Sote-toimialan kehitysnäkymät

Terveysala ei ole yksinomaan menoerä, vaan myös kasvuala, kertoo TEM:ltä Jaana Lappi avauspuheenvuorossa maaliskuun alussa järjestetyssä Helsingin Ekonomien Vaikuttajaekonomien järjestämässä tilaisuudessa. Illan tilaisuudessa kiteytyi hyvin se, että terveysalalla on positiivisia vientinäkymiä. Tilaisuuden aihetta sote -toimialan kehitysnäkymiä lähestyttiin asiantuntijapuheenvuorojen kautta monipuolisesti niin maakuntien, markkinoiden kuin terveysteknologian tutkimuksen ja innovaatioiden tulokulmista.

 

Useat käsitellyt aiheet säilyvät relevantteina riippumatta sote-mallista. Vaikkakaan sote-uudistus ei toteudu kuluvalla hallituskaudella, tarve ratkaisulle ja rakenteellisille uudistuksille ei katoa mihinkään, koska suomalaiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän hoitoa. Toisaalta taas ollaan huolissaan lähivuosien tilanteesta kunnissa, kun terveysmenot kasvavat. Toivottavaa toki on, että jo tehtyä työtä voidaan hyödyntää uudessa valmistelussa seuraavalla hallituskaudella, koska jonkinasteista uudistusta tullaan alalla tarvitsemaan. Eri sairaanhoitopiirit ovat tehneet omaa valmisteluaan, joka tähtää samoihin tavoitteisiin kuin sote-uudistus tähtäsi, mm. liittyen tietojärjestelmiin, hoitoketjuihin ja tukipalveluihin.

 

Muutoksen ajureina terveysalan liiketoiminnassa toimivat mm. modernisointi datapohjaiseksi, asiakkaan merkitys aktiivisena osallistujana ja yritysten uudistuvat strategiat ja liiketoimintamallit. Kustannuspaineet pakottavat toisaalta taas palveluiden ja tuotteiden maksamisen mallien uudistamiseen ja toimintojen yhtenäistämiseen ja uudenlaisiin kumppanuuksiin ja allianssimalleihin.

 

Maakuntien tulokulma – tärkeimmät tekijät palveluntuottajien ohjaamiseen

 

Katja Kolehmainen, projektinjohtaja, KTT, Muutosjohdon akatemia

 

Projektinjohtaja, KTT Katja Kolehmainen listasi tekijöitä, mitkä edesauttavat sitä, että maakunta järjestäjänä voi ohjata palveluntuottajia niin, että maakunnan käytettävissä olevilla varoilla saadaan tuotettua asukkaiden tarvitsemat, vaikuttavat palvelut.

 

Tärkeimmät tekijät palveluntuottajien ohjaamiseen:

  • Asiakastarpeen ennakointi, asiakastarvepohjainen segmentointi ja palvelutarjoaman kehittäminen
  • Asukkaiden hyvinvoinnin proaktiivinen edistäminen
  • Resurssien allokointi kustannusvaikuttavasti, mikä edellyttää:
    o Vaikuttavuuden ja laadun entistä selkeämpää määrittämistä ja mittaamista
    o Vaikuttavuuteen ja laatuun liittyvien tulostavoitteiden linkittämistä entistä voimakkaammin oman tuotannon, valinnanvapauspalveluiden sekä ostopalveluiden ohjaukseen
    o Sopimusten johtamisen ja strategisen hankinnan osaamisen vahvistamista
  • Tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen ja integroiminen osaksi johtamista
  • Monituottajamallin proaktiivinen kehittäminen sekä jatkuva vuoropuhelu nykyisten ja potentiaalisten palveluntuottajien kanssa

 

Markkinoiden tulokulma – tilannekatsaus sote-alan yrityksistä, missä mennään?

 

Terhi Tevamari, valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan toimialapäällikkö, KTT, TEM

 

Toimialapäällikkö, KTT Terhi Tevamari lähestyi sote-toimialan kehitysnäkymien aihetta markkinoiden tulokulmasta. Tevamari konkretisoi, kuinka sote-markkinoiden eri toimijoiden (yksityinen, julkinen, kolmas ja neljäs sektori) tulisi huomioida se, että kaiken keskiössä on asiakas, jolle pitää muodostaa yksi saumaton kokonaisuus mahdollisesta kilpailusta huolimatta.

 

Julkisesti rahoitetussa palvelujärjestelmässä järjestäjän roolina on orkestroida koko tuottajakenttä ja sen osaaminen toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen siten, että esim. väestön hyvinvoinnin kasvu, potilaan / asiakkaan paras mahdollistuu. Tuottajakentän tulee olla moninainen ja sisältää vaihtoehtoja, jotta asiakkaat / potilaat saavat tarpeitaan vastaavia palveluja. Tässä kokonaisuudessa myös alan pk-toimijoilla on tärkeä rooli osana sote-palvelujärjestelmää. Pk-toimijoiden asemaan sote-markkinoilla pitäisikin kiinnittää huomiota.

 

Huolimatta sote-uudistuksen kaatumisesta, taustalla olevat ratkaistavat asiat ovat hyvin samanlaisia. Miten kehitetään ja tuotetaan yhä parempia ja vaikuttavampia palveluja, missä asiakkaan pitäisi olla kaiken toiminnan keskiössä. Tulee myös tuntea alueen palvelutarjonta, siinä tapahtuvat muutokset sekä yrityskentän moninaisuus.

 

Mihin juuri nyt tulisi keskittyä?

  • sektori- ja toimialarajat ylittävään yhteistyöhön
  • kumppanuuksiin ja ekosysteemeihin
  • alueiden tarpeiden ja erojen huomioimiseen
  • yhteiskehittämiseen yritysten kanssa
  • kattavan tietopohjan tuottamiseen markkinoista toiminnan kehittämisen tueksi
  • uusiin yhteistyöntekemisen tapoihin ja
  • hyvinvoinnin kasvusta tulisi saada Suomeen uusi nousu- ja vientiala

 

Oheisiin keskittymiskohteisiin on haettu ratkaisua mm. Soteuttamo-konseptilla. Tämä tukee monituottajamallin proaktiivista kehittämistä ja jatkuvaa vuoropuhelua nykyisten ja potentiaalisten palveluntuottajien kanssa.

 

EK-elämä ja sote-palvelujärjestelmä vaatii yhteensovittamista. Minkä lisäksi tarvitaan uudenlaista vuoropuhelua, yhteiskehittämistä ja ohjausmekanismeja. Järjestäjän rooli orkestroida alueen osaaminen, resurssit ja verkostot kohti yhteistä päämäärää, hyvinvoinnin kasvua. Myös markkinaymmärrys on keskiössä. Sote-alalle on tullut suuryrityksiä lisää ja liikevaihto on kasvanut. Miten alan pk-sektorille saadaan kasvua?

 

Terveysteknologian tutkimuksen ja innovaatioiden tulokulmat

 

Sampo Sammalisto, ohjelmapäällikkö, FT, Business Finland

 

Terveydenhuollon globaalit haasteet ja muutosajurit haastavat H&T-toimialaa vahvasti mm. seuraavilla osa-alueilla; kroonisten sairauksien kasvava taakka, alan kuluttajalähtöistyminen, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon rooli, personoidun hoidon ja yksilöllistetyn lääketieteen vaikutukset hoitoketjuihin, datan ja tietovirran rooli hoidon kohdentamisessa ja koordinoinnissa sekä mobiilin hoidon rooli tulevaisuudessa.

Suomessa ollaan edelläkävijöitä datan keräämisen tavassa ja hyödyntämisessä. Sairauksien korvattavuuteen ja sääntelyyn on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Suuntaus on kohti arvo- tai tulosperusteista korvattavuutta ja fokusoituminen terveyden lopputulemiin. Hoidon hinnan asemesta tulisi puhua ennemminkin hoidon lopputuloksista. Illan aikana pohdittiin myös sitä, että poistuvatko maiden rajat globalisaation myötä terveydenhuollossa.

Business Finlandin ohjelmapäällikkö FT Sampo Sammalisto kertoi terveysteknologian tulevaisuudesta ja vientinäkymistä maailmalle. Esityksessä hän kävi läpi myös tutkimus-, innovaatio- ja liiketoimintakekosysteemejä ja arvoverkkoja, sekä yksilöllistetyn lääketieteen roolia Suomen tulevaisuudesta ja ennaltaehkäisevästä hoidosta.

 

Viisi tärkeintä nostoa aiheesta:

 

  1. Suomalainen terveysalan yrityskenttä työllistää noin 80.000 henkilöä ja tuottaa vuosittain liikevaihtoa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Terveysalalla toimivat yritykset voidaan karkeasti jakaa
    Kappalemäärä Liikevaihto Henkilöitä
    Terveysteknologiayritykset 400 kpl 3 mrd € 10 000 hlöä
    Lääkekehitys- ja tutkimusyritykset 100 kpl 2,5 mrd € 5400 hlöä
    Sosiaali- ja terveyspalvelut 19 000 kpl 5,5 mrd € 67 000 hlöä
  2. Vientiä ajavat terveysteknologiayritykset, mutta lääkeyhtiöt ovat investoineet huomattavia summia tutkimukseen Suomessa. Sote-alan yritykset ovat lähes yksinomaan kotimarkkinayrityksiä.
  3. Terveysteknologian vienti on vuosittain yli 2 miljardia euroa ja vienti on kasvanut tasaisesti yli 5 prosentin vuositahdilla. Huomionarvoista on se, että terveysteknologian kauppatase on ylijäämäinen ja kumulatiivinen ylijäämä viimeisen 20 vuoden aikana ollut yli 10 miljardia euroa.
  4. Suomalainen lääketieteellinen perustutkimus kiinnostaa entistä enemmän kansainvälisiä lääkeyhtiöitä. Tästä konkreettinen esimerkki on FinnGen-projekti, jossa on mukana suomalaisten julkisten toimijoiden lisäksi yhdeksän kansainvälistä suurta lääkeyhtiötä. Hankkeessa selvitetään 500.000 suomalaisen geeniperimä ja tutkitaan yleisten kansantautien tautibiologiaa tavoitteena kehittää uusia ja parempia hoitoja, jotka hyödyttävät sekä suomalaisia että ulkomaisia potilaita.
  5. Business Finland on panostanut pitkäjänteisesti terveysalan innovaatio-, vienninedistämis- ja investointien houkuttelutoimintaa. Päätyökaluna toimivat Business Finland-ohjelmat Personalized Health ja Smart Life Finland.

 

Artikkeli perustuu 7.3.2019 Vaikuttajaekonomien järjestämään tapahtumaan Sote-toimialan kehitysnäkymät.