Vinkit virtuaaliesiintymiseen

Kirjoittaja: Heidi Haapanen, viestintäekonomien johtokunnan jäsen, muutosjohtamisen asiantuntija, Sofigate

 

Moni sopeutti vuoden 2020 aikana työtapojaan uuteen etäasetelmaan. Toisissa yrityksissä töitä oli tehty etänä jo pitkään, toisissa siihen vasta totuteltiin. Muutamassa yössä virtuaalisoidut tapahtumat, yhteistyö sekä vuorovaikutus ylipäätään toivat työnteolle uudenlaiset raamit: Moni muistaa varmasti turhankin hyvin sen mahdollisen paniikin, kun ensimmäistä asiakastilaisuutta, työpajaa, työhaastattelua tai muuta esiintymistä joutui pyörittämään virtuaalisesti ja videon välityksellä – todennäköisesti vielä lyhyellä valmisteluajalla.

 

Tässä asetelmassa myös kokeneemmat konkarit ovat joutuneet tarkastelemaan vuorovaikutustapojaan uudestaan, allekirjoittanut mukaan lukien. Lähes vuoden harjoittelun lopputulemana uusiin työkaluihin ja yhteistyön tapoihin on hiljalleen totuttu mutta onko ”e-karisma” jo hallussa? Tässä omia poimintojani mukaan napattavaksi.

 

Oppi 1: ryhdy filmitähdeksi

 

Ekonomit lehdessä 4/2919 pureuduttiin valtaan ja vaikuttamiseen. Marjut Hallavon kirjoittamassa, Eeva Kihlstörmin teokseen (Karismakoodi 2007) perustuvassa jutussa ”Säteile kirkkaasti” esiteltiin neljä elementtiä, jotka miellettiin karisman rakennuspalikoiksi:

 

  1. Kiinnostus muita kohtaan
  2. Kehu ja rohkaise ihmisiä arjessa
  3. Kerro mokistasi – näin teet ilmapiiristä vapautuneemman
  4. Tutkiskele sanattomia signaalejasi.

Helsingin Sanomat kirjoitti 13.12.2020 samat karisman peruselementit pätevät osittain myös e-karismassa, mutta niitä on käytettävä tietoisemmin. Kohdat 1-3 siirtyvät mielestäni helpommin virtuaaliseen kontekstiin. Kohta 4 vaatii jo hieman rohkeutta. Jos et koskaan ole tallentanut omaa puhettasi tai ”virtuaalista läsnäolon tapaasi” analysoidaksesi sitä ehdotan, että lisäät sen vuoden 2021 to-do -listallesi.

 

Mimiikka, maneeriset täytesanat (kesti 2 vuotta karsia ”niin kun” pois omasta repertuaaristani!) katseen kohdistus (karkailee ajoittain edelleen ajoittain yläviistoon), kehon asento sekä puhetapa ja -nopeus ovat asioita, joita itse on vaikea havainnoida ilman, että nappaa tallenteen ja pureutuu antamaan rakentavaa palautetta itselleen. Kamala rasti, mutta äärimmäisen hyödyllinen. Koska itsensä näkee ja kuulee usein toisin kun muut, kannattaa haastaa ystävä tai kollega vastavuoroiseen sparriin, jossa molemmat saavat kommentoida onnistumisia sekä kehityskohtia toisistaan. Pahin kriitikko asuu sisälläsi, joten muista ylläolevan kohdan 2 mukaisesti kehua ja rohkaista myös itseäsi.

 

Oppi 2: Hymystä liikkeelle!

 

Kanavasta riippumatta tylsistyneen näköinen ihminen näyttää tylsistyneeltä. Hymy välittyy ruudulta yhtä hyvin kuin kasvotusten. Mistä tiedän, onko kuulija aina keskittyessään vihaisen näköinen vai häiritseekö häntä vain taustalla hääräävän etäkoululaisen melskaus? Entä hymyileekö videoyhteyden takana yleisönäni oleva henkilö yritykselleni olla hauska vai hänen näytölleen ilmaantuneelle Whatsapp-viestille, jossa paras ystävä avaa edellisen illan tragikoomisen Tinder-treffin surkuhupaisia juonenkäänteitä?

 

Virtuaaliesiintymisessä on hyväksyttävä, että tietty kontrollin kokemus kokonaisvaltaisista aistihavainnoista sekä tilanteen lukemisesta korvaantuu ennalta annetuilla lainalaisuuksilla. Esiintyjästä voi tuntua siltä, että yleisön aistimiseen ja käsittelyyn liittyen silmät ja kädet ovat ainakin osittain sidottuina. Pääasia kuitenkin on, että nämä lainalaisuudet ovat hallussa, jotta ei näitä sivuuttamalla vahingossa taklaa omaa viestintäyritystään. Eli pelattava on niillä korteilla mitä on.

 

Oppi 3: Visuaalisuus ja valmistautuminen!

 

Viestintäekonomit järjesti Kaiku Helsingin kanssa virtuaaliesiintymisen koulutuksen viime syksyllä. Esiintymisen ja vuorovaikutuksen asiantuntija Sanna Franck esitteli mm. esitysteknisiä vinkkejä esittämiseen ja videokuvaan. Valaistus, rajaus, kameran kulma ja oma habitus saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä joillekin, mutta toisaalta myös moni aliarvioi näiden vaikutuksen.

 

Poimi alta parhaat palat sekä muutama omakohtainen vinkki käyttöösi:

 

  • Suosi luonnonvaloa (joka kohdistuu sinuun suoraan edestä ja kameran takaa). Testaa toimivuus oikeaan aikaan vuorokaudesta.
  • Saathan videokulman sellaiseksi, että se on edessäsi kasvojen korkeudella eikä mikään valo peilaa mahdollisiin laseihisi?
  • Rauhoita tausta ja itsesi.
  • Liikehdintä esittäessä on hyvä. Tarkista kuitenkin, ettet joraile seistessäsi itseäsi videorajauksen ulkopuolelle tai jos käytät käsiäsi tehostamaan esitystä, jätä suurieleisimmät liikkeet livelavoille.
  • Viesti kiinnostustasi myötäile nyökkäämällä korostetusti.
  • Hymyile 🙂 (itselläni edelleen aina kaksi postitlappua edessä: ”:)” sekä ”slow down” – kompastuskivet tunnistettu siis).
  • Tekniikka ei ole virtuaalisen vuorovaikutuksen tärkein elementti, paitsi jos se ei toimi:
  • Tarkista verkkoyhteys ja mieti plan B, esim. verkon jakamisvalmius puhelimesta. Videoiden päällä pitäminen on suositeltavaa, mutta jos yhteys on heikko, poista tuleva videokuva ja hoida homma ”sokkona”.
  • Hoida pakotetut asennukset alta pois – IT:llä saattaa muuten olla jäynä esityksellesi takataskussaan.
  • Varmista, että tiedät työkalusi perusasetukset fasilitoinnin vinkkelistä.

Valtaosalle meistä riittää, että tunnistaa ja karsii yleisimmät kompastuskivensä. Jos aihe on vieras, jutun vinkeillä pääset alkuun myös ”e-karisman” haltuunotossa. Koronaa tai ei, uskon vahvasti, että näillä oivalluksilla on merkitystä myös jatkossa.

 

Hymyillään, kun tavataan!