työn on nähty muuttuvan intensiivisemmäksi tarvitaan yhä ihmisläheisempää ja yksilöllisempää johtamista. Siksi olisikin tärkeää järjestää esimiehille esimerkiksi mahdollisuuksia koulutuksiin, vertaistukeen tai kunnollista työnohjausta.

 

Esimies voi huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista olemalla läsnä heidän arjessaan. Varsinkin millenniaalit haluavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi säännöllisesti. Helpoiten pysyt työntekijöidesi kuormituksesta ja työtä häiritsevistä tekijöistä kärryillä, kun vietät aikaa heidän kanssaan ja olet tavoitettavissa. Aito, vilpitön ja ajan kanssa kysytty kysymys ”mitä kuuluu?” on yksinkertaisuudessaan hyvin tehokas työkalu. Stereotyyppisesti somen avoimuuteen tottuneet nuoret kertovat yksityiselämästään ja kuulumisistaan paljon aiempia sukupolvia herkemmin, mikä voi tuntua jopa oudolta ja vieraalta esimiehelle. Tätä ei kuitenkaan tarvitse säikähtää, sillä tyypillisesti avoimuus kertoo luottamuksesta. On myös tärkeää kirkastaa organisaatiotasolla mitä esimieheltä näissä tilanteissa odotetaan ja antaa eväitä turvallisen keskustelun käymiseksi.

 

Esimiehellä ei tarvitse olla kaikkia vastauksia. Kun keskustelu on avattu, voidaan yhdessä pohtia, mitkä tahot voisivat olla avuksi ja miten ongelmista päästäisiin eteenpäin. Esimiestä voisi verrata hätänumero 112:een. Hän pyrkii ymmärtämään, mistä on kyse, millaista apua työntekijä tarvitsee, kuka tulisi kutsua apuun tai mihin suuntaan työntekijä tulisi ohjata. Joskus pelkkä keskustelu riittää. Tärkeintä on, että työntekijä tulee nähdyksi huoliensa kanssa eikä jää kamppailuineen yksin.

 

Työelämään astuessaan nuorella ei ole vielä käsitystä omista resursseistaan tai oman jaksamisensa rajoista. Millenniaalien kunnianhimo ja halu tehdä vaikutus usein vaikeuttavat liiallisen työtaakan huomaamista, jolloin varhaiset ja heikotkin signaalit on hyvä ottaa vakavasti, sillä uupumus heikentää luottamusta ja usein ajan mittaa aiheuttaa uuden työpaikan etsinnän. Esimiehen on työntekijän kuormituksen ylittyessä autettava työntekijää priorisoimaan työtään ja pidettävä huoli, että työ vastaa työntekijän osaamista. Esimiehen velvollisuus on myös tarttua epäkohtiin, tuntuivatpa ne kuinka haastavilta tahansa.

 

Hyvinvointi ei kuitenkaan synny ainoastaan poistamalla pahoinvoinnin tekijöitä. Vähintään yhtä tärkeää on lisätä hyvinvointia vahvistavia elementtejä työssä. Millenniaaleille tällaisia tekijöitä näyttäisi olevan yhteisöllisyys työpaikalla, kokemus työn merkityksellisyydestä ja itsensä kehittäminen kohti millenniaalin omaa visiota itsestään. Nämä nousivat millenniaalien tärkeimpien tekijöiden listalle lähes jokaisessa tekemässämme haastattelussa. Näiden lisäksi säännöllinen palaute ruokkii onnistumisen kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmista puhuminen antaa nuorelle kiintopisteitä sekä innostaa ja ruokkii motivaatiota. Esimies voi näyttää mallia, sillä myös häneltä kaivattiin inhimillisyyttä: omista unelmista ja kasvukokemuksista puhumista.

 

Hyvinvointia tukevien tekijöiden lisääminen johtamisessa yksilölliset tarpeet huomioiden on oleellista, sillä tällä näyttää olevan merkitystä siinä, kuinka hyvän arvosanan millenniaalit antoivat työlleen. Tällä oli puolestaan suora yhteys siihen, kuinka pitkään millenniaalit näkivät työskentelevänsä nykyisessä yrityksessä. Jopa 30 prosenttia niistä millenniaaleista, jotka antoivat parhaimman arvosanan työlleen, näkivät työskentelevänsä nykyisessä yrityksessä yli 10 vuotta – siis työuran, joka ei pitäisi edes olla mahdollista tälle sukupolvelle.

 

Artikkeli liittyy Ekonominaisten huhtikuussa järjestettyyn webinaariin ” Miten millenniaaleja tulisi johtaa?”. Katso webinaaritallenne täällä.