MC2=E on kaava, jolla Heltti käy sotaa työpahoinvointia vastaan, kirjoittaa Mental Capacity Coach Tanja Lappi.
Nuoret naiset uupuvat töissä valtavaa vauhtia, uutisoitiin hiljattain Helsingin Sanomissa. Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen, sama lehti kirjoitti syksyllä. Myös maailmanterveysjärjestö WHO on huolestunut masennuksen yleistymisestä suurimmaksi työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi tekijäksi.
Teemme edelleen töitä vanhalla, kuormittavalla tavalla, vaikka maailma ympärillämme on muuttunut. Energiasyöppö työtapamme tekee hallaa erityisesti aivoillemme. Uupumus on uusi kansantauti ja se täytyy pysäyttää. Meidän on aika alkaa taistella työpahoinvointia ja työssä uupumista vastaan!
Kolikolla on onneksi myös toinen puoli. Uupumukseen, masennukseen ja aivosumuun voidaan vaikuttaa ja parasta on, että meillä on aika hyvä käsitys tutkimuksen ja käytännön kokemuksen myötä siitä, miten se tapahtuu.
MC2=E
Tämä on kaava, jolla Heltti käy sotaa työpahoinvointia vastaan ja energian puolesta (M=Me, C=Company, MC=Mental Capacity, E=Energy).
Meillä jokaisella on kaksi asetta kädessämme, joilla voimme vaikuttaa omaan ja muiden energiaan, työssä jaksamiseen. Toinen on oma suorituskykymme, hyvinvointimme ja jaksamisemme. Toinen taas liittyy työyhteisön toimivuuteen, fiilikseen, hyvään johtamiseen, selkeisiin tavoitteisiin ja mittareihin. Ilman toista ei ole toista. Ja parhaimmillaan kaava tuottaa yritykselle eksponentiaalista kasvua. Kuulostaa lupaavalta, miten siihen sitten päästään?
Yksilön suorituskyvystä ja jaksamisesta (M) kirjoitetaan lähes päivittäinen lehdissä. Työelämän vaativuus on tunnistettu monin paikoin. Siihen myös tarjotaan paljon erilaisia keinoja: muun muassa työterveyden palvelut, psykoterapiat, coachingit, pitkät henkilökohtaiset valmennusohjelmat. Sata vuotta sitten peltotöissä tehokas työläinen saattoi yltää kaksinkertaiseen suoritukseen työkaveriinsa verrattuna, mutta nykyään hyvä koodari voi olla jopa 10 000 kertaa tuottavampi kuin kollegansa. Yksilön jaksamiseen ja sitä kautta suorituskykyyn kannattaa siis panostaa. Se ei kuitenkaan riitä.
Kaava MC2=E toimii parhaimmillaan mahdollistaen yritykselle eksponentiaalisen energian kasvun. Siihen tarvitaan myös C:tä. Kun koko yritys saadaan voimaan hyvin ja suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla, lopputulos on enemmän kuin muutaman tähtipelaajan huippusuoritus. Päästään eksponentiaalisen kasvun käyrälle. Jos työpaikalla ei ole hyvä olla, ei yksilöilläkään ole hyvä olla (jos M tai C = nolla, niin MC2=0).
Allekirjoittanut on coachannut lukuisia suomalaisia yrityksiä pienistä isoihin hyvinvoinnin johtamisen viitekehyksessä. Lähes kaikkia yrityksiä yhdistää yksi tekijä. Yrityksistä puuttuu hyvinvoinnin johtamisen tavoite. Ja kun tavoite uupuu, puuttuu myös suunta, mittarit ja selkeä, johdettava suunnitelma. Tässä kohtaa on myös pakko katsoa peiliin. Työterveyshuolto olisi loistava kumppani auttamaan yrityksiä yllä mainituissa asioissa, mutta niin kauan kun hoidetaan lähes pelkästään sairauksia, johdetaan toimintaa sairauspoissaolojen kautta ja katsotaan kerran kvartaalissa työterveyden raportteja, ollaan vielä kaukana hyvinvoinnin aktiivisesta johtamisesta.
Onneksi asioita voidaan muuttaa ja aiemmasta tekemisestä oppia. Henkilön, joka teillä vastaa henkilöstön hyvinvoinnin johtamisesta/strategiasta, kannattaa tehdä esimerkiksi oman johtoryhmänsä kanssa lyhyt harjoitus.
1. Mikä meidän yhteinen tavoitteemme on henkilöstön hyvinvoinnille?
2. Millä mittaamme tuota tavoitetta? Miltä se näyttää omissa tavoitteissamme?
3. Mitkä tekijät meillä vaikuttavat asiaan?
4. Mitä toimenpiteitä teemme tavoitteen saavuttamiseksi. Miten seuraamme niiden vaikuttavuutta?
5. Miten reagoimme, jos mittarit värähtävät väärään suuntaan? Ja jos kaikki menee loistavasti?
Hyvinvoinnin johtaminen on ihan samanlaista johtamista, kuin vaikka yrityksen talouden johtaminen. Hyvinvointia voidaan mitata, sille voidaan asettaa tavoitteita ja sen tukemiseksi voidaan valita erilaisia toimenpiteitä. Ja mikä tärkeintä, siihen voidaan vaikuttaa. Se ei ole pelkästään HR:n asia. Se on koko yrityksen johtoryhmän, esimiesten ja kaikkien yrityksen työntekijöiden asia. Mutta sitä pitää johtaa siellä, missä yrityksen numeroita, strategiaa ja kasvua johdetaan.
Meidän tavoite Heltissä on lisätä työelämän energiaa. Uskomme vahvasti siihen, että tekemällä oikeita asioita, saamalla kaikki mukaan vastarintaan, pystymme voittamaan työpahoinvoinnin peikon. Tule mukaan taisteluun kohti energisempää työelämää!
Teksti: Tanja Lappi, Mental Capacity Coach
Heltti on kotimainen vuonna 2013 perustettu älytyöterveysyritys, jonka omistajina ovat työntekijät ja kourallinen nimekkäitä sijoittajia, Risto Siilasmaa mukaan lukien. Heidän tavoitteena on vaikuttaa positiivisella tavalla 500 000 ihmisen hyvinvointiin vuoteen 2020 mennessä. Pelkän sairaudenhoidon sijaan työterveyshoitajamme, lääkärimme, psykologimme ja fysioterapeuttimme tekevät kaikkensa, ettet joutuisi olemaan potilas. Lue lisää tästä.
Artikkeli perustuu 17.5. järjestettyyn “Ajatustyöyrityksen johtajan työkalupakki” -jäsentapahtumaan. Tapahtumassa kuultiin Heltin Mental Capacity Coach Tanja Lapin puheenvuoro ajatustyöläisen hyvinvoinnin tuesta ja kapasiteetin kehittämisestä sekä Timo Lapin (CEO, Heltti) näkemyksiä ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen kokemuksia modernin ajatustyön johtamisesta.
Lue lisää Ekonomivirran juttuja tästä.