Vastuullisuustyö vie kehittyviin maihin

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Laura Oja

 

Työ yritysvastuuasioiden konsulttina vie Jenna Hytin useita kertoja vuodessa vastuullisuusauditointimatkalle kehittyviin maihin muun muassa Kaakkois-Aasiaan. Yritysten auttaminen toimimaan ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä vastuullisemmin on hänelle todellinen kutsumustyö.

 

Vaihto-opiskelulla Kiinassa on ollut kauaskantoiset vaikutukset Jenna Hytin elämässä.

 

Talvella 2009 hän lähti eteläkiinalaiseen Guangzhoun yliopistoon opiskelemaan Kiinan ulkomaankauppaa ja ulkomaisia investointeja koskevaa lainsäädäntöä. Samalla hän aloitti kiinan kieliopinnot.

 

Hän oli ollut jo aikaisemmin vaihdossa Buenos Airesissa Argentiinassa. Ympäristöjohtamista pääaineenaan lukenutta Hyttiä kiinnosti suomalaisten cleantech-ratkaisujen vieminen Etelä-Amerikkaan. Hän kuitenkin näki, että vakavien ympäristöongelmien kanssa kamppailevassa Kiinassa olisi enemmän potentiaalia ja päätti lähteä toiseen vaihtoon Kiinaan.

 

Kiina imaisi hänet sisään. Neljän kuukauden vaihto jatkui kesätyönä kiinalaisessa yrityksessä ja sen perään työharjoitteluna Suomen suurlähetystössä Pekingissä. Lopulta hän palasi Jyväskylään suorittamaan KTM-opinnot loppuun ja haki graduvaiheessa uudestaan Kiinaan.

 

Sillä kertaa hän päätyi kuitenkin Saksaan.

 

”Olin hakenut töihin Bayer Pharmaceuticalsille Kiinaan, mutta minulle soitettiin heidän Berliinin toimistolta, että profiilini sopisi vuoden mittaiseen projektiin Saksassa, tuletko?”

 

Parin viikon varoitusajalla Hytti muutti Berliiniin. Hän pääsi tekemään oman alan töitä sosiaalisen vastuun parissa. Saksassa valmistui myös yritysvastuuta lääketeollisuudessa käsittelevä gradu.

 

”Berliini oli huippuaikaa elämässäni, mutta Kiina veti puoleensa”, hän sanoo. Seuraavien viiden vuoden aikana Hytti vietti keskimäärin viikon kuukaudesta Kiinassa. Hän työskenteli suomalaisessa teollisuuden energiatehokkuushankkeita toteuttavassa GreenStream Networkissä. Hytin tehtävänä oli etsiä hankkeisiin sopivia suomalaisia yrityksiä ja auttaa heitä saamaan jalansijaa Kiinan markkinoilla. Työhön kuului kymmeniä tehdaskäyntejä. Välillä projektit olivat kaatopaikoilla tai koulukiinteistöissä.

 

Kiinan monet puolet tulivat tutuiksi.

 

”Kiinassa minua viehättävät kontrastit ja haastava toimintaympäristö, jossa onnistuessaan saa paljon suuremmat tunteet, kuin mitä helpossa ympäristössä saisi. Kiinassa on paljon mahdollisuuksia suomalaisille, mutta maan tullessa koko ajan laatutietoisemmaksi, mahdollisuudet koostuvat nyt esimerkiksi ihmisoikeuksia kunnioittamalla tehdyistä tuotteista, ei enää niinkään itse teknologiasta. Meillä on myös yhä enemmän opittavaa kiinalaisilta. Esimerkiksi mobiilimaksamisessa ja maksusovelluksissa he ovat vuosia meitä edellä.”

 

Raaka-aineen alkulähteille
Vuosi sitten Hytti siirtyi nykyiseen työhönsä konsultiksi KPMG:lle vastuullisen sijoittamisen ja yritysvastuupalveluiden tiimiin.

 

”Harkitsin työpaikan vaihdosta todella paljon. Olin vuosia ollut pienessä pioneerifirmassa, joka oli valittu tukemaan Suomen hallituksen työtä Pariisin ilmastosopimuksen jatkoneuvotteluissa. Olin saanut auttaa cleantech-yrityksiä vientimarkkinoille. Ja nyt olin siirtymässä aivan eri kokoluokan organisaatioon tekemään työtä suuryritysten kanssa, joita ei ole lähtökohtaisesti perustettu kestävää kehitystä varten.”

 

”Minua kuitenkin houkutti ajatus siitä, mitä tapahtuu, kun suuryritykset alkavat perustavanlaatuisesti muuttaa ydinliiketoimintaansa kestävän kehityksen mukaiseksi. Jos esimerkiksi Lego alkaa valmistaa tuotteitaan biopohjaisesta muovista. Tällaisilla muutoksilla on valtava vaikutus. Koin, että voin omalla asiantuntemuksellani auttaa yrityksiä tässä muutoksessa.”

 

Hytin toimenkuvaan kuuluvat muun muassa vastuullisuusauditoinnit. Hän matkustaa asiakasyrityksen raaka-aineen alkulähteelle tarkoituksenaan selvittää, millä tasolla vastuullisuuden osa-alueet ihmisoikeudet, työoikeudet, työturvallisuus, ympäristö ja hyvät hallintotavat toteutuvat hankintaketjun eri vaiheissa. Kohteet ovat milloin viljelyksiä, milloin tehtaita, ne voivat sijaita syrjäisissä kylissä esimerkiksi Indonesiassa, Malesiassa tai Kiinassa. Paikan päällä hänellä on esitettävänään 300 kysymystä kymmenille ihmisille toimipaikan johdosta työntekijätasoon. Mukana on paikallisen KPMG:n kollega, joka toimii myös tulkkina. Kohteissa voi olla eri maista olevia siirtotyöläisiä, joista osa ei osaa lukea tai kirjoittaa. “Tarvitaan monipuolista kielitaitoa, mutta myös elekieltä ja joskus vaikka piirretään, että päästään kärryille, mistä on kyse.”

 

Peliin on laitettava koko persoona. ”Haastattelussa pitää luoda hyvä luottamussuhde ja rento ilmapiiri, jotta minulle uskalletaan kertoa myös haasteista. Pyrin olemaan mahdollisimman kannustava koko ajan. Toisaalta silloin kun tulee vakavampia löydöksiä, on oltava hyvinkin tiukka, koskaan ei kuitenkaan röyhkeä. Olennaista on yhdessä miettiä, mitä tukea kohde tarvitsee, että asia saadaan ratkaistua.”

 

Löydösten pohjalta syntyy riskikartoitus ja suunnitelma korjaustoimenpiteistä. Noin vuoden kuluttua on seuranta-auditointi.

 

Silloin Hytti kokee työnsä suurimpia onnistumisia.

 

”Kun näen, että joku asia oikeasti on korjattu, niin siitä tulee äärimmäisen hyvä mieli. Esimerkiksi laittamalla vessoihin ovet yritys on lisännyt työntekijöidensä yksityisyyden kunnioitusta, puhumattakaan, että työntekijöille on alettu maksaa korvausta ylitöistä tai että he saavat oikean vuosiloman. Vaikka matkat ovat fyysisesti ja henkisesti rankkoja, saan niistä valtavasti energiaa ja potkua tehdä tätä työtä.”

 

Kohti läpinäkyvyyttä
Vastuullisuus näkyy myös Hytin omissa kulutustottumuksissa. Hän suosii second handia, luonnonmateriaaleja, sesonki- ja lähiruokaa. Ostaessaan uutta, hän ostaa suomalaista ja mahdollisimman eettistä merkkiä. Hän hyödyntää merkkien sample saleja, jolloin tuotteessa voi olla pieniä virheitä. Viime vuonna hän toteutti parin kuukauden ajan zero waste –haastetta pyrkimyksenään minimoida tuottamansa jätteen määrä.

 

Yksi merkki, jota Hytti fanittaa, on suomalainen laukkuja ja koruja ylijäämämateriaaleista valmistava Lovia.

 

”Lovia on esimerkki juuri siitä, miten koko hankintaketju voi olla läpinäkyvä. Jokaisella laukulla on DNA-koodi, joka kertoo, missä se on tehty, kuka sen on tehnyt ja mitä tuotanto on maksanut.”

 

Hytti on nyt toista vuotta Kansainvälisten Ekonomien johtokunnassa. Hän on järjestänyt vastuullisuuteen liittyviä tapahtumia, muun muassa juuri Lovian tarinan ympärille. Tapahtuma tuli täyteen jo kuukautta ennen ilmoittautumispäivää. Hytti järjesti myös Muovittomuudella maailmalle –nimisen tapahtuman, jossa Sulapacin ja Kotkamillsin edustajat kertoivat muovittomista pakkauksista. Osallistujat tekivät kysymyksiä tunnin ajan esityksen päätyttyä.

 

Kaiken kaikkiaan kuluttajien tietoisuus ympäristö- ja ihmisoikeusasioista kasvaa jatkuvasti. Yritysten vastuullisuuskysymysten kanssa työskentelevälle Hytille tämä tarkoittaa jatkuvaa opiskelua.

 

”Tämä on koko ajan muuttuva kenttä. Vapaa-ajallakin saa tosi paljon opiskella, että pysyy kehityksen kärjessä. Tällä hetkellä opiskelen ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Ne puhututtavat nyt, koska moni maa on ottamassa käyttöön modernia orjuutta koskevat uudet säädökset. Nämä ovat asioita, joissa oppii oman pienuutensa”, hän sanoo.

 

 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Ekonomien lehdessä 2/2019 sivuilla 16-19.