Teksti: Kati Ylikahri ja Anne Turunen
Kuva: Anne Turunen
Tuottavuutta saa todistetusti lisättyä henkilöstön työhyvinvointia parantamalla. Nykyään tästä on paljon hyviä esimerkkejä yritysmaailmasta ja moni yritys myös ottaa aiheen entistä vakavammin. Lokakuinen ilta houkuttikin Metropolian Bulevardin kampuksen Juhlasalin täyteen aiheesta kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuuden järjestivät Tuottavasti moninainen (ESR) ja Mikko- mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus (ESR) hankkeet Metropolia Ammattikorkeakoulusta yhteistyössä Helsingin Ekonomien kanssa.
Työhyvinvoinnin yhteydestä yrityksen tuloksellisuuteen on kirjoitettu paljon. Yleinen näkemys on, että hyvinvoiva työyhteisö on myös tuottava. Työhyvinvointi vaikuttaa mm. työssä jaksamiseen ja työn tehokkuuteen, mutta heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen sekä yrityksen työnantajakuvaan. Työterveyslaitoksen mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 6 euroa takaisin. Työhyvinvointiin panostaminen on erinomainen tuottavuuspanostus.
Metropolia ammattikorkeakoulun hanketyössä on kehitetty yhteiskehittämiseen pohjaavaa menetelmää, jossa yrityksen henkilöstö osallistetaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisprosessiin. Työyhteisön osallistaminen, työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kehittämiseen ja tulla kuulluksi motivoivat ja sitouttavat henkilöstöä sekä juurruttavat tehdyn työn osaksi työnteon arkea. Työhyvinvoinnin tuloksellinen kehittäminen on pitkäjänteistä ja työnteon arkeen menevää toimintaa, jossa sekä yrityksen johto että henkilöstö tuntevat vastuunsa.
Opi ja uudistu
Perttu Jämsén (Sitra, asiantuntija, Osaamisen aika) tarkasteli megatrendejä, työn tulevaisuutta ja elinikäisen oppimisen problematiikkaa erityisesti työn murroksen näkökulmasta. Pitäisikö osaamisen kehittäminen nostaa ensisijaiseksi johtamisdimensioksi? Jämsén näki teknologian kehittymisen uhkakuvan sijaan mahdollisuutena olla ”tuottavasti moninainen”. Hän muistutti elinikäisen oppimisen merkityksestä toteamalla, että ”kaikki tiet megatrendeistä vievät jatkuvaan oppimiseen”. Tärkeimmät tulevaisuuden osaamisen kyvyt liittyvät kaikki kykyyn oppia uutta ja uudistua.
Avointa dialogia
Anu Leppänen (Metropolia AMK, asiantuntijalehtori) kertoi osallistavasta yhteistyöskentelystä sekä rakenteiden johtamisesta yrityksissä ja korosti avoimen dialogin merkitystä työyhteisössä. Hän tarkasteli illan teemoja niin työn, työntekijän kuin työyhteisönkin näkökulmasta ja kertoi alustavia tuloksia Onni tulee puun takaa -hankkeesta. Tulosten mukaan työhyvinvointia vahvistavat työntekijöiden näkökulmasta mm. selkeät työtehtävät, työn merkityksellisyys, toimiva palautekulttuuri, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä hyvä ilmapiiri ja hyvin toimiva työyhteisö. Kuulostaako tutulta?
Halu ja kyky kehittyä
Kati Järvinen (HRM Partners, asiakkuusjohtaja) kertoi suhtautuvansa intohimoisesti hyvinvoinnista kumpuavaan kasvuun ja kehitykseen ja innosti yleisönkin pohtimaan omia vahvuuksiaan. Järvisen mukaan jokaisessa yksilössä piilee potentiaalia, joka voidaan valjastaa entistä paremmin sekä yrityksen että yksilön itsensä eduksi. Mielekästä työtä tekevät ihmiset voivat hyvin ja tekevät parhaan tuloksen.
Työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä voi myös oppia johtamaan. Hyvinvoiva tuottavuus edellyttää sekä yksilön että esimiehen halua ja kykyä kehittyä ja mahdollistaa kehittyminen. Järvinen muistutti, että kieli luo kulttuuria, joten on tärkeää puhua hyvää työstämme ja tulevaisuudestamme. Sen sijaan, että puhumme työelämän muutoksesta, voimme puhua sen uudistumisesta.
Hyvä fiilis yhdessä rakentamalla
Juhana Lamberg (Musti ja Mirri, Country Manager, Finland) kertoi, että hänen tärkein tehtävänsä on ihmisten kehittäminen. Ketju kehittyy osaamisen kehittymisen myötä ja parhaat tulokset syntyvät yhdessä. Hän kuvasi Mustia ja Mirriä oppimisympäristönä, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä. Yrityksen strategia elää arjessa ja ”Mustifiilis” syntyy hyvästä asiakas- ja henkilöstökokemuksesta yhdessä rakentamalla. Yrityksellä oli mahtavia kokemuksia yhteishengen nostattamisesta erilaisin tempauksin ja täytyy muistaa, että jokainen karvakaverin hankkija, saa automaattisesti kolme päivää palkallista ’äitiyslomaa’.
Osallistavaa ergonomiaa
Teemu Suokko (MSK Cabins Oy, Työympäristöasiantuntija) muistutti, että ergonomia ei ole vain fyysistä, vaan myös kognitiivista ja organisatorista. Tavoitteena on vaikuttaa työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin hyödyntämällä osallistavan ergonomian menetelmiä ja sovittamalla toimintajärjestelmä ihmisille sopivaksi. Yhteisen ymmärryksen muodostaminen ja ihmisten sitouttaminen oman työn, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Eri sidosryhmien on kuitenkin koettava hyötyvänsä muutoksesta jollain tavalla, jotta tuottavuus ja työhyvinvointi voivat toteutua.
Kampuskävelyllä Bulevardi 31:ssä
Illan lopuksi tapahtumaosallistujat pääsivät näkemään 31 upean rakennuksen vanhan juhlasalin (1877), kuuluisan valkoisen rappukäytävän, tyylikkään vanhan opettajanhuoneen, upeita Paavo Tynellin valaisimia ja tietenkin itse tapahtumapaikan eli nykyisen juhlasalin (1928), joka on kaupungin hienoimpia 1920 -luvun klassismia edustavia sisätiloja. Mahtipontinen pääaula sekä näkymä rakennukseen Hietalahden torilta ovat hienoja. Rakennus saa uuden elämän Metropolian poismuutettua vuoden lopussa ja todennäköisesti sen tehtävä opetuksen palveluksessa päättyy. Tämä tehtävä alkoi jo vuonna 1877, kun rakennuksessa aloitti Polyteknillinen koulu. Vuodesta 1908-1964 paikalla oli Teknillinen Korkeakoulu, jonka jälkeen tiloissa toimi Helsingin Teknillinen oppilaitos. Vuonna 1996 paikalla aloitti Helsingin Ammattikorkeakoulu, joka jatkoi Stadiana ja vuodesta 2008 tangoissa ovat liehuneet Metropolia Ammattikorkeakoulun liput. Mutta kaupunki uudistuu ja niin myös Metropolia. Vielä ehdit käydä katsomassa perinteikästä rakennusta sisältä joulukuuhun asti!
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 5/2018 sivuilla 28-29.