VOITTAVASSA JOUKKUEESSA
Kirjoittaja: Matti Lepistö
Kuvat: Henni Hyvärinen
Maria Niemelä on valittu työpaikallaan vuoden esihenkilöksi. Viime vuonna hän luotsasi Markkinointiekonomit toimikuntakilpailun ykkössijalle. Hän kertoo nyt, miten innostaa oma tiimi huippusuorituksiin.
Antoisaa, monipuolista, ihmisläheistä, vastuullista ja myös haastavaa. Näin Maria Niemelä kuvaa työtään Lindströmillä esihenkilönä. Virallinen titteli on Head of Key Accounts. Hän vastaa tiiminsä kanssa yrityksen merkittävimmistä strategisista asiakkuuksista sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. “Roolissani yhdistyvät strateginen johtaminen, liiketoiminnan kehittäminen ja tiimicoaching asiakasjohtamisessa ja myynnin kasvussa. Lisäksi autan sisäisiä sidosryhmiä menestymään strategisten asiakkuuksien kanssa. Tavoitteena on tietenkin varmistaa kestävä kasvu, kannattavuus, pitkäaikaiset asiakassuhteet ja erinomainen asiakaskokemus”, Niemelä kuvailee työnkuvaansa.
Lindströmillä hän on työskennellyt kolmisen vuotta erilaisissa johtamisen tehtävissä. Kyseessä on 176-vuotias suomalainen perheyritys, joka on yksi Euroopan johtavista tekstiilipalveluyrityksistä. Yrityksellä on 4 700 työntekijää. Lindströmin palveluihin kuuluvat työvaate-, matto-, WC-tila-, teollisuuspyyhe- ja ravintolatekstiilipalvelut. Lisäksi yritys tarjoaa potilas- ja liinavaatteita terveydenhuoltoon ja hoitoalalle sekä hotellitekstiilejä tytäryritys Comfortan kautta. ”Tarjoamme vastuullisia ja ympäristöystävällisiä tekstiilipalveluja eri toimialoille 23:ssa maassa Euroopassa ja Aasiassa”, Niemelä kiteyttää.
Esihenkilönä hän on työskennellyt jo yli 15 vuoden ajan. Se on pitkä siivu 45-vuotiaan työurasta. Viime vuonna hänet valittiin työpaikkansa vuoden esihenkilöksi. Millainen on hyvä esihenkilö? Niemelä nostaa esille inhimillisen johtamisen. Se tarkoittaa johtamistyyliä, jossa keskiössä ovat työntekijöiden hyvinvointi, arvostus ja motivaatio. Siinä korostetaan empatiaa, avoimuutta ja vuorovaikutusta. Inhimillinen johtaja ymmärtää työntekijöidensä tarpeet ja pyrkii luomaan työympäristön, jossa kaikki voivat kasvaa ja kehittyä. ”Esihenkilö on palvelutehtävässä. Siinä auttaa muita yksilöinä ja tiimiläisinä kehittymään ja pääsemään yhteisiin tavoitteisiin. Hyvä johtaja inspiroi sekä tukee ja ohjaa muita yhteisiä tavoitteita kohti, inhimillisellä otteella. Totta kai pitää olla jämäkkä, mutta management by perkele -johtaminen ei ole tätä päivää, Niemelä avaa ajatteluaan. Usein puhutaankin, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara.
”Urallani isoimpia onnistumisen hetkiä ovat olleet ne, kun olen pystynyt rakentamaan tiimiini vahvan luottamuksen kulttuurin ja avoimen ilmapiirin, jossa kaikki voivat tuoda vapaasti omia ideoitaan ja ajatuksiaan sekä myös huoliaan esille. Se on mahdollistanut tiimityön sujuvuuden, tehokkuuden ja tekemisen kehittämisen. Luottamuksen rakentaminen on yksi toimivan tiimin kivijaloista”, Niemelä sanoo. ”On ollut todella hienoa nähdä, kuinka tiimiläiseni ovat kasvaneet omissa rooleissaan, saaneet uusia vastuita ja edenneet urillaan. Koen merkitykselliseksi sen, että voin luoda sellaista ympäristöä, jossa tiimiläiset voivat kokea onnistuvansa.”
Hyvä johtaminen ja toimivat tiimit luovat Niemelän mukaan perustan yrityksen kestävälle kasvulle ja menestykselle. ”Esihenkilönä olen tyytyväinen, kun tiimini kanssa saavutamme tai ylitämme meille asetettuja tavoitteita hyvällä tekemisen meiningillä. Uskon siihen, että työntekijöiden eli tiimiläisten hyvinvointi heijastuu asiakkaisiin ja näkyy sitä kautta viivan alla euroina”, hän toteaa.
YHÄ HARVEMPI HALUAA JOHTAJAKSI
Maria Niemelästä tuli esihenkilö melko pian yliopistosta valmistumisen jälkeen. ”Minulla oli luontaista kiinnostusta tehtäviin, joissa voin tukea ja ohjata muita yhteisiä päämääriä kohti”, hän pohtii.
Moni kuitenkin kokee viihtyvänsä paremmin asiantuntijatehtävissä ilman esihenkilön vastuuta. Suomen nuorkauppakamarien johtajuusbarometrin mukaan nuorista alle 30-vuotiaista vain kolmasosa pitää johtavaa asemaa houkuttelevana. Esihenkilöksi ei haluta vastuun, vaatimusten ja suorituspaineiden takia. Kaikista ei tarvitse tai voikaan tulla esihenkilöitä, mutta Niemelä on harmissaan johtajuuteen liittyvistä kielteisistä mielikuvista. Usein kuultu väite on, että johtavassa asemassa työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on vaikeaa. ”On varmasti totta, että esihenkilön rooli voi olla usein vaativa ja siinä voi olla suuria odotuksia täytettävänä. Omien rajojen vetäminen on kuitenkin tärkeää ihan jokaisessa tehtävässä. Vastuulliset esihenkilöt voivat itse näyttää esimerkkiä siinä, että johtajuus tai työnteko ylipäätään ei tarkoita jatkuvaa tavoitettavissa olemista. Tietenkin työ vaatii välillä joustoa, mutta myös esihenkilöillä on oikeus omaan vapaa-aikaan, palautumiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen”, Niemelä sanoo.
Sama pätee työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. ”Siinäkin johtaja voi näyttää esimerkkiä, että on täysin sallittua vaikkapa tehdä välillä lyhennettyä työpäivää perhesyistä. On tärkeää ymmärtää ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja joustaa puolin ja toisin.”
YHDESSÄ TEHDÄÄN JA ONNISTUTAAN
Maria Niemelän mukaan johtajuutta voisi tehdä nykyistä houkuttelevammaksi sillä, että keskusteluissa nostettaisiin esille tiimityön arvoa ja mahdollisuutta kasvaa vähitellen esihenkilön rooliin ja tehtäviin. ”Johtajan ei tarvitse olla täydellinen tai heti valmis. Kukaan meistä ei ole. Tärkeintä on kyky mukautua erilaisiin tilanteisiin sekä oppia ja kasvaa yhdessä tiimin kanssa”, hän toteaa. Oleellista Niemelän mukaan on myös hyvä suunnittelu, kokonaisuuksien hallinta ja tehtävien delegoinnin taito.
”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Eikä ole niin, että johtaja tai esihenkilö tietää ja osaa kaiken. Tämähän on tiimityöskentelyä, jossa jaetaan vastuuta ja rakennetaan yhdessä ratkaisuja. Se ei ole yksilösuorittamista”, hän sanoo. ”Yhdessä suunnitellaan ja tehdään, yhdessä onnistutaan.” Ja aina kaikki ei mene putkeen. Epäonnistumisia, mokia ja virheitä sattuu kaikille. ”Esihenkilö tietenkin kantaa niistä vastuun, mutta ne ovat osa työelämää ja niistä opitaan yksilöinä ja tiiminä”, Niemelä toteaa. Esihenkilöillä on Niemelän mukaan tärkeä rooli siinä, että nuoria ja uransa alkuvaiheessa olevia työntekijöitä saadaan kiinnostumaan johtavista tehtävistä. ”Jos esihenkilöllä on tietynlaisia asenteita tai toimintatapoja, ne voivat joko innostaa tai karkottaa potentiaalisia tulevaisuuden esihenkilöitä ja johtajia”,hän sanoo.
Johtajuutta pitäisi Niemelän mukaan tuoda yhä enemmän esille inhimillisenä ja merkityksellisenä tehtävänä. ”Siinä on mahdollisuus vaikuttaa ja voi tukea toisia onnistumaan työssään. Esihenkilötyö voi olla erittäin palkitsevaa, kun itse näkee oman tiiminsä onnistuvan ja kehittyvän”, hän sanoo. ”Maailmakin on muuttunut ja sen myötä johtajuuteen
liittyvät kielteiset mielikuvat ovat vanhentuneet. Tänä päivänä johtamisessa ja esihenkilötyössä painottuvat yhä enemmän inhimillisyys ja pehmeät arvot. Niitä vaaditaan tämän päivän johtajilta.”

MARKKINOINTIEKONOMIT VEI VOITON TOIMIKUNTAKILPAILUSSA
Maria Niemelä toimi vuodet 2021–2024 Markkinointiekonomien puheenjohtajana. Viime vuonna toimikunta voitti Helsingin Ekonomien toimikuntakilpailun. Kilpailussa toimikunnat saavat pisteitä muun muassa tapahtumien osallistujien määrästä, kävijäpalautteesta, yhteistyöstä kauppatieteiden opiskelijoiden kanssa, kansainvälisyyden edistämisestä, blogikirjoituksista ja somenäkyvyydestä. Niemelän mukaan hyvä yhteishenki, suunnitelmallisuus ja aktiiviset toimikunnan jäsenet siivittivät Markkinointiekonomit ykkössijalle.
”Meillä on ollut mahtava porukka, minkä kesken olemme voineet ideoida ja sparrailla ja järjestää mielenkiintoisia tapahtumia kaikille Helsingin Ekonomien jäsenille”, hän kehuu voittoisaa tiimiään.
Viime vuonna Markkinointiekonomien tapahtumat käsittelivät muun muassa markkinointia, myyntiä, liiketoiminnan kehittämistä ja johtoryhmätyöskentelyä. Niemelä kannustaa jäseniä paitsi osallistumaan tapahtumiin, myös hakeutumaan toimikuntiin. ”Se on antoisaa vastapainoa päivätyölle, vaikka ammatillisten asioiden kanssa ollaankin tekemisissä.
Tapahtumia järjestäessä pääsee tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä ja luomaan laajoja verkostoja, joita voi hyödyntää työelämässä ja muuallakin. Samalla pääsee omien tilaisuuksien kautta luomaan lisäarvoa muille jäsenille.”