Onko nyt oikea hetki sijoittaa korkoihin?

 

Nollakorkojen aika on ohi. Joko olisi aika kasvattaa korkosijoitusten roolia osana kokonaisallokaatiota? Vastaus riippuu, kuten aina, sijoittajan tilanteesta ja tavoitteista, mutta ajatteluapua saattaa antaa pieni katsaus kysyntään ja tarjontaan.

Jos viime aikojen korkojen nousu on pääosin ollut heijastusta keskuspankkien reagoinnista inflaatioon, on kuluvana vuonna syytä kiinnittää erityistä huomiota kysynnän ja tarjonnan kehitykseen. Tarjontaa totisesti on tiedossa: pelkästään USA:n keskuspankki FED on kertonut taseensa keventämisestä ainakin 95 miljardin dollarin kuukausivauhdilla ja iso osa tästä purkautuu tarjontana korkomarkkinoille.

Atlantin tällä puolella kokonaistarjonnan hahmottaminen on monimutkaisempaa, mutta yli 750 miljardiin euroon päästään jo pelkästään ynnäämällä euroalueen julkisen vajeen rahoitustarve, osa elvytyksen aikaisista lainoista sekä uudet ilmasto-, energia- ja asepaketit. Euroopan komission arvio euroalueen bruttorahoitustarpeeksi ensi vuonna on noin 1300 miljardia euroa, mikä ei jää kauas koronakriisivuoden valtaisan elvytyksen paisuttamasta 1500 miljardin summasta.

Velanoton tarpeesta ei myöskään tulevaisuudessa liene epäselvyyttä, kun valtiot ympäri Eurooppaa ovat pyrkineet vaihtelevin elvytyskeinoin (esim. sähköavustukset Suomessa) hoitamaan ihmisiä kohdanneita taloudellisia haasteita. Samaan aikaan keskuspankit yrittävät hillitä inflaatiota korkoja nostamalla ja väistämättä tuleekin mieleen vanha vertaus veden äyskäröinnistä vuotavasta veneestä.

 

Kysyntä heräilemässä

 

Tarjonnan toinen puoli on kysyntä eli korkosijoittajat.

Pitkään jatkuneiden matalien ja lopulta nollakorkojen maailmassa korkosijoitusten osuus on monessa salkussa jäänyt aivan marginaaliin, mikä on toki ymmärrettävää. Kysyntää on ollut vähemmän, kun tarjolle on tuotu pääosin korotonta riskiä ja korkosijoittamisen syitä on pitänyt etsiä muualta kuin perinteisistä tasaisen tuoton argumenteista.

Inflaation hillintä ja elvytyskierrosten yhteisvaikutus on kuitenkin nyt johtanut sekä ohjaus- että markkinakorkojen nousuun, ja taantumapelot lisäävät samalla painetta yrityslainojen luottopreemioiden levenemiseen.

Tämä herättelee pikkuhiljaa monien korkosijoituksia pitkään karttaneiden kiinnostusta. On mielenkiintoista nähdä riittääkö tarjonnan kasvuun nähden tarpeeksi sijoittajia, jotka näkevät vaelluksen velkavuorelle houkuttelevaksi reitiksi eteenpäin.

 

Perusasioiden äärellä

 

Korkopuolen houkutusta sijoittajien keskuudessa lisännee ekonomistien melko yhdenmukainen näkemys inflaation ja mahdollisesti tulossa olevan taantuman tilapäisyydestä. Jos osakemarkkinan mollivire kuitenkin pitkittyisi, lisäisi se melko varmasti vakaata ja nimellistä tuottoa tarjoavien korkosijoitusten suosiota siitä huolimatta, että inflaation ylittävää reaalituottoa ei vielä olla lähelläkään.

Monet sijoittajat, sekä isot instituutiot että yksityishenkilöt, pohtivat parhaillaan korkoallokaation peruskysymyksiä. Kohoavatko korkotasot vielä nykyisestä? Ja jos, niin kuinka pitkään ja kuinka korkealle? Levenevätkö yrityslainojen luottopreemiot? Julkisen sektorin velkaemissioista ei varmaan tule jatkossakaan olemaan puutetta, mutta näkyykö tämä jo täysimääräisesti nykyisessä korkotasossa?

Näihin kysymyksiin ei tiedetä vastauksia etukäteen. Juuri siksi onkin hyvä lähteä jälleen kerran pohdinnoissa liikkeelle sijoittajan omasta pitkäjänteisesti sijoitussuunnitelmasta ja sovittaa mahdolliset muutokset korkosijoituksissa laajemman suunnitelman tarjoamaan kehikkoon. Ja ehkä edetä maltillisin askelin. Nopeat liikkeet allokaatiorajojen laidalta toisella voivat olla paikallaan joskus, mutta yleensä varovaisuus on riskienhallinnan kannalta valttia.

 

Kirjoittajat

Jarkko Niemi, Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj

Sakari Jääskeläinen, LähiTapiola Varainhoito Oy

 

Helsingin Ekonomien sijoitusvarallisuutta hoitaa kaksi salkunhoitajaa, LähiTapiola Varainhoito (Seligson & Co:n tuottein) Ja Mandatum. Salkunhoitoyhteistyö näkyy mm. salkunhoitajien artikkeleina jäsenlehdessä ja sijoittajaklubiwebinaarein.

 

 

Sijoittajakulbi: Miltä näyttää sijoitusvuosi 2023?

Katso tallenne eLoungesta!