Yksi aikakausi päättyi helmikuussa, jolloin Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu muutti Etu-Töölöstä Espoon Otaniemeen.
– Täällä on komeat puitteet opiskelulle, toteaa kampusta esittelevä Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden (KY) puheenjohtaja Arttu Aine.
Viidettä vuotta opiskelevalle Aineelle talo on tuttu. Kandidaatin tutkintoon liittyvät opinnot on järjestetty vuodesta 2015 lähtien Otaniemessä.
– Kuulun siihen opiskelijoiden joukkoon, joka on aloittanut ja käynyt kaikki opintonsa täällä. Töölön rakennus ei ole niin tuttu.
Keväästä lähtien myös maisterivaiheen opiskelijat siirtyivät Espooseen. Useimmilla kaipuu Helsinkiin on Aineen mukaan jäänyt muun opiskelijatoiminnan jalkoihin.
– Uusi kampus on otettu todella positiivisesti vastaan. Esille tulleet ongelmat ovat olleet pieniä ja liittyneet lähinnä puuttuviin vessaharjoihin ja verhoihin, KY:n puheenjohtaja kertoo.
Burnout uhkaa opiskelijoita
Kauppakorkeakoulun rakennus on vaikuttava. Klusteriaulan jyhkeät kiviportaat ja kultaiseksi maalatut kaiteet kiiltävät luonnonvalossa. Sisustus mukailee Töölön rakennuksen henkeä.
Puitteet ovat viimeisen päälle, mutta jokin opiskelussa mättää. Uusimman AllWell? -hyvinvointikyselyn mukaan 20 prosentilla Aallon opiskelijoista on vakava riski sairastua burnoutiin eli loppuunpalamiseen.
Huoli opiskelijoiden uupumisesta nousi kesän alussa myös julkiseen keskusteluun. Mediassa opiskelijoita sympattiin, mutta myös toisenlaisia äänenpainoja esiintyi. Joidenkin mielestä opiskelijat valittavat pienestä.
– Lehtikirjoituksissa esiintyi välillä erikoisia näkökulmia, että ennen oltiin rautaa ja ei valitettu turhasta, Aine muotoilee.
Opiskelijoiden uupuminen on hänen mukaansa vakava asia.
– Ruuhkaista on opiskelijan arki nykyään. Opintomenestyksen lisäksi painetta aiheuttaa se, että jo varhaisessa vaiheessa opiskelijoiden pitää lähteä kartuttamaan CV:tä työelämää varten, hän kertoo.
Moni opiskelija on töissä opintojen ohessa. Syynä ei ole Aineen mukaan välttämättä raha vaan ansioluettelo.
– Työkokemus on tietenkin tärkeää, mutta trendinä tuntuu olevan se, että jo kandivaiheessa mennään töihin. Aikaisemmin se oli ehkä maisterivaiheen juttu, että opiskellaan ja tehdään töitä samaan aikaan.
Kilpailua ja suorittamista esiintyy Aineen mukaan erityisesti rahoitusta pääaineena lukevien keskuudessa.
– Kilpailu alkaa jo siinä, että rahoitukseen on vaikea päästä sisään. Myöhemmin on myös saatava hyviä arvosanoja, koska niitä kysytään työhaastatteluissa. Isot konsulttiyritykset (”Big4”) esimerkiksi edellyttävät hyvää koulumenestystä. Arvosanoja myös vertaillaan opiskelijoiden kesken, joka varmasti luo painetta, Aine kuvailee.
Aine on tyytyväinen, että opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta puhutaan. Hän on pitänyt teemaa esillä myös KY:n puheenjohtajana.
– Uupuminen on ehkä ollut aikaisemmin tabu, mutta olemme yrittäneet tuoda sitä esille. KY:llä olemme esimerkiksi tuoneet asiaa yliopiston tietoisuuteen ja painottaneet, että kyseessä on oikeasti iso asia. Vuoden alusta lähtien meillä on ollut koulun kanssa säännöllisiä tapaamisia, joissa asiaa on mietitty.
Aine toivoo, että tutkintoja järkevöitettäisiin siten, että ne olisivat aikataulullisesti paremmin suunniteltuja.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että esimerkiksi Aallon viiden periodin malli ei välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta, hän sanoo.
Hyvinvointi kiinnostaa
KY on kartoittanut omien vapaaehtoistensa hyvinvointia omalla kyselyllä. Tulosten mukaan useat kokevat opinnot vapaaehtoistoiminnan ohella stressaaviksi. Kyselyn laatimiseen käytettiin psykologien apua.
– Teemme syksyn aikana tulosten pohjalta ratkaisuja, joilla pyrimme edistämään vapaaehtoistemme hyvinvointia. Myös tähän käytämme ammattilaisten apua, Arttu Aine kertoo.
Hyvinvointi näkyy myös KY:n tapahtumatarjonnassa.
– Olemme miettineet perinteisten alkoholipitoisten tapahtumien rinnalle tilaisuuksia, joissa ei vedetä niin sanotusti päätyyn. Tulossa on siis yhä enemmän henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin keskittyviä tapahtumia. Väitän, että nuoret eivät myöskään enää niin paljoa ryypiskele kuin ennen, Aine kertoo.
Tasapainoa työn ja opiskelun välille
Tieto- ja palvelujohtamiseen erikoistuvan Arttu Aineen kandidaatin tutkinto on yhtä kurssia vaille valmis. Hän kertoo onnistuneensa löytämään tasapainon opiskelun, työn ja vapaaehtoistoiminnan välille.
– Välillä on todella paljon hommia ja toisinaan on rauhallisempaa, KY:n puheenjohtaja toteaa.
Opiskelijatoimintaan Aine kertoo päätyneensä sattumalta. Ennen puheenjohtajuuttaan hän toimi KY:n kulttuurijaoston hallituksessa ja korkeakouluvaliokunnassa sekä musiikki- ja kulttuurijärjestö Speksissä.
– Tein paljon vapaaehtoishommia lukiossa, joten kauppikseen tullessani mietin, että nyt keskityn täysillä kouluun ja valmistun niin nopeasti kuin mahdollista. Kauppakorkeakoulussa opiskeleva armeijakaveri houkutteli kuitenkin Kultuurijaoston infoiltaan. Sitä kautta ajauduin aina seuraavasta hommasta seuraavaan ja lopulta KY:n puheenjohtajaksi.
Puheenjohtajuutta Aine kuvailee mielenkiintoiseksi kokemukseksi.
– On ollut todella opettavainen kokemus, johon on liittynyt paljon edustamista ja esiintymistä sekä käytännön hallitustyötä.
Ruuhkaiselta vaikuttaa myös KY:n puheenjohtajan arki. Miten Aine huolehtii omasta jaksamisestaan?
– Pitää muistaa tasapaino töiden ja vapaa-ajan välillä ja aikatauluttaa aikaa myös itselleen. Omasta jaksamisesta huolehdin rentoutumalla elokuvien ja sarjojen äärellä. Urheilua harrastan lisäksi golfaamalla, laskettelemalla ja käymällä kuntosalilla. Perheen ja kavereiden kanssa ajan viettäminen kuuluu tietenkin myös pakettiin, Arttu Aine kertoo.
Teksti: Matti Lepistö, tiedottaja, Helsingin Ekonomit
Kuvat: Henni Hyvärinen
Lue myös:
Opintojen ja työn yhdistäminen uuvuttaa