Tasa-arvoinen kestävyysmurros ja kohtuutalous Oslon tiedekonferenssin ytimessä
Kirjoittajat: Marjo Keränen ja Merja Turpeinen
v
Kuvassa Merja Turpeinen ja Marjo Keränen
Kesäkuun lopussa Oslossa järjestetty kansainvälinen Degrowth & Ecological Economics -konferenssi kokosi yhteen 1200 tutkijaa, aktivistia ja asiantuntijaa eri puolilta maailmaa keskustelemaan ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisista tulevaisuuksista. Tapahtuman teemana oli “Building socially just post-growth futures – linking theory and action”, ja sen järjestäjinä toimi mm. Rethinking Economics Norway, Oslon yliopisto ja Norwegian Institute for Nature Research.
Konferenssin teema huomioiden matkamme Osloon toteutettiin mahdollisimman vähäpäästöisesti: junalla Helsingistä Turkuun, laivalla Tukholmaan ja sieltä junalla Osloon. Vaikka reitin päästöjen tarkka laskeminen osoittautui yllättävän haastavaksi, itse matka taittui pintoja pitkin erittäin sujuvasti. Tästä kiitos etenkin erinomaisen julkisen liikenteen, josta meillä on etuoikeus nauttia täällä Pohjoismaissa.
Oslon tiedekonferenssi tarjosi osallistujille ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä kohtuutalouden (degrowth) ajatteluun, joka haastaa perinteisen talouskasvun paradigman. Sen tavoitteena on purkaa yhteiskunnan kasvuriippuvuutta ja optimoida hyvinvointia taloudellisten mittareiden sijaan – nykyinen rajaton kasvu ei ole matemaattisesti mahdollista rajallisilla luonnonvaroilla.
Konferenssissa esitettiin yli 900 tieteellistä artikkelia, joten valinta itselle kiinnostavien aiheiden välillä vaati suunnittelua. Tapahtuman vaikuttavinta sisältöä olivat päivittäiset plenary-esitykset, joissa käsiteltiin muiden muassa vihreän siirtymän tasa-arvoisuutta, degrowthin eurokeskeisyyttä ja kestävyysmurroksen strategioita ja taktiikoita. Puhujina oli mm. donitsitalousmallin kehittäjä ekonomisti Kate Raworth, ekologian professori Alf Hornborg sekä ekonomisti Thomas Piketty.
Konferenssin esitykset selvensivät hyvin sitä, että degrowth ei tarkoita taantumaa, vaan hallittua siirtymää kohtuullisempaan, ekologisesti kestävään ja sosiaalisesti tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Yksi kohtuutalouden päätavoitteista onkin vähentää materiaalintuotantoa ja kulutusta niin, että kaikille saavutetaan hyvä elämä planeetan rajoissa. Tarpeettomia asioita, kuten pikamuotia, fossiilisia polttoaineita ja eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta vähennetään ja ihmiselle välttämättömiä asioita, kuten julkisia palveluita ja uusiutuvan energian tuotantoa lisätään.
Merjaa puhutteli erityisesti viestintään liittyvät esitykset. BBC:lle degrowthista dokumentin tehnyt ohjaaja Alvaro Alvarez kertoi tuotantoprosessista, ja ekonomisti Katy Shields esitteli podcast-sarjansa Tipping Point, joka avaa vuonna 1972 julkaistun klassikkoteoksen ‘Limits to Growth’ taustoja. Esityksissä painotettiin, kuinka tärkeää on kertoa kohtuutaloudesta ymmärrettävästi ja vaikuttavasti laajalle yleisölle.
Marjoa puolestaan inspiroivat teknologiaa ja tekoälyä käsittelevät keskustelut. AI:n rooli kestävyysmurroksessa herätti kysymyksiä: käytetäänkö sitä ratkaisemaan vain rikkaiden priorisoimia ongelmia, vai voisiko se aidosti edistää globaalia tasa-arvoa? Teknologialla ei voida ratkaista ekokriisiä, mutta sen vastuullisella ja demokraattisella kehityksellä voidaan mahdollisesti tukea muiden keinojen toteutusta. Konferenssin puhujat korostivatkin ekologista suunnittelua ja ennakointia olennaisena osana teknologioiden kehitysprosessissa.
Tapahtuman esitykset herättivät kriittisiä kysymyksiä myös markkinoiden toiminnasta. Nykyjärjestelmä mahdollistaa halpojen tuotteiden saatavuuden, mutta usein ulkoisvaikutukset – kuten ympäristön tuhoutuminen tai halpatyövoiman hyväksikäyttö – jäävät hinnoittelematta. Tämä haastaa pohtimaan, ketä nykyinen talousjärjestelmä todella palvelee.
Oslon konferenssi vahvisti käsitystämme siitä, että kestävyysmurros ei ole vain tekninen tai taloudellinen haaste, vaan ennen kaikkea sosiaalinen ja poliittinen kysymys.
Yksi yleinen kritiikki degrowth-liikettä kohtaan on, että sen kannattajat ovat usein hyväosaisia. Mutta juuri siksi meidän, joilla on resursseja ja vaikutusvaltaa, tulisi haastaa nykytilanne. Vastuu kuuluu meille kaikille, mutta erityisesti niille, joilla on mahdollisuus toimia.
Konferenssin sivusto: https://isee-degrowth2025.no/
Tallenteet plenaryista: https://isee-degrowth2025.no/recordings
Kestävyyspaneeli: https://www.kestavyyspaneeli.fi/
Rethinking Economics: https://www.rethinkeconomics.fi/
Vastuullisuusekonomit ja Rethinking Economics Finland järjestävät Degrowth-tapahtuman to 21.1.2026 klo 17 Kiasman auditoriossa.
Kuvassa Merja Turpeinen ja Anni Marttinen
Marjo Keränen
Marjo valmistui Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 2004 ja on työskennellyt sen jälkeen monipuolisesti talouden parissa eri rooleissa, Suomessa ja ulkomailla. Viimeiset viisi vuotta Marjo on myös opiskellut Helsingin Yliopiston Ympäristötieteellisessä, työskennellen samalla kiertotalousalalla yritysvastuun parissa. Juuri nyt Marjo viimeistelee maisterintutkintoa keskittyen kaupunkiekosysteemeihin sekä ravinteiden kierrätykseen jätevesistä.
Merja Turpeinen
Merja (BA Communications & marketing 2003) on toiminut vuodesta 2013 viestintäyrittäjänä keskittyen strategiseen viestintään ja mediasuhteisiin. Vuodesta 2022 Merja on opiskellut vastuullisuutta useilla kursseilla ja 2024–2025 hän suoritti Hankenin yritysvastuun koulutuskokonaisuuden. Syyskuussa -25 Merja aloitti etäopinnot Universitat Autònoma de Barcelonan Degrowth: ecology, economics & policy -maisteriohjelmassa. Merja työskentelee viestinnän asiantuntijana mm. Kestävyyspaneelin koordinaatiotiimissä. Tiedepaneeli tukee työssään pääministerin johtamaa Suomen kestävän kehityksen toimikuntaa. Töiden ohessa Merja toimii Rethinking Economics Finlandin hallituksen puheenjohtajana.