Töihin ulkomaille

Kirjoittaja: Tero Kuusela

 

Valmistuttuani kauppakorkeakoulusta 2022 työskentelin asiantuntijarooleissa tietotyön, tarkemmin ottaen henkilöstöteemojen parissa. Viime keväänä ja kesänä mieleeni virisi kuitenkin ajatus, että haluaisin ohjata työuraani kohti jotain missä jokapäiväinen työarki sisältäisi enemmän käytännön tekemistä sekä kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Pidemmän aikaa mielessäni oli houkutellut myös ajatus päästä työskentelemään ulkomaille kansainväliseen ympäristöön.

Näiden fiilisten pohjalta hakeuduin tekemään “comebackin” matkailualalle ja comebackista puhun sillä, että ala oli itselle jo jokseenkin ennestään tuttu opiskeluajoiltani, jolloin olin työskennellyt opintojen ohella Lapin talviturismin parissa safarioppaan roolissa.  Tällä kertaa tie ei kuitenkaan vienyt kotikonnuilleni pohjolaan vaan ulkomaille auringon alle, tarkemmin ottaen Gran Canarialle, jossa työskentelen parhaillaan matkaoppaana pitäen huolta pohjoismaalaisista vieraistamme. Jaankin tässä kirjoituksessa hieman ajatuksiani sekä kokemuksiani ulkomailla työskentelemisen aloittamisesta noin puolen vuoden työskentelyn jälkeen.

Jos lähdetään liikenteeseen siitä, mitä kaikkea hyvää tämä aika on tarjonnut, niin ensinnäkin olen nauttinut vaihtelevasta työnkuvasta, jossa on sopiva tasapaino kaipaamani käytännöllisemmän työn sekä myös toimistotyön välillä. Ihmiset kuten kollegat, asiakkaat ja paikalliset partnerit ovat luonnollisesti keskiössä, joten sosiaalisuutta ei hommasta puutu, ja omat vahvuudet olenkin löytänyt erityisesti kasvokkain tapahtuvista vuorovaikutustilanteista.

Olenkin oppinut jo paljon itse työstä sekä myös tuntemaan ihmisiä sekä itse kohdetta paremmin. Aina löytyy myös kehittymisen paikkoja, ja luonnollisesti kun toimitaan kansainvälisessä ympäristössä, kommunikaatio- ja kielitaito nousee ratkaisevaan rooliin. Vaikkakin koen englannin kielen taitoni olleen ammatillisella tasolla riittävä jo ennen tänne tuloani, päivittäin käytettynä siinäkin huomaan kehittyvän yhä sujuvammaksi ja luonnollisemmaksi. Työskennellessäni pohjoismaalaisessa yhtiössä, englantia suuremmaksi kehittymisen paikaksi on osoittautunut kohdallani ruotsin kieli, jota ei sitten lukioaikojen ei ole tullut hirveästi käytettyä. Monessa tilanteessa paikallisten toimijoiden kanssa olen törmännyt myös siihen, että he eivät puhu englantia, joten espanjan alkeita on ollut hyvä myös hieman harjoitella.

Mikä on sitten haastanut? Ensimmäiset viikot tänne saapumisen jälkeen olivat kuin kuherruskuukautta; homma rullasi ja kaikki oli uutta sekä mielenkiintoista. Noin 1,5 kuukauden jälkeen tämä fiilis kuitenkin tuli päätökseen ja olon valtasi tunne väsymyksestä, jopa koti-ikävästä. Tämä kuitenkin alkoi tasoittua ajan myötä, ja noin kolmen kuukauden kohteessa olon jälkeen fiilis alkoi jälleen normalisoitua. Tämä ilmiö on itseasiassa melko yleinen ja myös tutkitusti todistettu vuonna 1955 norjalaisen sosiologin sekä professori Sverre Lysgaardin toimesta. Hänen tunnettu U-käyrä-mallinsa kuvaa, miten ihmiset tyypillisesti sopeutuvat uuteen kulttuuriin ulkomailla oleskelun aikana. Se sisältää neljä vaihetta:

1. Honeymoon (kuherrusvaihe) – Kaikki tuntuu uudelta ja kiinnostavalta.
2. Culture shock (kulttuurishokki) – Arki alkaa, erot kotimaahan verrattuna korostuvat ja aiheuttavat stressiä.
3. Adjustment (sopeutuminen) – Uusi kulttuuri alkaa tuntua tutulta, rutiinit löytyvät.
4. Mastery (hallinta) – Ihminen tuntee olonsa kotoisaksi ja pystyy toimimaan sujuvasti uudessa ympäristössä.

Käyrä muistuttaa U-kirjainta: aluksi hyvä olo, sitten lasku ja lopuksi nousu. Itse olen tällä hetkellä matkalla ehkäpä kohdassa kolme “sopeutuminen”. Työn ja elämän tasapainon etsiminen on edistynyt, mutta silti vaiheessa.

Yhteenvetona voisin todeta, että moni tässäkin tekstissä käsitelty asia kulminoituu loppupeleissä yhteen sanaan: rohkeuteen. Rohkeuteen hypätä uuteen maahan, kulttuuriin ja työhön, jopa epämukavuusalueelle ja epävarmuuteen. Tunnistan itseni hieman “perfektionistiseksi” luonteeksi, joka ajoittain pelkää virheiden tekemistä. Henkilökohtaisesti haluaisinkin oppia olemaan pelkäämättä virheiden tekemistä ja näkemään nämä ennemminkin mahdollisuuksina oppia; yleensäkin oppia toimimaan rohkeammin, jopa rennommin, on kyseessä sitten esimerkiksi työtehtävät tai kommunikointi vieraita kieliä käyttämällä. Uskon, että valitsemani urasteppi on oikein hyvä oppikoulu tässä.

Ekonomin urapolut voi näyttää monenlaiselta, esimerkiksi tällaiselta. Tällä hetkellä työskentelen Gran Canarialla ja kesäksi suuntaankin sitten seuraavaan kohteeseen Bulgariaan. Jos joku teistä lukijoista pohtii ulkomaille töihin lähtöä, kannustan rohkeasti kokeilemaan vaikka saattaisi jännittääkin!

 

Kuvassa: Tero Kuusela

 

Adios & hasta luego!

– Tero Kuusela