Teksti: Miki Toivonen, 3. vuoden kauppatieteiden opiskelija, kuva: Aino Röyskö
Kauppatieteilijän polku kohti valmistumista ja työelämää on muuttunut paljon. Suoraviivainen opiskelu, sitten työelämä -malli on vaihtunut hybridimäiseen tapaan toimia. Opiskeluiden aikana kerätään laajasti työkokemusta sekä kansainvälistytään. Opiskelu voidaan kokea paikoin stressaavaksi ja kilpailuhenkiseksi, mutta toisaalta opiskelujen joustavuus koetaan positiivisena.
Kylteri eli kauppatieteiden opiskelija on erittäin kunnianhimoinen yksilö, jonka ensimmäinen tavoite on saada paperit ulos koulusta ja imeä opiskelusta paljon teoreettisia malleja käytännön työelämää varten. Tämä vaatii kuitenkin välillä pitkiä päiviä. Kylteri on myös sosiaalinen eläin ja hänen ei tarvitse painaa kouluhommia yksin, jos ei niin halua. Lähes kaikissa koulutehtävissä auttaa, jos näkemyksiä on monenlaisia. Miltei jokaisella kurssilla opiskelu tapahtuu ryhmissä ja opiskelutoveruus syventyy usein myös aidoksi ystävyydeksi.
Lukioajat ovat jääneet kylterillä kauas taakse, ja nuori aikuinen on ottanut ison askeleen kohti aikuisikää aloittaessaan yliopiston. Monet muuttavat pois kotoa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja alkavat pyörittämään omaa talouttaan. Opiskeluajat on se viimeinen vaihe ennen täyttä “aikuistumista”.
Töitä ja opintoja sopivassa suhteessa
Tämän päivän kylterille on tyypillistä yhdistää työt ja opinnot. Kolmannen vuoden opiskelija Miki Toivonen kertoo, että sen mahdollistaa opintojen joustavuus sekä se, että suurimmalla osalla kursseista ei ole pakollisia läsnäoloja. Toivonen työskenteli viime vuonna noin kymmenen päivää kuukaudessa controllerin työtehtävissä ja suoritti samalla suositusten mukaisen määrän opintopisteitä. Nykypäivän kylteri kokee, että opiskeluaikana on lähes pakko kartuttaa osaamistaan käytännössä, sillä kilpailu työpaikoista on kovaa valmistumisen jälkeen. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista ja opintotuki ei riitä kattamaan kaikkia kuluja. Toivonen sanoo olevansa kiitollinen ilmaisesta koulutuksesta sekä opintotukijärjestelmästä, mutta korostaa, että myös opiskelija haluaa käydä silloin tällöin leffassa sekä katsomassa vaikka miltä elämä länsinaapurissa näyttää.
Tutkintorakenne ja kansainvälistymistä
Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja sen tavoiteaika on kolme vuotta. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen tavoiteaika on kaksi vuotta. Toivosen mukaan 60 opintopisteen vuosittainen tahti on sopiva, vaikka samaan aikaan käy töissä. Aikaa jää myös muille tärkeille asioille elämässä, kuten perheelle ja harrastuksille.
Suuri osa koulun opiskelijoista sisällyttää ulkomaanvaihdon kandidaatin ja/ tai maisterin tutkintoonsa. Vaihto-opiskelukohteissa opiskelija voi suorittaa tutkinnoista vähintään 24 opintopistettä tai maksimissaan 30. Toivosen mielestä on upeaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vaihtoon, sillä se on paras tapa saada uusia näkökulmia maailmalta kauppatieteiden opiskeluun.
Tutkintoihin on mahdollista yhdistellä myös eri tutkintoja keskenään, vaikkakaan se ei ole vielä kovin yleistä. Aalto-yliopistossa vaikkapa sivuaineen voi suorittaa toisesta korkeakoulusta, kuten esimerkiksi teknilliseltä puolelta. Toivonen kokee, että opintopolun pitäisi olla huomattavasti nykyistä selkeämpi, jotta uskaltaisi valita kursseja rohkeammin toisen korkeakoulun puolelta.
Opiskelun haasteet sekä hyödyt
Yksi kylterin suurimmista haasteista on stressi tulevaisuudesta. Pelkkä luennoilla käyminen ei riitä, vaan myös tulosten tulee olla erinomaisia, sillä markkinoilla on paljon hyvin kouluttautunutta työvoimaa. Positiiviselta puolelta Toivonen mainitsee tämän päivän opiskeluissa opintojen joustavuuden sekä verkossa olevien opiskelumateriaalien laadun: professorit ovat onnistuneet siirtämään henkisen pääomansa onnistuneesti myös itseopiskelumateriaaleihin.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien verkkolehdessä 4/2018 sivuilla 28-29.